Marina Vituhnovskaja-Kauppala

Esitys aiheesta: "Marina Vituhnovskaja-Kauppala"— Esityksen transkriptio:

1 Marina Vituhnovskaja-Kauppala
Leninin ja Stalinin historialliset hahmot: stalinismin maineen kasvu ja tämän juuret Marina Vituhnovskaja-Kauppala

2 Lokakuun vallankumouksen johtajat Trotski, Lenin ja Kamenev ja vallankumoukselliset matruusit

3 Menševikien johtaja Juli Martov
Menševikien johtaja Juli Martov. Menševikien mielestä työläisten piti taistella itsevaltiutta vastaan porvariston yhteydessä. Porvarillisen vallankumouksen jälkeen Venäjästä tulisi kapitalistinen maa, missä vasta pitkän kehitysperiodin jälkeen voisi syntyä proletaarinen vallankumous ja kommunismin voitto. Bolševikkien johtaja Vladimir Lenin. Lenin mukaan Venäjällä oli jo syntynyt kapitalistinen yhteiskunta. Työläisten ja talonpoikien yhteistoiminta mahdollistaisi vallankumouksen ja välittömän siirtymisen sosialismiin.

4 Bolševikkijoukot valloittavat Talvipalatsin ja vangitsevat Väliaikaisen hallituksen 25. lokakuuta Gravuuri

5 Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen puoluekoostumus:
Sosiaalivallanku-moukselliset (eserrät) 370 ed. Bolshevikit 175 Vasemmistososi-aalivallankumouk-selliset 40 Perustuslailliset demokraatit 17 Menshevikit 15 Vähemmistökan-sojen edustajat 86

6 Perustuslakia säätävään kokouksen istunto
Perustuslakia säätävään kokouksen istunto. Ensimmäinen ja viimeinen istunto pidettiin 5. (18.) Bolševikit hajottivat kokouksen.

7 Koko neuvostoperiodin aikana Lokakuun vallankumousta pidettiin maan historian tärkeimpänä käännekohtana. Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen päivää juhlittiin vuodesta 1918 alkaen. Vuodesta 1927 alkaen kaksi päivää, 7. ja 8. marraskuuta, tuli vapaapäiviksi. Kuvassa: Juliste ”Eläköön sosialistinen vallankumous”!

8 Lenin kuoli Jono halukkaita surusaliin hyvästelemään Leninin kanssa (Liittojen talo, Moskova).

9 Väliaikainen puinen mausoleumi, johon haudattiin talvella 1924 Leninin balsamoitu ruumis.  

10 Kolmas Leninin mausoleumi, konstruktivismin muistomerkki
Kolmas Leninin mausoleumi, konstruktivismin muistomerkki. Arkkitehti Aleksei Štšusev, rakennettu vuonna 1930.

11 Lenin oli neuvostoajan historiallisen mytologian päähahmo, jopa silloin kuin maassa vallitsi Stalinin henkilökultti. Leninin hahmo ikään kuin pyhitti Stalinia. Juliste ”Kunnia Lokakuun suurille johtajille!” 1930-luku.

12 Juliste ”Suuri Lenin valaisi tiemme!” 1970-luku.

13 Juliste ”Lenin, Lokakuu, Rauha”. 1987

14 Vuonna 1991 koko Neuvostoliitossa oli vähän yli 14 000 Leninin patsasta.

15 Neuvostoajan jälkeisessä historiallisessa mytologiassa Leninin hahmo jäi tarpeettomaksi, samalla tavalla kuin vallankumouksen ylistäminen. Maan jeltsininaikainen liberaalimielinen johto oli selkeästi bolševikki- ja kommunistisvastainen; Putinin ajan uusi historiapoliittinen konsepti, johon kuuluu mm. vallankumousvastaisuus, myös suhtautuu Leninin hahmoon välinpitämättömästi ellei kielteisesti; Kuitenkin yhteiskunnallisen sovun säilyttämisen tarkoituksessa lähes kaikki Leninin patsaat ovat edelleen paikoillaan ja Leninin mausoleumikin seisoo edelleen Kremlin edessä.

16 24. 10. 14 Vladimir Putin piti pitkän puheen nk
Vladimir Putin piti pitkän puheen nk. ”Valdain foorumissa” (kansainvälinen keskustelukerho ”Valdai”). Vastaten kysymyksiin hän mainitsi, että hän on ”terveen konservatiivisuden” edustaja, ja että hän on vallankumouksien vastustaja. ”Vallankumous on huono asia. Me olemme ahmineet liikaa vallankumouksia 1900-luvulla. Me tarvitsemme evoluutiota”.

17 Leninin kuoleman jälkeen jäi neljä puolueen johtajista valtaanpyrkijöiksi: Lev Trotski, Josef Stalin, Grigori Zinovjev, Lev Kamenev

18 „Oikeisto-opposition“ johtaja Nikolai Buharin. Teloitettu vuonna 1938
„Oikeisto-opposition“ johtaja Nikolai Buharin. Teloitettu vuonna Rehabilitoitu vuonna 1988.

19 Stalin sai vallan käsiinsä Leninin kuoleman jälkeen eräitten puolueensisäisten intrigien avulla:
ensiksi hän liittoutui Kamenevin ja Zinovjevin kanssa taistelemaan Trotskia vastaan; vuonna 1925 taisteli Kamenevia ja Zinovjevia vastaan; vuonna 1927 liittoutui Buharinin kanssa Trotskia, Kamenevia ja Zinovjevia vastaan, ja voitti; tämän jälkeen Stalin otti käyttöön osittain Trotskin ja puolueen vasemmistosiiven ”talousdiktatuuria” ja ”huipputeollistamista” muistuttavan ohjelman ja taisteli Buharinia (oikeisto-oppositiota) vastaan (1928).

20 Vuonna 1929 Stalin pääsi diktaattoriksi
Vuonna 1929 Stalin pääsi diktaattoriksi. Juliste ”Neuvostojen maan kapteeni vie meidät voitosta voittoon!”

21 Juliste «Teollistamisen puolesta
Juliste «Teollistamisen puolesta!» Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma (1. pjatiletka)  (1928—1932) Toinen viisivuotissuunnitelma  (1933—1937) Kolmas viisivuotissuunnitelma   (1938—1942)

22 Kaivos- ja teollisuuskaupunki Magnitogorskin rakentaminen tyhjästä
Kaivos- ja teollisuuskaupunki Magnitogorskin rakentaminen tyhjästä. Rakennettu vuonna 1929  

23

24

25 Kesästä 1929 alkoi talonpoikaiston pakkokollektivisointi
Kesästä 1929 alkoi talonpoikaiston pakkokollektivisointi. Juliste ”Mene kolhoosiin”

26 Juliste ”Tuhotaan kulakki luokkana”

27 ”Kulakkiperhe” karkotettu omasta talostaan
”Kulakkiperhe” karkotettu omasta talostaan. Donetskin alue, 1930-luvulla.

28 Kulakiston poiston ja kollektivisoinnin uhreja:
Ainoastaan virallisten raporttien mukaan oli pakkosiirretty omilta asuinpaikoiltaan perhettä, eli noin kaksi miljoona henkeä. Kokonaisuudessa pakkosiirrettyjä oli huomattavasti enemmän; OGPU:n (Yhdistetty valtiollinen poliittinen virasto, eli entinen Tšeka) salaisen raportin vuodelta 1934 mukaan kuoli matkan varrella noin 90 000 kulakkia tai perheenjäsentä ja vielä 300 000 kuoli karkotuspaikoilla nälkään ja sairauksiin; Kulakkien pakkosiirto ja omaisuuksien takavarikointi jatkui seuraavinakin vuosina. Tutkijoiden mukaan, kokonaisuudessa kulakkivastaisen politiikan uhreiksi joutui 4 miljoonaa henkeä, joista pakkosiirrettyjä oli 2,5 miljoonaa. Karkotuspaikoilla kuoli henkeä.

29 Leningradin alueen puoluekomitean pääsihteeri Sergei Kirov murhattiin Tämän jälkeen nousi terroriaalto.

30 Suuri Terrori, Sen oikeuskäytännöt eivät olleet minkään lakien mukaisia; luotiin perustuslain kieltämiä erikoistuomioistuimia pikatuomioita varten: troikat ja dvoikat, joihin kuuluivat puolueen, armeijan ja NKVD:n tai vain puolueen ja NKVD:n edustajat; ohjeistuksena näille oli pidättää niin-ja-niin suuri lukumäärä jostain ryhmästä tai joltain alueelta; teloitus suoritettiin heti tuomion jälkeen.

31 SUUREN TERRORIN UHRIMÄÄRÄ:
”Suuri terrori” ajoittui vuosiin 1937–1938, jolloin Nikolai Ježov toimi NKVD:n johtajana. Vainojen kohteeksi joutui noin 1,5 miljoonaa ihmistä; Tänä aikana teloitettiin yhteensä henkeä; Vuosina vangittiin noin 1,2 miljoonaa kommunistisen puolueen jäseniä, eli puolet koko puolueen jäsenistöstä; Kansainvälisen valistushistoriallisen, ihmisoikeus- ja hyväntekeväisyysseura Memorial’in laskelman mukaan, teloitettujen ja kuolleiden määrä GULag’issa tai vankiloissa sekä keinotekoiseen nälänhätään kuolleitten vastaava jne. oli yhteensä suunnilleen  000; karkotettujen määrä oli noin 6,5 miljoonaa henkilöä.

32 Arkistoasiakirjat, joista näkyy, miten Stalin itse hyväksyi massateloituksia ja vaati nostaa teloitettujen määrää. Joinakin päivinä hän allekirjoitti yli 3000 kuolemanrangaistusta. Ks. lisää:

33 Stalin NKVD:n toimitsijoiden kanssa
Stalin NKVD:n toimitsijoiden kanssa. NKVD – sisäasiain kansankomissariaatti (käytännössä sisäasiainministeriö yhdistettynä johtoaseman saaneeseen turvallisuuspalveluun). Stalin käytti terroria työvälineenä. NKVD teloitti ainakin ja vei Gulag-vankileireille miljoonia ihmisiä. 

34 Grigori Zinovjev vankilassa, 1934

35 Vuonna 1937 joutui terrorin uhreiksi kymmeniä korkeita sotapäälliköitä, mm. marsalkka Mihail Tuhatševski.

36 Akateemikko Nikolai Vavilov (1887 -  1943), biologi, maantieteilijä, Kasvinviljelytieteen ja Genetiikan instituuttien johtaja (1930—1940). Vangittu väärennettyjen syytöksien pohjalta, kuoli vankilassa.

37 Nikolai Vavilov vankilassa kidutuksien jälkeen

38 Butovon harjoitusalue Moskovan alueella, jolla vuosina teloitettiin tuhansia ihmisiä. Butovoon on haudattu Stalinin repressioiden uhria.

39 Butovon harjoitusalueen muistopaikkakompleksi

40 Sandarmoh, Stalinin terrorin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä. Vuosina täällä teloitettiin ja haudattiin yli 9500 henkilöä, jotka kuuluivat 58 kansallisuuteen.

41 Karjalan inkerinsuomalaisten liiton puheenjohtaja Vladimir Kolomainen ja teloitettujen suomalaisten muistomerkkihanke. Sandarmoh

42 GULAG:in vankileirien kartta (1923 – 1967)

43 Solovetskin luostari, jossa vuodesta 1923 sijaitsi vankileiri.

44

45

46

47 Vienanmeren-Itämeren kanavan avajaiset vuonna 1933

48 Kuvia eräältä GULagin leirin naisvangilta

49 GULag

50 Ernst Neizvestnyi: Surunaamio. Pystytetty vuonna 1996 Magadanissa

51 ”Memorial” on kansainvälinen valistushistoriallinen, ihmisoikeus- ja hyväntekeväisyysseura. Sen perustarkoituksena on muiston säilyttäminen poliittisten repressioiden uhreista. Kuvissa: nk. ”Solovetskin kivi” Moskovan Lubjanka-aukiolla ja Memorialin julkaisema ”Muistokirja”

52 Solovetskin kivi Moskovan Lubjanka-aukiolla, Stalinin repressioiden uhrien memoriaali. Asennettu 30. lokakuuta 1990.

53 Joka vuosi Solovetskin kiven luona Poliittisten repressioiden uhrien muistojen päivänä, 30. lokakuuta, täällä pidetään muistoseremoniasarja ”Nimien palauttaminen”.

54 ”Nimien palauttaminen”, 30.10.2015

55 Solovetskin kivi Pietarissa, Troitskin aukiolla

56 Vladimir Putin Butovon harjoitusalueen memoriaalilla patriarkka Aleksin kanssa, Putin mm. sanoi: ”Me kaikki tiedämme, että, vaikka vuotta 1937 pidetään repressioiden huippuna, oli sitä valmisteltu edellisillä julmuuksien vuosilla. Uhrien määrä nousi sadoista ihmisistä miljooniksi”.

57 Presidentti Dmitri Medvedev tuo kukat Surunaamio-muistomerkille Magadanissa lokakuuta 2009, Poliittisten repressioiden uhrien muistojen päivänä presidentti Dmitri Medvedev sanoi: „Stalinin repressioita ei saa puolustaa, eikä sitä, että niiden uhreiksi joutui miljoonia ihmisiä. Muisto kansallisesta tragediasta on samalla tavalla pyhä kuin muisto voitosta Suuressa Isänmallisessa sodassa”.

58 Dmitri Medvedev hyväksyi ”Valtiollisen politiikan poliittisten repressioiden uhrien muiston ikuistamisen konseption”. Konseption mukaan suunnitellaan: luoda repressioiden uhrien muistopaikkoja; taata arkistodokumenttien saatavuus; luoda opetus- ja valistusohjelmia teemasta sekä liittää niitä kouluohjelmiin; esittää repressioiden teemaa radio- ja televisio-ohjelmissa; taata tutkimusprojektien työtä teemasta; viedä arkeologisia ja tutkimustöitä etsien repressioiden uhrien massahautauspaikkoja.

59

60 ”Yhtenäinen oppikirjakonseptio” Stalinin periodista:
luvut olivat nopeutetun teollistamisen aika, jota suoritettiin erityisillä keinoilla ja suurilta osin maaseudun kurjistamisen hinnalla; Teollistamisen hinta oli erittäin korkea; Elintaso oli laskenut NEP:in periodin verrattuna; Kansantalouteen ilmestyi epätasapainoisuuksia; Pakkokollektivisoinnista tuli maan tragedia; sitä seurattiin repressioita käyttäen talonpoikaistoa vastaan; Kollektivisoinnin ja ylimääräisten leipätakavariointien tuloksena oli nälkä ja epidemioita, joiden seurauksena, erilaisten laskelmien mukaan, menehtyi kolmesta kuuteen miljoonaa henkeä; ”Massarepressiot” mainitaan 14 kertaa ja ne tuomitaan.

61 Kysely ”Voiko puolustaa massarepressioita”? (FOM, 2012, 2014)
Voi % (vuonna 2012 oli 12%); Ei voi 53% (vuonna 2012 oli 48%) Repressioita ei ollut 6% (vuonna 2012 oli 10%) Ei kantaa 23% (vuonna 2012 oli 30%)

62 Kuka on vastuussa massarepressioista? (FOM, 2012, 2014)
Stalin % % Stalinin ympäristö % % Terrorin toteuttajat % % Koko kansa % % Ei ollut syyllisiä, aika vain oli sellainen 12% % Ei kantaa % %

63 Muutamia monista viime vuosina julkaistuista kirjoista Stalinista

64 Stalinin rehabilitoinnin nyky-Venäjällä syyt:
Stalinin hallinnon aikana maan territoriota laajennettiin ja se ulottui Venäjän imperiumin rajoille. Hänen aikakauttansa pidetään neuvostoimperiumin kukoistuskautena, mikä on tärkeää venäläisten imperiaaliselle itsetunnolle; Stalinin myytti on tiivisti sidottu Suuren Isänmaallisen sodan myytin kanssa, joka on venäläisten mielissä maan 1900-luvun historian tärkein tapahtuma; Stalin oli kaikkein johdonmukaisin isolationismin toteuttaja. Nyt käytetään hänen malliansa kehittämällä yhteiskunnallista epäluottamusta länttä kohti; Uusstalinistisessa mytologiassa korostetaan suurvaltamenneisyyttä; Stalin on stabiliteetin, pysyvyyden ja maan mahdin symboli. Stalin koetaan hallitsijaksi jonka aikana oli järjestys; teollisuus nousi ja ihmiset juopottelivat vähemmän.

65 Memorial -seuran puheenjohtaja Arseni Roginski:
Vallanpitäjät eivät ole niinkään pyrkineet Stalinin henkilön rehabilitointiin, vaan ”pyrkineet tarjoamaan kansalaisille idean suuresta maasta, joka on kaikkina aikoina mahtava ja selviytyy kunnialla kaikista koettelemuksista. Venäjän johto tarvitsi väestön yhdistämiseksi, auktoriteettinsa elvyttämiseksi ja oman ”vertikaalinsa” vahvistamiseksi onnellisen ja kunniakkaan menneisyyden kuvan. Huolimatta tällaisista tarkoitusperistä, uudelleen ilmestyneen suurvallan panoraaman taustalle on noussut suuren johtajan viiksekäs profiili – tänään, kuten aikaisemminkin, ’vihollisten piirittämänä’. Tämä tulos oli väistämätön ja looginen.”

66 Venäjän Federaation kommunistisen puolueen puheenjohtaja Gennadi Zjuganov ja puolueen symboliikka. Puolueesta on tullut nykyään Stalinin hahmon suurin ylistäjä.

67 Zjuganovin teos ”Stalin ja nykyaika”, 2008 http://www. politpros
Zjuganov syyttää Stalinin kriitikkoja: He eivät näe, että miljoonille neuvostoihmisille hän oli Kotimaan pyhän käsitteen ilmentymänä; Suuren Isänmaallisen sodan aikana kulkivat kuolemaan iskulauseen kanssa ”Kotimaan ja Stalinin puolesta!”; Stalinin nimi innoitti ihmisiä sankaritekoihin aina itsensä uhraamiseen saakka; Koko tuhatvuotisen historian aikana ensimmäisen kerran kansa tunnusti valtiovallan omakseen, ja Stalinin kuoleman jälkeen tapahtui vallan vieraantuminen kansasta; He eivät huomaa siitä, että, vaikka ”vuosi 1937” oli traagisesti ristiriitainen, se pyyhki poliittiselta lavalta ensisijaisesti niitä, jotka, Leninin sanojen mukaan, lyöttäytyivät Suureen kansanvallankumoukseen… Repressioista ensisijaisesti kärsivät ne, jotka purkivat kirkkoja, poisti ”kulakit” luokkana ja asetti ”proletaarisen kulttuurin”… Heidän luomia myyttejä Stalinista mielettömyytensä puolesta voi verrata ainoastaan aikoinaan yleisen käsitykseen siitä, että Maa seisoo kolmen valaan päällä.

68 Togliattin kaupungissa löytyy julisteita ”korruptionvastaisen taistelun koetetuista keinoista”

69 Julisteessa Stalin lausuu: ”Korruptio. En ole sellaisesta kuullut
Julisteessa Stalin lausuu: ”Korruptio? En ole sellaisesta kuullut!” Oikealla teksti: ”VFKP: korruptionvastaisen taistelun koetettuja keinoja”

70 Voiton päivä Armavirin ja Naberežnyje Tšelny’n kaupungeissa

71 Suuri Isänmaallinen sota ( ), Nyky-Venäjän historiapolitiikan ydin. Kuvassa: juliste ”Äiti-kotimaa kutsuu”

72 Vuoteen 1942 saksalaisen (osittain romanialaisen ja suomalaisen) miehityksen alla oli noin kolmas osa koko Neuvostoliiton väestöstä; Tavallisesti saksalaisten järjestämä hallintosysteemi miehitetyillä alueilla oli julma: slaavilaiseen väestöön suhtauduttiin kuin kolmannen luokan ihmisiin, ja pienistäkin sääntöjen rikkomisista rangaistiin julmasti, usein teloituksilla. Jos epäiltiin, että jollakin kylän asukkaista on suhteita partisaanien kanssa, otettiin panttivankeja, saatettiin polttaa koko kylä ja tappaa sen asukkaat; Historioitsijoiden mukaan, joka viides henkilö kaikista miehitysalueelle jääneistä menehtyi.

73 Memoriaalikompleksi ”Hatyn” Valko-Venäjällä, joka luotiin vuonna 1969 paikalle, jossa natsit avustajineen polttivat elävinä 149 samannimisen kylän asukasta.

74 Amerikkalainen syyttäjä Telford Taylor Nürnbergin oikeudenkäynnissä sanoi mm.: ”Hirmuteot, jotka Kolmannen valtakunnan sotavoimat ja muut laitokset suorittivat Idässä, olivat niin kauhistuttavan hirveitä, että ihmisjärki vain suurin vaikeuksin pystyy ne tajuamaan.”

75 Leningradin piirityksen aikana kuoli 900 päivän aikana 1 200 000 ihmistä.

76

77 Stalingradin taistelu (heinäkuu helmikuu 1943) oli toisen maailmansodan käännekohtana ja yhtenä ihmiskunnan verisimmistä taisteluista. Taistelussa yhteensä, molemmilta puolelta, kaatui yli kaksi miljoonaa henkeä. 

78 Suuri Isänmaallinen sota kesti neljä vuotta; sinä aikana Neuvostoliitossa tuhoutui yli 1 700 kaupunkia ja 70 000 kylää. Täydellisesti tai osittain tuhottiin 1,5 miljoonaa rakennusta. Kuvassa: tuhottu Murmansk.

79 Neuvostolippu Berliinin yllä

80 Suuri Isänmaallinen sota neuvostoajan ja nykyajan historiallisessa muistissa.
Neuvostoaikana Suuren Isänmaallisen sodan rooli historiapolitiikassa ja historiallisessa muistissa oli hyvin suuri. Tämä oli historiallinen tapahtuma, joka koski jokaista ihmistä; jokaisessa perheessä oli kaatuneita, sotaan osallistuneita, evakuoituja tai miehitetyllä alueella asuneita. Jokainen neuvostokansalainen lapsuudestaan saakka kuuli monenlaisia sukulaisten ja tuttavien kertomuksia sodasta, katsoi sotaelokuvia, kuunteli kouluissa sotaveteraanien kertomuksia; Venäjän melkein jokaisessa kaupungissa ja kylässä on sotamuistomerkki.

81 Venäjän melkein jokaisessa kaupungissa ja kylässä on sotamuistomerkki
Venäjän melkein jokaisessa kaupungissa ja kylässä on sotamuistomerkki. Kuvassa: ikuinen tuli Moskovan Kremlin lähellä.

82 Sosiologisten tutkimusten mukaan Suuri Isänmaallinen sota on edelleenkin venäläisten mielissä maan historian tärkein tapahtuma; Putinin aikana muisto sodasta sai ”uuden hengen”, voitosta tehtiin Venäjän historiallisen muistin keskipiste; Syynä on se, että siitä on tehty kansallisen sovun pääväline; Lev Gudkov (Levada-keskus) huomauttaa, että Putinin kaudella Suuren voiton rooli yhteiskunnallisessa tietoisuudessa kasvoi melkein kaksinkertaiseksi.

83 Mitkä juhlat ovat Teille kaikkein tärkeimmät?
Uuden vuoden juhla % Ortodoksinen joulu (7. 1.) % Isänmaan puolustajan päivä (23. 2.) % Kansainvälinen naisten päivä (8.3) % Pääsiäinen % Kevään ja Työn päivä (1.5) % Voiton päivä (9.5) % Venäjän päivä (12.6) % Kansan yhtenäisyyden päivä (4.7) % Teidän oma syntymäpäivänne % Läheisten tai ystävien syntymäpäivä % (Levada-keskus, tutkimus vuodelta 2010, joulukuu).

84 Marssi ”Kuolematon rykmentti” 9. 5. 2015 Pietarissa
Marssi ”Kuolematon rykmentti” Pietarissa. Kansalaisia kulkevat katuja pitkin sodassa kaatuneiden omaisten kuvien kanssa.

85 ”Kuolematon rykmentti” - marssi Pietarissa 9. 5. 2015
”Kuolematon rykmentti” - marssi Pietarissa Tämä muistotilaisuus luotiin vuonna 2012 Tomskissa paikallisen televisiokanavan ansiosta. Seuraavina vuosina se levisi koko maassa.

86 ”Kuolematon rykmentti” Petroskoissa 9. 5. 2015
”Kuolematon rykmentti” Petroskoissa Vuonna 2015 juhlittiin 70 vuotta voitosta, ja marssi oli sen historiassa kaikkein runsasväkisin. Moskovassa oli noin puolimiljoonaa osallistujia, Pietarissa 100 000 henkeä. Koko maassa osallistui yli kahta miljoonaa henkeä. Marssi pidettiin 1160 kaupungeissa ja kylissä seitsemässätoista maissa.

87 ”Kuolematon rykmentti” Petroskoissa 9.5.2015.

88 ”Kuolematon rykmentti” Uljanovskissa 9.5.2015

89

90