Ranskalainen valistus III Eläinkoneesta funktionaalisen sielukäsitykseen Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12,

Esitys aiheesta: "Ranskalainen valistus III Eläinkoneesta funktionaalisen sielukäsitykseen Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12,"— Esityksen transkriptio:

1 Ranskalainen valistus III Eläinkoneesta funktionaalisen sielukäsitykseen Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali

2 Descartesin vaikutus järkeen ja ”luonnollinen evidenssiin” (la lumière naturelle) vetoaminen maailman naturalistinen selittäminen pelkästään aineen ja sitä vallitsevien mekaniikan lakien avulla Mutta samalla Descartesin eläinkone-hypoteesi ja mekanistinen fysiologia synnytti vastareaktion, joka korosti jatkuvuutta ihmisen ja eläimen välillä sekä elollisen ja elottoman välistä eroa (aineen ja sielun/mielen eron sijasta)

3 Locken vaikutus Costen ranskannos Locken Essaystä 1700. Voltaire, Lettres anglaises 1734. Empirismi, kokemus tiedon lähteenä (suora vaikutus, etenkin Condillac ja Helvétius) ”Thinking matter” -argumentin materialistinen tulkinta Ranskassa

4 ”We have the ideas of matter and thinking, but possibly shall never be able to know whether any mere material being thinks or no; it being impossible for us, by the contemplation of our own ideas, without revelation, to discover whether Omnipotency has not given to some systems of matter, fitly disposed, a power to perceive and think, or else joined and fixed to matter, so disposed, a thinking immaterial substance: it being, in respect of our notions, not much more remote from our comprehension to conceive that GOD can, if he pleases, superadd to matter a faculty of thinking, than that he should superadd to it another substance with a faculty of thinking; since we know not wherein thinking consists, nor to what sort of substances the Almighty has been pleased to give that power, which cannot be in any created being, but merely by the good pleasure and bounty of the Creator.” (Locke, Essay concerning human understanding Bk. IV, Ch. III, # 6)

5 Newtonin vaikutus  maailma kellokoneistona: vettä deistien myllyyn  Voltaire ja Mme du Châtelet innokkaita newtonilaisia  kiistat newtonistien ja karteesiolaisten ”vortikosistien” välillä  attraktio ennakkotapauksena vapauduttaessa karteesiolaisen metafysiikan niukkuudesta: biologiassa vitaalisten ominaisuuksien oikeuttaminen (Haller, Maupertuis, Diderot...)

6 Sielukäsityksiä 1600/1700 luvun vaihteessa (Kirkinen 1980) aristotelis-skolastinen platonistinen epikurolais-gassendistinen mekanistinen ihmiskoneteoria

7 Funktionaalinen sielukäsitys: Koska selvät ja ilmeiset ajatukset eivät aina ole välttämättä tosia, voidaan olettaa, että Descartes on väärässä riistäessään aineelta kaikissa tiloissaan aistimiskyvyn, samaan tapaan kuin olisi henkilö joka kuvittelisi mielessään vasken ja tietäisi sen olevan sulavaa, muokattavissa olevaa ja että siitä saa viilausjätettä, mutta joka näiden ominaisuuksien ideoiden perusteella kieltäisi, ettei se voi näyttää aikaa, koska kaikella sillä, mitä hän tietää ja käsittää tästä metallista, ei näyttäisi olevaan mitään tekemistä tuntien kanssa. Tämän henkilön ajatukset muistuttaisivat vielä enemmän Descartesin ajatuksia, jos hän kieltäisi, että kellosepän esittelemä kello näyttää ajan, koska hän ei pysty käsittämään miten vaski voisi tuottaa sellaisen vaikutuksen, sillä Descartes myös kieltää, että eläimet eivät tunne mitään vain siksi, ettei hän käsitä miten aine, josta ne on tehty kykenisi siihen. Oli miten oli meidän on tutkittava luontoa tarkkaan ja kuunneltava sen kieltä, joka on aina hyvin todellista. Jos luonto sanoo, että aine, vaikka se olisikin luonnostaan kykenemätöntä aistimaan, voi tiettyjen muutosten ja rakenteiden myötä saavuttaa aistimiskyvyn, meidän on uskottava häntä, vaikka emme ymmärtäisi miten tämä on mahdollista. Abraham Gaultier, Reponse en forme de dissertation à un théologien, Qui demande de que veulent dire les sceptiques, qui cherchent la verité par tout dans la Nature, comme dans les écrits des philosophes; lors qu’ils pensent que la Vie et la Mort sont la même chose. Jean Elias, 1714.

8 Albrecht von Haller 1708-1777 ”ärtyvyys”, irritabiliteetti lihaskudoksen luonnollisena ominaisuutena (ainakin toistaiseksi) selittämättömän ja aineen mekaanisiin ominaisuuksiin palautumattoman ominaisuuden olettaminen elävälle kudokselle (vrt. gravitaatio) ärtyvyyden ja aistimiskyvyn operationaaliset määritelmät

9 Julien Offray de La Mettrie (1709-1751) Histoire naturelle de l’âme (1745) L'homme machine (1747) Discours préliminaire in Oeuvres philosophi- ques (1751)

10 La Mettrie: Traité de l'âme / Histoire naturelle de l’âme, 1745 La Mettrie käyttää Traité de l’âmessa materialisminsa perusteluissa samanaikaisesti skolastisia/aristoteelisia käsitteitä (substantiaaliset muodot, sensitiivinen ja vegetatiivinen sielu ym.) sekä mekanistisia elonhenkien (esprits animaux) liikkeisiin perustuvia selityksiä muistille ym. sielun toiminnoille

11 Traité de l'âme: sielu ilman ruumista kuin aine ilman muotoa: käsittämätön sielu on ruumiin liikkeellepaneva voima, principe moteur aine ei ole passiivinen, kuten Descartes oletti; sen olemus ei muodostu pelkästä ulottuvuudesta, vaan liike kuuluu sen olemukseen näkemykset, ettei sielu voi olla aineellinen, perustuvat virheelliseen abstraktiin käsitykseen aineesta, jonka mukaan sillä on vain passiivisia ja mekaanisia ominaisuuksia

12 …Traité de l'âme: eläinkonehypoteesi on naurettava sielun kyvyt riippuvaisia ruumiista ihmisen paremmuus eläimiin nähden johtuu paremmasta organisaatiosta sielun rationaaliset kyvytkin ovat viime kädessä riippuvaisia aistimuksista kaikki ideat tulevat aistimuksista

13 La Mettrie, L'homme machine (Ihmiskone), 1748 Kritisoi Traité de l’âmen kirjoittajaa, joka herättää henkiin vanhan ja käsittämättömän opin substantiaalisista muodoista, mutta L’homme machine jatkaa osin samaa argumentaatiota, joka perustuu ajatukseen aineen olennaisesta aktiivisuudesta.

14 L’homme machine: ajattelu on aistimiskykyä: rationaalinen sielu on vain sensitiivinen sielu, joka tarkastelee ideoitaan ja järkeilee ruumiin sairaudet vaikuttavat mieleen ja päinvastoin ihmisen ja eläimen ero ei ole jyrkkä (puhuva apina) symbolien ja merkkien keskeinen rooli inhimilliselle ajattelulle (intuitiivinen vs. symbolinen tieto: välitön aistikokemus vs. käsitteellisesti välittynyt tieto)

15 …L’homme machine: mielikuvitus mielen kykyjen perusta, muut kyvyt sen muunnoksia organisaation merkitys: sielun kyvyt riippuvaisia ruumiin organisaatioista, siis ne ovat itse asiassa tämä ruumiin organisaatio irrallisten ruumiinosien liikkeet: aine liikkuu itsestään, jopa ilman organisaatiota ajattelu ei ole yhteen sopimaton organisoidun aineen kanssa vaan on pikemminkin sen ominaisuus kuten sähkö, liikkumiskyky, läpäisemättömyys, ulottuvuus jne.

16 La Mettrien Ihmiskone (1747) ”Kas tässä on enemmän kuin tarpeeksi tosiasioita todistamaan kiistatta, että jokainen säie, tai järjestäytyneen ruumiin (kappaleen) osa, liikuttaa itseään niin, että sen liikkeen perusta on siinä itsessään.” ”Aine liikuttaa itseään, ei pelkästään ollessaan järjestäytynyt, kuten esimerkiksi kokonaisessa sydämessä, mutta myös kun tämä järjestys on tuhoutunut.” ”Kunhan myönnetään, että järjestäytyneessä aineessa on liikkeelle saattava peruste, joka yksistään erottaa sen aineesta, joka ei ole järjestäytynyt (…) ja että eläimissä kaikki riippuu tämän järjestäytymisen moninaisuudesta…”

17 La Mettrien skeptisyys: ”Ihminen on niin monimutkainen kone, että siitä on vaikea saada selkeää käsitystä ja siten määritellä sitä”. ”... on hulluutta hukata aikaansa sen mekanismin selvittämiseen. Liikkeen luonne on yhtä tuntematon kuin aineenkin.” ”En ole sen enempää huolissani siitä, etten tiedä miten aine, liikkumaton ja yksinkertainen, tulee aktiiviseksi ja muuttuu elimistä muodostuneeksi, kuin siitä, etten voi katsoa aurinkoa ilman punaista lasia.”

18 La Mettrien Ihmiskone ja metafysiikka ”Metafyysikot, jotka ovat vihjanneet, että aineella voisi olla kyky ajatella, eivät ole häväisseet järkeään. Miksi? Koska heillä on etunaan se (sillä tässä asiassa se on etu), että he ovat ilmaisseet itseään epäselvästi. Itse asiassa sen kysyminen voiko aine ajatella, jos sitä tarkastellaan vain itsessään, on sama kuin kysyisi voiko aine kertoa ajan. On etukäteen selvää, että me vältämme tämän karikon, jolle Herra Locke valitettavasti ajautui.”