Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009, 7.9. - 15.9. klo 10.15 – 11.45 maanantaisin P III, tiistaisin.

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009, 7.9. - 15.9. klo 10.15 – 11.45 maanantaisin P III, tiistaisin."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009, 7.9. - 15.9. klo 10.15 – 11.45 maanantaisin P III, tiistaisin U 40 ls 1 Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi

2 3. luento ma 14.9 ” Mitä historialla tehdään”

3 Mistä oikein on kyse? Menneisyyttä koskevien tulkintojen (historiankäsitysten) poliittisten merkitysten etsimisestä Huomio ei kohdistu vain ns. akateemiseen historiantutkimukseen vaan laajemmin siihen, millä tavalla menneisyyttä koskevia väittämiä yhteiskunnassa käytetään, kuka niitä käyttää ja mitä (poliittisia) tavoitteita hän sillä ajaa Kyse on muistamisesta, unohtamisesta, historian läsnäolosta omassa arjessamme, eli kaiken kaikkiaan menneisyyssuhteen poliittisuudesta

4 Viittauksia historiaan tehdään alituisesti sekä tietoisesti että tiedostamatta – kuunnelkaapa sillä korvalla poliitikkojen puheita Viittauksia historiaan tehdään alituisesti sekä tietoisesti että tiedostamatta – kuunnelkaapa sillä korvalla poliitikkojen puheita Niin juhla- kuin arkipuheessakin historia alituisesti läsnä – HISTORIAN LÄSNÄOLO Niin juhla- kuin arkipuheessakin historia alituisesti läsnä – HISTORIAN LÄSNÄOLO Historia “opettaa”, “oikeuttaa”, “velvoittaa”, jne. Historia “opettaa”, “oikeuttaa”, “velvoittaa”, jne. “Se joutaa jo historiaan”, ei pidä kaivella historian “roskatynnyreitä” “Se joutaa jo historiaan”, ei pidä kaivella historian “roskatynnyreitä”

5 Menneisyyssuhde on tärkeä osa poliittista kulttuuria; se on yksilön, yhteisön, kansakunnan ja jopa kokonaisen kulttuuripiirin itseymmärryksen ja identiteetin yksi merkittävimmistä rakennusaineista Symbolit, muistomerkit, näyttelyt, museot sekä erilaiset juhla-, muisto- ja merkkipäivät tekevät historiasta lähes käsin kosketeltavan Eikä historiaa ole vain niissä, sitä on kaikkialla: tämän aamun lehdissä, päivänpoliittisessa keskustelussa, ajan hengessä, ilmassa, jota hengitämme

6 Ihmisellä on alituinen tarve tulkita ja selittää menneisyyden tapahtumia itselleen ja muille Jokainen tekee niin vähintään oman ja lähiympäristönsä osalta, onhan ihmisellä MUISTI Ihmiset myös kytkevät oman elämänsä tapahtumia laajempaan taustahistoriaan, esim. tiettyihin murros- ja käännekohtiin … ”Helsingin olympialaisten aikoihin me muutettiin Kouvolasta Pieksämäelle …”

7 Historiaa eivät kirjoita vain ammattihistorioitsijat Akateemisen historiantutkimuksen ulkopuolella lukuisia historiallisen tiedon tuottamisen, välittämisen ja käytön tasoja – “harmaita vyöhykkeitä” Akateemisen historiantutkimuksen ulkopuolella lukuisia historiallisen tiedon tuottamisen, välittämisen ja käytön tasoja – “harmaita vyöhykkeitä” Historia tunkeutuu tietoisuuteemme poliittisen ja kulttuurisen julkisuuden kautta, se on arjessamme alituisesti läsnä Historia tunkeutuu tietoisuuteemme poliittisen ja kulttuurisen julkisuuden kautta, se on arjessamme alituisesti läsnä Historioitsijat eivät voi mitään sille, kuka, miten ja missä tarkoituksessa heidän tutkimustuloksiaan käytetään Historioitsijat eivät voi mitään sille, kuka, miten ja missä tarkoituksessa heidän tutkimustuloksiaan käytetään

8 Historian monitasoiset aikasidonnaisuudet Historian monitasoiset aikasidonnaisuudet Huomioi tutkimuskohteen aika, tutkijan aika, ja ne tulevat ajat, jolloin tuloksia käytetään – tiedon merkitys muuttuu ajan myötä Huomioi tutkimuskohteen aika, tutkijan aika, ja ne tulevat ajat, jolloin tuloksia käytetään – tiedon merkitys muuttuu ajan myötä Jokainen menneisyyttä koskeva tulkinta on aika- ja arvosidonnaisuuksiensa takia tietyssä mielessä ‘poliittinen’ Jokainen menneisyyttä koskeva tulkinta on aika- ja arvosidonnaisuuksiensa takia tietyssä mielessä ‘poliittinen’ “Historia on peili, josta nykyaika etsii omaa kuvajaistaan” (Yrjö Blomstedt) “Historia on peili, josta nykyaika etsii omaa kuvajaistaan” (Yrjö Blomstedt) Jokainen aika saa juuri sellaisen historian kuin se haluaa Jokainen aika saa juuri sellaisen historian kuin se haluaa

9 Menneisyyteen vetoava retoriikka on todellakin erittäin moninaista: sen avulla ajetaan tiettyjä asioita tai koetetaan estää joidenkin toisten asioiden toteutumista Sillä, perustuuko tuo retoriikka tutkittuun eli ns. tieteelliseen tietoon tai totuuteen, ei ole juuri merkitystä, eikä se tässä yhteydessä ole edes asian kiinnostavin puoli Paljon tärkeämpää on kiinnittää huomiota historian käytön tarkoitusperiin ja päämääriin

10 Esimerkkejä tietoisesta historiapolitiikasta ei tarvitse kauan hakea Venäjällä oli viime keväänä valmisteilla laki, jonka mukaan ”Suuren isänmaallisen sodan arvostelu kriminalisoitaisiin Saksassa ja Itävallassa Auschwitzin julkinen kiistäminen on rikos; David Irving Euroopan unionin historiapolitiikka pyrkii vahvistamaan unionin legitimiteettiä kansalaisten silmissä Jorma Ollilan johtama Suomi-brändi –työryhmä - Viittaan prof. Jason Laveryn kirjoitukseen, HS 21.7.2009

11 Menneisyydestä esitettyjen tulkintojen merkitykset voivat aikojen kuluessa myös muuttua ja näyttäytyä aivan uudessa valossa jonakin toisena aikana Mutta nykyisyys ei ole historiantutkimukselle ’ympäristö’ tai ’vaihtuva näköalapaikka’ menneisyyteen, vaan suhde menneisyyteen on nykyisyyttä ja historiantutkimus on tämän suhteen eräs muoto Myös ihmisten tulevaisuutta koskevien odotusten, toiveiden, päätösten ja tekojen pohjana ovat pitkälti menneisyyttä koskevat tulkinnat

12 Historiankirjoitus on aina ollut vallan erityisessä suojeluksessa mutta samalla tiukasti myös sen syleilyssä ja sillä on tietysti ollut poliittista käyttöä kaikissa kulttuureissa ja kaikenlaisissa yhteiskunnissa – ILMIÖ EI SIIS OLE MISSÄÄN NIMESSÄ UUSI Kun historiasta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa tuli merkittävissä eurooppalaisissa yliopistoissa oma erityinen akateeminen oppiaineensa, siis modernissa merkityksessä tiede, sen kätilönä oli tuon ajan Euroopan johtava aate nationalismi Kansallisvaltio oli historian tuote ja historiankirjoitusta tarvittiin sen legitimiteetin perustelemiseksi

13 Useimmat George Orwellin klassikon ”Nineteen eighty-four” (1949) lukeneet muistavat siitä, paitsi sloganin ”Iso Veli valvoo”, historian ja vallan suhdetta koskevan kiteytyksen: ”Joka hallitsee menneisyyttä, … hallitsee tulevaisuutta: joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyttä.” Itse asiassa sitaatin kumpikin puolisko tarkoittaa samaa: kulloisetkin vallanpitäjät määräävät siitä, kuinka menneisyyttä pitää tulkita ja kuinka noita tulkintoja pitää käyttää

14 Silti menneisyyssyhteen poliittisuuden tutkimuksessa käytettävä käsitteistö on yllättävänkin myöhään kehittynyt Länsi-Saksan ”Historikerstreit” 1986, Jürgen Habermas: ”vom öffentlichen Gebrauch der Geschichte – historian julkisesta kätytöstä, historiapolitiikasta Puhutaan myös ”historiakulttuurista” ja ”muistin politiikasta” Historiapolitiikasta puhuttaessa tärkeitä ovat historian käyttöä ohjaavat intressit ja tavoitteet, se on tietoista vaikuttamista

15 Historiakulttuurissa kyse on enemmänkin historian käytön forumeista ja vallalla olevista historiakäsityksistä, kaikista niistä eri foorumeista, joilla ihmiset yrittävät selvittää suhdettaan menneisyyteen ja tulkita sitä Historiapolitiikka on siis selvästi tietoista ja aktiivista toimintaa Historiakäsitykset voivat olla myös melko vähän tiedostettuja ja passiivisia ”Muistin politiikka” tarkoittaa tietoisesti harjoitetun historiapolitiikan sisältöä sekä joissakin tapauksissa historiapolitiikan kohdetta

16 Vergangenheitsbewältigung? Timothy Garton Ash: "Treating", "working over", "confronting", "coping” “dealing”, “coming to terms, "over-coming" [the past] Timothy Garton Ash: "Treating", "working over", "confronting", "coping” “dealing”, “coming to terms, "over-coming" [the past] Minusta tulee isona “Past Coping Manager”! Minusta tulee isona “Past Coping Manager”! Suomeksi käännös “menneisyydenhallinta” olisi harhaanjohtava Suomeksi käännös “menneisyydenhallinta” olisi harhaanjohtava Pikemminkin kyse siitä, kuinka (vaikean) menneisyyden kanssa voidaan ylipäätään tulla toimeen Pikemminkin kyse siitä, kuinka (vaikean) menneisyyden kanssa voidaan ylipäätään tulla toimeen

17 Voisi kaiketi tarkoittaa sitä, että kipeihinkin asioihin tartutaan Niitä ei lakaista maton alle, vaan ne koetetaan tutkia mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti, niillä menetelmillä, joita kriittisellä historiantutkimuksella normaalisti on käytössään Demokraattinen historiakulttuuri Kuta korkeampi on erimielisyyksien sietämisen aste, sitä demokraattisempi yhteiskunta on sitä vahvempi demokratia yhteiskunnassa vallitsee