Ravinnon laadun vaikutus Daphnia-vesikirppujen loisinta-riskiin OHJAAJAT: FT Katja Pulkkinen, FM Sanni Aalto HYB Glugoides intestinalis, Daphnian suolessa.

Esitys aiheesta: "Ravinnon laadun vaikutus Daphnia-vesikirppujen loisinta-riskiin OHJAAJAT: FT Katja Pulkkinen, FM Sanni Aalto HYB Glugoides intestinalis, Daphnian suolessa."— Esityksen transkriptio:

1 Ravinnon laadun vaikutus Daphnia-vesikirppujen loisinta-riskiin OHJAAJAT: FT Katja Pulkkinen, FM Sanni Aalto HYB Glugoides intestinalis, Daphnian suolessa Daphnia Kuva K. Pulkkinen

2 15.2.2007Pulkkinen & Aalto2 Tausta Järviekosysteemeissä Daphnia-vesikirput ovat tärkeitä vuorovaikutusten välittäjiä perustuotantotason (levät) ja toisen asteen kuluttajien välillä (pedot mm. kalat) Levän ravinnepitoisuus ja loiset vaikuttavat Daphnioiden kasvuun, lisääntymiseen ja populaatiodynamiikkaan → Vuorovaikutussuhteita ei tunneta

3 15.2.2007Pulkkinen & Aalto3 Tausta jatkoa Ravinnon koostumus –vaikuttaa eliöiden vastustuskykyyn loisia kohtaan –vaikuttaa Daphnioiden ravinnonsuodatusnopeuteen Tässä työssä tutkitaan näiden tekijöiden vaikutusta Daphnian loisintariskiin

4 15.2.2007Pulkkinen & Aalto4 Työn suoritus Mallisysteemi (valmiina labrassa) –Daphnia magna -vesikirppu –Glugoides intestinalis -loinen –Scenedesmus acutus -viherlevä Suorituspaikka Ambiotican allashuone Voi tehdä parityönä tai ensimmäisen osion yksin

5 15.2.2007Pulkkinen & Aalto5 Työn suoritus, alustava aikataulu VALMISTELEVA TYÖ YHDESSÄ Daphnioiden kasvatus n. 4 vk molempia kokeita varten ei täysipäi(väi)stä työtä Aloitus esim. pääsiäisen jälkeen GRADU 1 Leväravinnon laadun (C:N:P –suhde) vaikutus Daphnioiden loisintariskiin 2-3 vk GRADU 2 Leväravinnon laadun vaikutus Daphnioiden suodatusnopeuteen 2-3 vk

6 15.2.2007Pulkkinen & Aalto6 Kiinnostuitko? Ota yhteyttä : Katja työhuone C314.1 pukaan@bytl.jyu.fi p. 014 260 4220 Sanni työhuone C324.2 sanni.aalto@bytl.jyu.fi Kuva K. Pulkkinen