Projektityöskentely Luento 5 Hanna-Kaisa Lammi hanna-kaisa

Esitys aiheesta: "Projektityöskentely Luento 5 Hanna-Kaisa Lammi hanna-kaisa"— Esityksen transkriptio:

1 010761000 Projektityöskentely Luento 5 Hanna-Kaisa Lammi hanna-kaisa
Projektityöskentely Luento 5 Hanna-Kaisa Lammi

2 Sisältö Projektin aikatauluohjaus Projektin kustannusohjaus
Projektin viestinnän suunnittelu Projektin koon arviointi

3 Ganttin kaavio

4 Toimintaverkon laskenta
3 B 7 E 2 F 6 H C I 9 J 4 D 5 K tehtävän vapaa pelivara kokonaispelivara kriittinen polku

5 Projektin keston lyhentäminen
selvitä kriittiset tehtäväketjut tarkista kriittisen polun tehtävien loogiset riippuvuudet etsi tehtävät, joita voisi lyhentää tarkastele resurssivarauksia ja mahdollisia muutoksia voiko joitain tehtäviä lyhentää ilman lisäkustannuksia? (työtehokkuus) kriittisten tehtävien resurssointi

6 Aikataulun seuranta ja ylläpito
edistymistietojen keruu tehtävittäin mitkä tehtävät ovat valmiina mitä on aloitettu (esim. aloitettu, keskellä, melkein valmis) mitä ei vielä ole aloitettu aikataulun päivitys poikkeamien tunnistaminen päätöksen teko ja tarvittavat korjaustoimenpiteet

7 Projektin resurssit Koneet ja laitteet Henkilöt (omat ja ulkopuoliset)
(materiaalit) Henkilöt (omat ja ulkopuoliset) Ohjelmistot ja patentit Raha

8 Fixed price -projekti Kokonaisurakka (fixed price)
kiinteähintainen projekti tilaaja voi valita edullisimman kuitenkin jos työmäärät on arvioitu alakanttiin, voi olla toimittajalle erittäin huono tilaajan ei tarvitse valvoa kustannusten toteutumista: yksinkertaistaa projektin hallintoa toimittajalla motivaatio tehokkaaseen työhön projektin määrittely- ja sopimusvaiheet saattavat venyä

9 Cost plus -projekti Laskutustyö (cost plus)
veloitetaan sopimuksen mukainen tuntihinta tehdyistä työtunneista toimittajan riskiä ei ole mahdollistaa projektin nopean käynnistymisen projekti saattaa kuitenkin venyä, koska ei ole motivaatiota nopeaan suorittamiseen käytännössä maineen vuoksi kuitenkin pyritään mahdollisimman hyvään tulokseen

10 Muita sopimusmuotoja Laskutustyö + kannustepalkkio
palkkiona sovittu % esim. ajan mukaan Laskutustyö + houkutuspalkkio kustannusalituksesta tietty % toimittajalle Kiinteä sopimus + laskutustyö Osa projektin kustannuksista kiinteä, osa laskutuksena Kiinteä sopimus + bonus valmistuminen ennen sopimuspvm -> bonus

11 Projektibudjetin laadinta
henkilökustannukset alihankintakustannukset laitteistot ja ohjelmistot koulutukset matkakustannukset muut kustannukset

12 Kustannusten seuranta
seuranta viikottaista tuntiraportointi suuressa roolissa

13 Perinteinen kumulatiivinen kustannusseuranta
Lisäksi on arvioitava, onko kaikki ko. ajalle suunnitellut tehtävät tehty, jotta tiedetään, ollaanko budjetissa vai ei.

14 Projektin viestinnän suunnittelu
tarpeet: projektiryhmän sisällä projektin johtoryhmälle projekti  ulkoinen asiakas ja rahoittajat projekti  linjajohto ja hallinto projekti  osaprojektit  osaprojektin osat projekti  viranomaiset projekti  tiedotusvälineet

15 Esimerkki raportoinnista
Eräässä moniprojektiorganisaatiossa projektien edistymisestä tuli mapillinen edistymisraportteja. Kukin projekti liitti raportteihin niitä seikkoja, jotka koettiin tärkeiksi. Päätöksentekohetkellä raporteista ei tuntunut löytyvän oleellisia asioita. Raportointi päätettiin yhdenmukaistaa tekemällä raporttipohja. Etusivulle laitettiin lyhyt yhteenveto tilanteesta ja poikkeamista.

16 Projektin viestintäsuunnitelma
Mikä on viestin tavoite? Kenelle viesti kohdistuu? Mikä on oikea viestintäväline? Milloin on paras ajankohta? Kuka vastaa viestinnästä? Kuka viestii? Miten varmistetaan viestin perille meno ja palaute?

17 Menetelmiä projektin koon arviointiin
Koodirivien lukumäärä (LOC, SLOC, KLOC) Kolmen arvon malli Toimintopisteanalyysi (FPA) Cocomo (Constructive cost model) Historiatieto on tärkeää! Saako projektin aina se, joka arvioi eniten pieleen?

18 Koodirivien lukumäärä
arvoissa vaihteluita eri ohjelmointikielten välillä arvo riippuu myös ohjelmoijasta --> yrityksen sisäiset ohjeet auttavat arvioinnissa ohjelmistojen loogisten lausekkeiden laskeminen läheistä sukua dokumentointisivujen lukumäärääkin voidaan käyttää mittarina

19 Toimintopisteanalyysi
Albrecht 1979 kehityksestä lähtöisin Nykyisin noin 35 murretta IFPUG 4.0 laajimmin levinnyt, etenkin USA:ssa, Experience 3.0 eniten käytetty Suomessa, Mark II Englannissa Menetelmää kehittäviä organisaatioita, mm. UKSMA ( ja FISMA (

20 Toimintopisteanalyysi
Tarkastelee ohjelman tietojenkäsittelyn laajuutta ja teknistä monimutkaisuutta Tässä esimerkissä käsitellään IFPUG-menetelmää: Tietojenkäsittelyn laajuus UFP Tekninen kompleksisuus TCF Toimintopisteet FP=UFP*TCF Toimintopisteet muutetaan tilastollisen tiedon mukaan tietyillä kertoimilla työmääriksi Lisäksi tehdään projektin tilanneanalyysi Auttaa myös sovelluksen toiminnallisuuden ja kompleksisuuden läpikäynnissä

21                                                                                                                       

22 Kolmen arvion malli Maximum likelihood -estimaati
p+4a+o / 6 , missä p= pessimistinen arvio, a=todennäköinen arvio, o=optimistinen arvio esim. jos projektin työmääräksi arvioidaan optimistisesti 10 viikkoa, todennäköisenä pidetään 12 viikkoa ja pessimistinen arvio on 20 viikkoa, saadaan projektin kestoksi 13 viikkoa

23 Cocomo Barry Boehmin laajoihin tutkimuksiin ohjelmistotyön tuottavuutten vaikuttavista tekijöistä perustuva menetelmät osoitteesta löytyy kaikenlaista materiaalia kyseisestä mallista KLOC (KLinesOfCode)-> COCOMO->työpanos MM (htkk) ja kalenteriaika T(kk) Cocomon kertoimet kansainvälisesti kerättyä tilastotietoa kattaen koko projektin vaatimusmäärittelystä testaukseen, kehittyneemmässä versiossa (Intermediate, Detailed) voidaan painottaa erilaisilla vaikeusasteilla

24 Basic Cocomo Helppo tehtävä Tdev=2.5*MM0.38 Normaali tehtävä
MM=2.4*KLOC1.05 Tdev=2.5*MM0.38 Normaali tehtävä MM=3.0*KLOC1.12 Tdev=2.5*MM0.35 Vaikea tehtävä MM=3.6*KLOC1.20 Tdev=2.5*MM0.32 Esimerkkiohjelmisto, jossa tuotetaan palvelu matkapuhelinverkkoon, riviä koodia : jos luokitellaan normaaliksi, KLOC=35-> MM=160 htkk, T=15 kk jos luokitellaan vaikeaksi, KLOC=35 ->MM=257htkk, T= 15 kk *) Mallissa työmäärä kasvaa ohjelmiston koon funktiona, mutta tuottavuus ei juurikaan laske projektin koon kasvaessa

25 Intermediate Cocomo Projektin vaativuutta arvioidaan basic mallin karkean vaikeusastejaottelun lisäksi tuotetta, henkilöstöä, kehitysympäristöä ja projektia kuvaavien kustannuskertoimien avulla. Kukin näistä tekijöistä arvioidaan 6-arvoisella asteikolla: hyvin alhainen, alhainen, normaali, korkea, hyvin korkea ja erittäin korkea Normaali homma nMM=3.0*KLOC1.12 Tdev=2.5*MM0.35 Vaikea homma nMM=3.6*KLOC1.20 Tdev=2.5*MM0.32 Esimerkkiohjelmisto: Seuraavat tekijät otetaan huomioon: tuotteen monimutkaisuus korkea 1.17, sovellusalueen tuntemus alhainen 1.13, -> tällöin normaalin homman MM=1.13*1.17*160=211 htkk, T=16kk ja vaikean homman MM=1.13*1.17*257=339 htkk, T=16 kk

26 Cocomo-mallin arviointia
Käytännössä on todettu tuottavan työmääräarviot noin 20% tarkkuudella Mallia on erityisesti hyvä käyttää projektien jälkiarviointiin vertaamalla mallin ennustamaa tulosta projektin toteumaan On olemassa vielä Detailed Cocomo, jossa käytetään erilaisia kustannuskertoimia ohjelmiston eri osissa Mallin toteuttavia ohjelmistoja on kaupallisesti saatavissa, arvioiden perustanan yrityskohtaisesti kalibroidut (historiatieto) tietokannat

27 Yhteenveto työmäärien arviointimenetelmistä
Yksinkertaisimmat menetelmät perustuvat arvaukseen, joko projektin tekijöiden, asiantuntijoiden tai esimerkiksi kilpailijan antamaan tarjoukseen Kehittyneemmät menetelmät perustuvat historiatietojen hyväksikäyttöön Kannattaa käyttä useampia menetelmiä paremman lopputuloksen saamiseksi Arvioista ei tulisi tehdä kovin tiukkoja, sillä arviot ovat helposti liian optimistisia