Uuden ajan filosofian historia: Empirismi Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen

Esitys aiheesta: "Uuden ajan filosofian historia: Empirismi Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen"— Esityksen transkriptio:

1 Uuden ajan filosofian historia: Empirismi Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen http://cc.oulu.fi/~pulkkine

2 Brittiläinen empirismi Ulkomaailmaa koskevan tiedon lähde on aistikokemus. Perinteisen brittiläisen empirismin mukaan meillä voi olla suoraa tietoa vain tietoisista mentaalisista tiloista. Brittiläisen empirismin traditio yltää 1300-luvun William Ockhamista 1900-luvun Bertrand Russelliin. Uuden ajan empirismin alkutahdit löi Francis Bacon teoksissaan Advancement of Learning (1605) ja Novum Organum (1620). Baconin mukaan uusien totuuksien lähteet ovat havainto ja systemaattiset kokeet.

3 John Locke (1632-1704) Isä taisteli parlamentin joukoissa sisällissodassa. Opiskeli Oxfordin yliopistossa lääkäriksi. Lordi Ashleyn (myöh. Shaftesburyn jaarli) henkilääkäri ja sihteeri. Pakeni 1683 Hollantiin. Palasi Englantiin mainion vallankumouksen jälkeen. Two treatises of government (Tutkielma hallitusvallasta, 1689)

4 An Essay Concerning Human Understanding (1689). Huomion keskipisteeseen mielen sisäisen toiminnan mekanismit: –Miten mentaaliset prosessit ja tilat ovat vuorovaikutuksessa toisten mentaalisten tilojen ja tapahtumien kanssa? –Miten mieli kykenee abstraktioon ja yleistämiseen? Synnynnäisten ideoiden (innate ideas) kritiikki. Kaikki tieto edellyttää kokemusta. Ihmisen mieli syntyessään kuin tyhjä taulu (lat. tabula rasa). Vaikka lukuisat ideat ovat itsestäänselviä, se ole sama asia kuin synnynnäisyys.

5 Ideoiden alkuperä Lockelle idea on yleiskäsite, jolla hän viittaa mihin tahansa tietoisuuden sisältöön. Ideat ovat peräisin kahdesta lähteestä: (1) ulkomaailman olioita ja asioita koskeva havainnointi ja (2) tietoisuutemme tiloja koskeva sisäinen havainnointi. Ulkomaailman oliot synnyttävät meissä ideoita, jotka "edustavat" olioita. Olioita ei käsitetä välittömästi vaan ainoastaan ideoiden kautta (havainnon edustusteoria).

6 Ideoiden lajit ja ominaisuudet Yksinkertaiset ideat (simple ideas). Esim. kiinteys, liike ja muoto. Ihmismieli vastaanottaa passiivisesti ideat, jotka havainto häneen painaa. Kompleksiset ideat (complex ideas) syntyvät yksinkertaisista ideoista mielen suorittaman aktiivisen muokkauksen ansiosta (kauneus, kiitollisuus, ihminen, universumi jne.). Locke näkee mielen yksittäisistä elementeistä koostuvana ketjuna, joka pysyy koossa yhdistymistä ohjaavien mekaanisten assosiaatiolakien avulla. Ensisijaiset (primary) ominaisuudet ovat pysyviä, absoluuttisia ja havaitsijasta riippumattomia (ulottuvuus, hahmo, liike, lepo, lukumäärä, soliditeetti eli läpäisemättömyys). Toissijaiset (secondary) ominaisuudet ovat havaitsijasta riippuvaisia (värit, äänet, hajut jne.).

7 Substanssi Olio- ja substanssilajien määritelmät koostuvat pelkästään joukosta havaittavia ominaisuuksia. Yksikään määritelmä ei kuvaa substanssin todellista luontoa. Yksinkertaisten ideoiden takana ja niiden kannattajana toimivaa substanssia ei voi saavuttaa aistihavainnossa. Aineellisen substanssin lisäksi on olemassa henkinen substanssi, josta ei myös tiedetä sen enempää.

8 Tiedon lajit Kaikessa tiedossa on kyse ideoiden samanlaisuuden ja eroavaisuuden toteamisesta. Tiedon lajit: (1) Intuitiivinen tieto suoriutuu ideoiden vertaamisesta välittömästi. Ihminen tajuaa myös oman olemassaolonsa intuitiivisesti (vrt. Descartesin Cogito-argumentti). (2) Demonstratiivinen tieto perustuu argumentteihin ja todisteluihin. Siihen kuuluvat todistelua vaativat geometriset ja matemaattiset totuudet sekä tieto Jumalan olemassaolosta. (3) Aisteihin perustuva tieto on epävarmaa, mutta tiedämme silti varmasti ulkomaailman olemassaolon. Sama koskee kausaalisuhdetta.

9 George Berkeley (1685–1753) Syntyi Kilkennyssä, Irlannissa. Opiskeli Dublinin Trinity Collegessa. Myöhemmin Cloynen piispa. An Essay Towards a New Theory of Vision (Alustava essee uudesta näön teoriasta, 1709). Three Dialogues between Hylas and Philonous (Kolme keskustelua Hylaksen ja Philonousin kesken, 1713).

10 A Treatise Concerning the Principles of Human Knowledge (Tutkielma inhimillisen tiedon periaatteista, 1710). Empiristi, jonka mielestä materiaa ei ollut olemassa. Haluaa murskata filosofisesti "ateistien kauhistuttavat järjestelmät", jotka nojautuvat uskoon materiasta tai aineellisesta substanssista. “WHEREIN THE Chief Causes of Error and Difficulty in the Sciences, with the Grounds of Scepticism, Atheism, and Irreligion, are inquired into”. Päätyi äärimmäiseen idealismiin eli kaikki on ideoita.

11 Locken kritiikki (1) Meillä on tietoa vain ideoista, ei mielen ulkopuolisista olioista. Mieli voi vain verrata ideoita toisiinsa. Kuvitelma, että voisin verrata jollakin tavoin ideoitani ulkomaailman olioihin on mieletön. (2) Ihmisellä ei ole kykyä luoda abstrakteja käsitteitä. Ideamme käsittelevät vain konkreettisia olioita tai ilmiöitä. (3) Erottelu ensisijaisten ja toissijaisten ominaisuuksien välillä on kestämätön. Myös ensisijaiset ominaisuudet ovat riippuvaisia havaitsijasta. (4) Aineellista substanssia ei voida saavuttaa havainnolla ja sen olettaminen johtaa ristiriitoihin.

12 Olemassaolon käsite Johtopäätös: Olemassa on ainoastaan ideat omaava tietoisuus ja Jumala. Aineellinen maailma on ylimääräinen ja tarpeeton oletus. Esse est percipi (oleminen on havaituksi tulemista). Havainnosta irroitettu olemassaolon käsite on ristiriitainen, ei ole olemassa abstraktia olemassaoloa. Erottaa tahdosta riippuvaiset (mielikuvituksessa synnytetyt) ja tahdosta riippumattomat ideat. Jälkimmäiset ovat peräisin Jumalasta, joka on myös ideoiden välisen säännönmukaisuuden syy. Kaikki maailmankaikkeuden asiat ovat olemassa (ideoina), koska ne ovat koko ajan läsnä Jumalan mielessä.

13 David Hume (1711-1776) Skotlantilaisen valistuksen edustaja. Syntyi ja eli Edinburghissa. Edinburghin yliopiston lakitieteellisen tiedekunnan kirjastonhoitaja. Matkusti runsaasti (erit. Ranskassa).

14 Teokset A Treatise of Human Nature (Tutkimus ihmisen luonnosta, 1739). An Enquiry concerning Human Understanding (Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä, 1748). An Enquiry Concerning the Principles of Morals (Tutkielma moraalin periaatteista, 1752) The History of England (1754–62). Dialogues Concerning Natural Religion (Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta, 1779).

15 A Treatise of Human Nature Halusi luoda uuden ihmistä koskevan tieteen (science of man), joka käyttää kokeellista metodia: havainnointi (introspektio), luokittelu ja yleisten lakien muotoileminen. Pyrki selittämään mielen toiminnan Newtonin painovoimalakiin rinnastettavissa olevan assosiaatiolain avulla. Henkisen elämän kokonaisuus rakentuu ajattelun ”atomeista” eli vaikutelmista (impressions) ja ideoista (ideas).

16 Vaikutelmat ja ideat Vaikutelmat ovat havaintoja, jotka tulevat tietoisuuteemme voimallisemmin ja elävämmin. Ne ovat joko ulkoisia aistimuksia (esim. värit ja ääneet) tai sisäisiä kokemuksia (esim. tunteet ja mielihalut). Ideat ovat vaikutelmien heikkoja kopioita, jotka mieli on omalla toiminnallaan muokannut vaikutelmista. Jokainen yksinkertainen idea on jonkin vaikutelman kopio. Jokainen kompleksinen idea syntyy yhdistelemällä yksinkertaisia ideoita. Kompleksia ideaa ei välttämättä vastaa mikään vaikutelma (“lentävä hevonen”).

17 Empiirinen mielekkyyskriteeri Jokainen mielekäs käsite voidaan palauttaa välittömään kokemukseen perustuvaan vaikutelmaan tai sellaisten yhdistelmään (mielekkyyskriteeri). Tästä syystä useimmat metafysiikan käsitteistä ovat mielettömiä. Ne eivät viittaa kysymyksiin, joista voisi olla edes periaatteessa tietoa. ”Kun siis näiden periaatteiden valtaamina käymme kirjastojen läpi minkälaista hävitystä meidän tuleekaan siellä tehdä? Jos otamme käteemme jonkin nidoksen - esimerkiksi jumaluusoppia tai koulumetafysiikkaa - tulee meidän kysyä, Sisältääkö se määrää tai lukua koskevaa abstraktia päättelyä? Ei. Sisältääkö se tosiasioita tai olemassaoloa koskevaa kokemusperäistä päättelyä? Ei. Heitettäköön se siis tuleen, sillä se ei voi sisältää muuta kuin viisastelua ja harhaluuloja.”

18 Humen skeptisismi (1) Hume yhtyy Berkeleyn yleiskäsitteiden ja aineellisen substanssin kritiikkiin. (2) Kääntää saman kritiikin myös henkisen substanssin käsitettä kohtaan. "Minuutta" tai "itseyttä" ei ole olemassa. On vain kaoottinen sarja toisiaan seuraavia ajatuksia, aistisisältöjä ja tuntemuksia, jotka arkiajattelu sitoo yhteen minuuden tai subjektin käsitteellä. (3) Ulkomaailman olemassaolosta ei voida sanoa mitään. (4) Kausaalisuhteen kritiikki.

19 Kausaalisuhteen kritiikki Kausaalisuhde on kolminkertainen suhde: (1) Kosketus ajassa ja paikassa (kaksi biljardipalloa osuu toisiinsa); (2) Seuraussuhde (toinen biljardipallo kimpoaa pussiin): (3) Välttämätön yhteys (syy esiintyy ennen seurausta ja ilmiöiden suhde on välttämätön). Mikään määrä toisiaan seuraavia tapahtumia ei tutustuta meitä mihinkään muuhun kuin noihin erillisiin tapahtumiin. Emme havaitse itse kausaalisuutta, syyn ja seurauksen välttämätöntä yhteyttä. -> Induktiivisia päätelmiä ei voi perustella rationaalisesti, vaan ne pohjautuvat tapaan ja tottumukseen. Ihminen toimii arkipäiväisessä elämässä tosiasiauskomusten varassa.

20 Tiedon lajit (1) Puhtaan järjen avulla saadaan tietoa ideoiden keskinäisistä suhteista (matematiikan ja logiikan totuudet). (2) Kokemusajattelun avulla saavutetaan tietyt aistivaikutelmat, joiden uskotaan edustavan ulkomaailman olioita. Mikään ei kuitenkaan takaa, että todellisuus vastaa aistisisältöjä. Usko ulkomaailmaan perustuu aistivaikutelmien pysyvyyteen ja johdonmukaisuuteen. ”Tämä skeptinen epäily niin järjen kuin aistienkin suhteen on tauti, jota ei voida koskaan juuria pois ytimiä myöten.”

21 Humen ihmiskäsitys Ihmisjärki on hyvin voimaton väline. Ihminen toimii tosiasiauskomusten varassa, joka on seurausta viettien ja tunteiden ylivallasta ihmisluonnossa. Passiot ovat ihmisen kaiken toiminnan perusta ja syy. Viime kädessä ihmiset pyrkivät saamaan mielihyvää (pleasure) ja välttämään mielipahaa (pain). Järki kykenee antamaan vain sysäyksen huonoksi katsoman emootion vastaemootiolle.

22 Moraalifilosofia Järki ei voi toimia moraalin ja eettisen tiedon lähteenä. Sama koskee empiiristä kokemusta. Humen giljotiini: tosiasiaväitteistä ei päästä normilauseisiin (“is-ought”-erottelu). Ihmisellä on moraalinen aisti, jonka ansiosta hän rakastaa hyvettä ja vihaa pahetta. Koska ihminen pyrkii välttämään mielipahaa ja siten myös rangaistukset, yhteiskunnan yleiset säännöt ja tottumukset kykenevät kumoamaan passioiden vallan.

23 Thomas Reid (1710-1796) An Inquiry into the Human Mind in the Principles of Common Sense (Tutkimus ihmisen mielestä terveen järjen periaatteiden kannalta, 1764). ”Ideateoria” (the ideal theory) on hylättävä, koska tietoteorian täytyy olla yhteensopiva terveen järjen uskomusten kanssa. Terveen järjen uskomukset ovat luotettavia, kunnes toisin todistetaan. Uskomukset ulkoisista objekteista syntyvät suoraan ilman välittäviä mielen vaikutelmia tai ideoita. Siten meillä on luotettavia käsityksiä ja uskomuksia koskien omia mentaalisia tilojamme ja ulkomaailmaa. Järkeä ei voi perustella järjen avulla syyllistymättä kehäpäättelyyn. Koska kaikki uskomuksemme ovat luontaisten kognitiivisten kykyjen tuottamia, meidän täytyy luottaa joko niihin kaikkiin tai ei yhteenkään.

24 Immanuel Kant (1724-1804) Isä satulaseppä. Syntyi, eli ja kuoli Königsbergissä Itä- Preussissa. Logiikan ja metafysiikan professori vuodesta 1770.

25 Kolme kritiikkiä Kritik der reinen Vernunft (Puhtaan järjen kritiikki, 1781). Kritik der praktischen Vernunft (Käytännöllisen järjen kritiikki, 1788). Kritik der Urteilskraft (Arvostelman kritiikki, 1790).