Suomalainen teatteri 1993-. Teatterilaki ja lama Osa kuntien valtionosuuslakia, valmisteltiin useita vuosia, hyväksyttiin eduskunnassa ennen lamaa Astui.

Esitys aiheesta: "Suomalainen teatteri 1993-. Teatterilaki ja lama Osa kuntien valtionosuuslakia, valmisteltiin useita vuosia, hyväksyttiin eduskunnassa ennen lamaa Astui."— Esityksen transkriptio:

1 Suomalainen teatteri 1993-

2 Teatterilaki ja lama Osa kuntien valtionosuuslakia, valmisteltiin useita vuosia, hyväksyttiin eduskunnassa ennen lamaa Astui voimaan 1993 alusta TTT ja Svenskan erityisasemaan: 60% menoista Pelasti suomalaisen teatterikentän rajulta rakenne-muutokselta: puvustajat ja lavastajat kärsivät pahiten Takaa valtionavun vuonna 1990 toimineille ammattiteattereille (VOS-teatterit, n. 60)

3 Tuettu teatterikenttä Teatterilaki takaa valtionavun vuonna 1990 toimineille ammattiteattereille (VOS-teatterit, 57) Lisänä harkinnanvarainen tuki, jota saa n. 40 teatteria ja ryhmää = yhteensä n. 100 valtion tukemaa teatteria, tanssiteatteria ja sirkusta ”Lainsuojattomia” kaikkiaan n. 80 Valtion tuki sidottu kuntien tukeen Erityissuojeluksessa lapset, tanssi, ruotsi, alueet Uudet avaukset vaativat pitkäjänteisyyttä

4 Vapautuminen, sirpaloituminen Yhteiskunnan sääntely vähentynyt: kysyntä ja tarjonta määräävät mitä tehdään = markkinateatteri Teatterikentän kasvu, katveista tilaa – mutta Mistä tukijat? Mistä yleisö? Laitosteatteri yhä pienempi osa teatterikentän kokonaiskuvaa kansainvälisyys

5 Free lancerit ja tuottajat Kaupunginteattereissa ”hautakivisopimus” 90-luvulla näyttelijäkenttä mullistunut: kiinnitykset tuotanto kerrallaan; tai ohjaajan mukana kentällä liikkuvat tiimit Helsinki, Tampere ja Turku näyttelijä- kaupunkeja: työtilaisuudet, tv ja radio Tuotantokohtainen budjetointi toi tuottajat teattereihin Markkinointi, tuotteistaminen, ennakkomyynti, tilausesitykset

6 90-luvun teatteri 90-luku yhteisöllisyyden aikaa: sukusaagat, lähihistoria, pienet elämäntarinat Laitosteattereiden jatkuva uudistuminen; johtaja-, yhteistyö-, ensemble- ym. kokeilut, isojen näyttämöiden ongelma: takuuvarmat musikaalit ja farssit

7 Teatterikoulutus Näyttelijäkoulutus kaikkein halutuin Aikaisemmin TeaK ja NÄTY dominoivat 90-luvulla koulujen tarjonta vapautui: seurauksena ns. soveltavan kentän synty, teatteri-ilmaisun ohjaajat (AMK) Näyttelijäliiton jäsenehdoissa Teak / NÄTY tai toimiminen ammattiteatterissa Aluekeskuksista ratkaisu?

8 Tanssiteatteri TeaK kouluttaa tanssijoita 1983 lähtien Helsingin KT:n ryhmä ja Kansallisbaletti Tanssiteattereita ympäri maan Tanssin aluekeskukset tukevat kenttää: Helsinki (Zodiak, Raatikko, Hurjaruuth, Rollo) Sisä-Suomi (Mobita/Dansco), Itä-Suomi (Minimi) Pohjoinen (JoJo, Rimpparemmi) Läntinen (Aurinkobaletti, Eri)

9 Improvisaatioteatteri Harjoitusmetodi Osa Commedia dell’arte -tyyliä Theatre Games 70-luvulla suosituksi, Tytti Oittinen toi Suomeen, Neil Hardwick ja Ryhmäteatteri tekivät 80-l tunnetuksi 90-luvulla improvisaatioteatteriryhmiä 2000-luvulla valtionavun piiriin Stella Polaris, Stjärnfall

10 Uusi sirkus Nousi esiin 90-luvulla Suomessakin nousseet osaksi tuettua teatterikenttää (v. 2012 13 kpl) Circo Aereo 96, kv. ryhmä Circo Uuden Sirkuksen keskus WHS (Wille Walo & Kalle Nio) Circus Ruska 03, Tampere

11 Esitystaide Marginaalissa tapahtuvaa kokeilevaa teatteria & tutkivia työpajoja Jerzy Grotowski: laboratorioteatteri Todellisuuden tutkimuskeskus 2001 Helsingin Esitystaiteen keskus 2005

12 Teatterintekijöitä Roolien sekoittuminen: ohjaaja-kirjailija- näyttelijä, Teatterikorkeakoulun vaikutus Esa Kirkkopelto: etsijä kentän ulkopuolella, TeaK:n taiteell. tutk. professori 2007- Kristian Smeds: auteur ilman laitosta ja kiinteää ensemblea Leea Klemola: näyttelijästä ohjaajaksi ja kirjailijaksi

13 Näytelmäkirjailijoita Uusi suomalainen draama elää kukoistuskautta Pirkko Saisio, Joakim Groth, Juha Siltanen, Harri Virtanen, (Reko Lundán), Laura Ruohonen, Sirkku Peltola, Tuomas Timonen, Katja Krohn, Juha Jokela, Pasi Lampela, Mika Myllyaho, Sofi Oksanen, Heini Junkkaala…