Suomen teatterihistoria

Esitys aiheesta: "Suomen teatterihistoria"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen teatterihistoria 1965-78
Tinkimättömyys, tiedostaminen, sukupolvikapina, hallinnon kasvu

2 1960-luvun murros Suurten ikäluokkien sukupolvikapina
Radikalismin nousu 60-l lopulla: rauhanliike, vapautusliikkeet, yhteisöllisyys Mullisti yhteiskuntaa ja kulttuuria Samaan aikaan byrokratian nousu, hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi Alueteatterilaki; Teatterikomitea 72

3 Uudet teatteritalot Turku 62, Kuopio 63, Helsinki 67, Oulu 72, Rovaniemi 75, Kemi 80, Jyväskylä 82, Lahti 83, Tampere 85, Seinäjoki 87

4 ”Teatterisodat” Teattereiden hallinto 1970-l kuuma aihe
Kuka saa päättää ohjelmiston? Työpaikkademokratia / kunnallisdemokratia Teatterikomitea 1972 / Marjatta Väänänen Edistykselliset / konservatiivit

5 Ralf Långbacka (1932) Analyyttinen brechtiläinen teatteriohjaaja
60-luvun radikaalin teatteripolven kummisetä, oppi-isä myös Ruotsissa Tšehov, Büchner, Brecht, Shakespeare Teatteripolitiikan tekijä

6 Kalle Holmberg (1939) 60-luvun sukupolven ykkösohjaaja, liike ja dynamiikka 1966 Lapualaisooppera Teatterikoulun rehtori, ohjaaja Helsingin KT ”Kotkien kausi” Turussa 71–77 Shakespeare, dramatisoinnit kansalliset aiheet

7 Kaisa Korhonen (1941) ”Kapinallisten” äänitorvi
Teatterikoulun ohjaajaopettaja KOM-teatterin perustaja 1969 Venäläiset näytelmät Musta Rakkaus ensemblekokeilu TT

8 Jouko Turkka (1942) Monipuolinen, uusiutunut teatteriohjaaja, etenkin 80- ja 90-luvun polven esikuva Ohjannut suom. draamaa Taustalla Artaud, Grotowski 70-l uudisti ohjaustyyliä simultaanisuudella, fyysinen ”horkkanäytteleminen”, seksuaalisuus 80-l Teatterikorkeakoulun professori & rehtori 90-l yhteiskuntakriittinen näytelmäkirjailija

9 Bengt Ahlfors Kv. menestynyt suomenruotsalainen näytelmäkirjailija-ohjaaja 60-l poliittisen revyyn taitaja: Oli kevät (1963) ym. Svenska Teaternin johtaja 70-luvulla Uusi kukoistus 80- ja 90-luvulla, mm. AIDS-näytelmä Onko Kongossa tiikereitä? (1986)

10 Ryhmäteatteriliike Liittyi 60-luvun lopun vasemmistolaiseen sukupolvikapinaan; toiminta uudelta pohjalta vakiintuneiden ja hierarkkisten laitosten ulkopuolella Korostui demokraattisuus, yhteisöllisyys, köyhyys, kiertueteatteriluonne, poliittis-yhteiskunnalliset näkemykset Sulautettiin Suomessa osaksi teatterikenttää

11 Taistolaisuus 1968 syntynyt laitimmainen vasemmisto, Suomen kommunistisen puolueen vähemmistöläisryhmä, Taisto Sinisalon kannattajat, jotka olivat uskollisia Moskovalle eli Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen Keskuskomitealle Sai kannattajia kulttuuri- ja teatteripiireissä: Kulttuurityöntekijöiden liitto (KTL) Vaikutti 70-luvun ilmapiiriin, synnytti klikkejä

12 KOM-teatteri 1969 per. kiertueteatteri, omat tilat 1970-l lopulta lähtien; kiertueita edelleen Pekka Milonoff ohjaaja, kekseliäs köyhyyden estetiikka; vahva ensemble uudistunut useaan kertaan Musiikkiteatterin uudistaja, lauluillat; Kaj Chydenius, Eero Ojanen

13 Ryhmäteatteri 1970-l sukupolviryhmä, hajosi
Kirjan Näyttämö 79-82: oma talo, lähiövierailut, kesäteatteri Suomenlinnassa 80-luvun Pete Q -sukupolvi: af Hällström, Leppäkoski, Vierikko, Petelius, Väänänen, Heiskanen… menestys 2000-l uusi sukupolvenvaihdos: Esa Leskinen, Mika Myllyaho; uusi näyttämö

14 Lasten- ja nuortenteatteri
Nousivat esiin 1960-luvun lopulla Vapaat ryhmät aloitteellisia: AHAA (Jussi Helminen, Kurt Nuotio); Penniteatteri; Intimiteatteri (1975 lähtien) Useisiin kaupunginteattereihin lapsiteatteriryhmiä ja kouluteatteriesityksiä Nosti osaltaan 70-luvun katsojalukuja Valtakunnallinen lastenteatteri haave

15 Tanssiteatteri Tanssiryhmät nousivat 1960-luvun lopulla esiin musikaalien kautta: Helsinki ja Kuopio pitivät vakinaista ”balettia” Tanssiteatteriliike 70-luvun alussa: Preasens 71, Raatikko 72

16 Teatterikorkeakoulun synty
Teatterikoulu 70-l vasem-mistolainen ja kiistelty, reht. Eero Melasniemi, opetus teoreettista 1979 Teatterikorkeakoulu Professoriksi Jouko Turkka, opetus fyysistä

17 Näytelmäkirjailija vai dramaturgi
60-luvun kansansuosikkeja Leena Härmä, Lauri Leskinen Teatterikouluun 71 ohjaajat ja dramaturgit: Lauri Sipari, Maaria Koskiluoma, Marita Kanervala, Tove Idström, Aila Lavaste… voimavara teattereille, käyttötekstejä Suomenruots: Johan Bargum, Claes Andersson, Lars Huldén

18 Paavo Haavikko 50-l modernistirunoilija
Tuottelias näytelmäkirjailija myös ooppera, tv, radio Suomen historia, talous, rakkaus, ironia, aforismi Agricola ja kettu (1968)

19 Inkeri Kilpinen 1960-l yhteiskunnalliset, satiiriset farssit: Tuntematon potilas (1964) Oikeistolaisena syrjittiin 70- ja 80-luvulla Kv. esityksiä käännösten kautta, mm. Totisesti totisesti (1982) Kiinassa 90-luvulla kansalliset, neuvostokriittiset aiheet ja revanssihenki: Rakas lotta 90, Nouse Inkeri 91

20 Eeva-Liisa Manner 50-l modernistirunoilija Eros ja Psykhe (1959)
Uudenvuoden yö (1965) Poltettu oranssi (1968)