12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Kaivausalue esitutkimukset alueella auttavat sopivan paikan löytämisessä tuhoutuva alue pelastuskaivauksissa pinnalle näkyvä.

Esitys aiheesta: "12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Kaivausalue esitutkimukset alueella auttavat sopivan paikan löytämisessä tuhoutuva alue pelastuskaivauksissa pinnalle näkyvä."— Esityksen transkriptio:

1 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Kaivausalue esitutkimukset alueella auttavat sopivan paikan löytämisessä tuhoutuva alue pelastuskaivauksissa pinnalle näkyvä muinaisjäännös topografiset seikat: törmät, terassit millainen kaivausalue?: suuri, avoin alue iso alue ja profiilikaistojen jättö ruutuja pitkä kapea kaivausalue riippuu kohteesta: useimmiten avoin alue paras, ei tietojen yhdistelyä aika ja työvoiman määrä ratkaisevat alueen koon

2 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Kaivausalueen mittaukset horisontaalimittaus: kaivausalueen paikalleenmittaus ruutujen paikalleenmittaus yksikköjen paikalleenmittaus diagnostisten löytöjen koordinaattien mittaaminen korkeusmittaus: kuinka paljon on kaivettu (koko kaivauksen kohdalla, pinta- ja pohjavaaitus) löytöjen vertikaalijakauma rakenteiden pintojen ja pohjien mittaukset tasokaivauksessa joka taso mitataan

3 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Korkeusmittaus korkeuskiintopiste, jonka absoluuttinen korkeus tunnetaan kojeelle usein kiinteä paikka mittauksia varten mittaus: ensin kojeen korkeus: mitataan korkeus kiintopisteeltä lukema lisätään kiintopisteen korkeuteen = kojeen korkeus latta mitattavalle pisteelle, mitataan korkeus lukema vähennetään kojeen korkeydesta = pisteen korkeus muistiinpanot: lomake erillinen muistikirja suoraan karttaan virheiden välttämiseksi kannattaa tarkkailla vaaituslukuja!

4 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Kaivausmetodi kaivausprosessi: valmistelut ennen kentälle lähtöä esitutkimukset organisaatio paikalla valmis aloitetaan kaivaminen, mutta miten? valinta riippuu: muinaisjäännöksestä: kivikautinen asuinpaikka vs. kaupunkikohde rahasta, joka määrää käytettävissä olevan ajan ja työvoiman määrän työvoiman laadusta: arkeologi vai työllistetty? yleisestä kaivaustraditiosta: miltei jokaisella maalla omansa omista mieltymyksistä: tuttu on turvallista, mutta onko se aina paras tapa?

5 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Vaihtoehtoja luonnollisten kerrosten mukaan kaivaminen = stratigrafinen kaivaminen: paras, jos rakenteita ja kerroksia on paljon tasokaivaus = kaivetaan ennalta määrätyn paksuisia horisontaalisia kerroksia: yhtenäinen, miltei rakenteeton kulttuurikerros, löytöjen levintä yhdistelmät: rakenteet kaivetaan erikseen kulttuurikerros kaivetaan tietynpaksuissa kerroksissa

6 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Yksikkökaivaus (1) jokainen ympäristöstään poikkeava maa- ainesyksikkö kaivetaan erikseen noudattaen sen luonnollisia rajoja ja dokumentoidaan lomakkein erottavana tekijänä maa-aineksen karkeus eli raekoko, väri, kompaktio eli tiiviys ja löydöt, muodostavat yhdessä muista yksiköistä poikkeavan homogeenisen kokonaisuuden useimmiten maayksiköt ja kiinteät rakenteet erotetaan toisistaan jollain tavalla (erillinen numerointi, kirjaintunnus) leikkaukset käsitetään yksiköiksi, vaikka niillä ei ole ‘konkreettista’, mitattavaa olomuotoa

7 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Yksikkökaivaus (2) löydöt otetaan talteen yksiköittäin olennaisinta on yksiköiden stratigrafisten suhteiden dokumentoiminen: ei suoraa stratigrafista suhdetta (eivät kosketa) = A päällekkäin: alla, päällä = B korreloivat saman yksikön osina = C lopuksi muodostetaan matriisi eli kaavioon kaikki kaivetut yksiköt stratigrafisine suhteineen ajoitusten avulla faasitus eli käyttö-, rakennus- tms. vaiheiden erottaminen

8 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Yksikkökaivauksen prosessi yksikön määrittäminen: ensin päätettävä mitä kaivetaan, kaivaja tekee sen joskus itse, yleensä yhdessä alueen johtajan kanssa erotettava keskenään erilaiset maa-ainesalueet ja/tai rakenteet useimmiten horisontaalipinnan perusteella, joskus apuna profiili yksiköiden kuvauksessa käytettävät termit ja kriteerit hyödyllisiä myös niiden määrittämisessä perusteena: kompaktio: miten paljon voimaa tarvitaan kaivamiseen? kuinka kovaa? kosteusvaihtelut: maa-aineksilla erilainen kosteuden pidätyskyky väri: juuri esiinkaivettu pinta raekoot ja niiden jakautuminen kerrosrakenteet: ohuita kerroksia, linssejä, massiivinen = ei kerrostumista inkluusiot: mitä yksikössä on maa-aineksen lisäksi?

9 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Kaivaus jatkuu… mikäli maaperä samankaltaista koostumukseltaan, väriltään ja kompaktioltaan, niin erot lähinnä inkluusioiden kautta ohuet kerrokset näkyvät usein hyvin huonosti horisontaalisesti miten pieni eroava alue on oma yksikkönsä? määrittelyn jälkeen pinnasta piirretään kartta ja se vaaitaan, tehdään löytölaatikko tai -pussi, johon löydöt otetaan talteen kaivetaan yksikkö pois noudattaen sen luonnollisia rajoja: helpommin sanottu kuin tehty – usein rajat epäselviä

10 12.03. 2002Kenttätyökurssi/EMV Miten kaivetaan? maaperä kovaa ja yksikkö iso: hakku tai kuokka, Suomessa lapio parityöskentely: toinen hakuttaa/kuokkii ja toinen lapioi hienotyöskentely pikkuhakulla ja/tai lastalla työskentelyasento: paras kyykyssä tai jalat suorassa kumartuen alas eli mahdollistaa jatkuvat liikkeen ja yksikön rajojen seuraamisen polvillaan tai istuallaan olo huono: liikkuvuus kärsii, vaikeampi hallita yksikön rajoja maata ei saa kerätä kasoihin: estää näkyvyyden polvillaan tai istuallaan olo huono tässä tapauksessa: liikkuvuus kärsii, vaikeampi hallita yksikön rajoja, maata kasaantuu helpommin rakenteen puoliksi kaivaminen: kuopan tms. muoto lopuksi pohjavaaitus