Itämeren ohjelma 2007-2013 Yleisesittely Itämeren ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä 9.2.2009.

Esitys aiheesta: "Itämeren ohjelma 2007-2013 Yleisesittely Itämeren ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä 9.2.2009."— Esityksen transkriptio:

1 Itämeren ohjelma 2007-2013 Yleisesittely Itämeren ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä 9.2.2009

2 Euroopan alueellinen yhteistyö 2007-2013 Tavoitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä EU:ssa Perustuu nykyiseen INTERREG-yhteisöaloitteeseen, mutta koskee vain sisärajayhteistyötä (ulkorajayhteistyö siirtyy ENPI/IPA rahoitusvälineiden piiriin) Rahoitus yhteensä 7,75 mrd euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 74 % rajat ylittävään yhteistyöhön (crossborder) 21 % valtioiden väliseen yhteistyöhön (transnational) 5 % alueiden väliseen yhteistyöhön (interregional) EU:n ulkorajayhteistyölle (ENPI ja IPA) osoitetaan määrätty osuus rajat ylittävästä yhteistyöstä Suomen osuus EAKR-rahoituksesta yhteensä 120,2 milj. euroa (indeksoitu), josta 39,6 milj. siirretään ENPI:iin

3

4 Suomen ohjelmien EU-rahoitus vuosina 2007-2013 Ohjelman nimi Suomen EAKR-rah. milj. EUR EU-rahoitus yhteensä milj. EUR Pohjoinen 14,834,0 Botnia-Atlantica 11,330,5 Keskinen Itämeri 27,8102,2 Itämeri 20,9 230,6* Pohjoinen Periferia 5,935,1 INTERREG IV C -321,3 ENPI CBC -ohjelmat (Kolarctic, Karelia, Kaakkois- Suomi) 39,687,6** YHTEENSÄ 120,2841,3

5 Eräiden ohjelmien toteuttamistilanne Keskinen Itämeri Yksi haku toteutettu; 50 hakemusta; hyväksyttiin 19 hanketta Sidottu 14 % EAKR-rahoituksesta Seuraava haku 9.3.-15.4.2009; sitä seuraava 15.9.-15.10.2009 Pohjoinen periferia Kolme hakua toteutettu; 47 hakemusta; hyväksytty 21 hanketta Sidottu 49 % EAKR-rahoituksesta Käynnissä oleva haku 21.1.-18.3.2009; sitä seuraava keväällä 2010 INTERREG IV C Yksi haku toteutettu; 492 hakemusta; hyväksyttiin 41 hanketta Sidottu 23 % EAKR-rahoituksesta Toinen haku päättyi 30.1.2009; 473 hakemusta; seuraavaa hakua ei päätetty

6 Itämeren ohjelma 2007-2013 Jatkoa kahdelle aiemmalle Itämeren Interreg-ohjelmalle Itämeren Interreg II C (1997-1999) Itämeren Interreg III B (2000-2006); ohjelmaa tarkistettiin 2004, jolloin Baltian maiden ja Puolan EU-jäsenyys toi lisää EAKR-rahaa ja ohjelmalle osoitettiin korvamerkittyä Tacis-rahaa venäläisiä ja valkovenäläisiä kumppaneita varten; ohjelmassa rahoitettiin 129 hanketta Uuden ohjelman valmistelu käynnistyi marraskuussa 2005, ohjelmaesitys jätettiin komissiolle toukokuussa 2007 ja ohjelma hyväksyttiin 21.12.2007 Verrattuna edelliseen Interreg III B ohjelmaan Ohjelma-alue hieman laajempi Ohjelman prioriteetit fokusoidumpia, kytkentä Lissabonin ja Göteborgin agendoihin EAKR-rahoitus n. 70 % suurempi, samalla myös EU:n rahoitusosuus suurempi Ohjelmassa ns. ENPI-komponentti venäläisiä ja valkovenäläisiä kumppaneita varten (toistaiseksi vain valkovenäläisten kumppanien käytöissä)

7 Ohjelma-alue 8 jäsenmaata (DE, DK, EE, FI, LV, LT, PL, SE), Norja, Venäjä ja Valkovenäjä Jäsenmaiden ja Norjan alueet samat kuin edellisellä kaudella Venäjän osalta myös Arkangeli, Komi ja Nenetsia voivat osallistua ”Barents-projekteihin” Koko Valkovenäjä mukana uudella kaudella

8 Tavoitteet ja fokus Ohjelman strateginen päätavoite: ”Vahvistaa kehitystä kohti kestävää, kilpailukykyistä ja territoriaalisesti integroitua Itämeren aluetta yhdistämällä potentiaaleja yli rajojen” Maantieteellinen fokus - itä-länsi integraation vahvistaminen (uudet jäsenmaat, Venäjä, Valkovenäjä) - pohjois-etelä yhteistyö (Barentsin alue) - kaupungit ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutus

9 Toimintalinjat 1 ja 2 Toimintalinja 1: Innovaatiotoiminnan edistäminen Itämeren alueella - tuetaan innovaatioiden ”lähteitä” - edistetään teknologian siirtoa ja tiedon levittämistä koko Itämeren alueella - vahvistetaan uuden tiedon synnyttämiseen ja omaksumiseen tarvittavaa sosiaalista kapasiteettia Toimintalinja 2: Itämeren alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus - edistetään saavutettavuutta ja kestävää sosioekonomista kasvua vahvistavia liikenne-, kuljetus- ja tietoliikennetoimia - tuetaan toimia, jotka vahvistavat olemassa olevien ylikansallisten kehityskäytävien sisäistä integroitumista ja kannustavat uusien kehityskäytävien luomiseen (erityisesti rajoittuvien alueiden sosioekonomisen potentiaalin hyödyntämiseksi)

10 Toimintalinjat 3 ja 4 Toimintalinja 3: Itämeri yhteisenä resurssina - tuetaan merialueiden taloudellista hoitoa ja meren rikkauksien kestävää käyttöä - tuetaan ilmaston ja/tai demografisten muutosten haasteet huomioon ottavaa vesivarojen hoitoa - tuetaan meri- ja rannikkoalueiden integroitua kehittämistä Toimintalinja 4: Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten kaupunkien ja alueiden edistäminen - vahvistetaan metropolialueita, kaupunkeja ja kaupunkialueita taloudellisen kasvun moottoreina - tuetaan strategisin toimin Itämeren alueen integroitua kehitystä sekä sosioekonomista ja alueellista koheesiota - vahvistetaan alueiden ja kaupunkien kehittämisen sosiaalisia edellytyksiä ja vaikutuksia EU-maiden ja Venäjän/Valkovenäjän välillä

11 Tukikelpoiset kumppanit – oikeudellinen asema Tukikelpoisia kumppaneita ovat - valtion, aluetason ja paikallistason viranomaiset sekä niiden muodostamat yhdistykset - julkisoikeudelliset elimet/organisaatiot (”bodies governed by public law”) ja niiden muodostamat yhdistykset ”Body governed by public law” on organisaatio/elin joka - on perustettu yleishyödyllistä tarkoitusta varten ja jolla ei ole kaupallista luonnetta - on juridinen henkilö - on pääosin julkisyhteisöjen rahoittama tai niiden valvoma (koskee vain pääpartnereita) Yksityiset/kaupalliset organisaatiot voivat osallistua ylimääräisinä kumppaneina omalla rahoituksella Tarkempaa tietoa ohjelma-manuaalista ja erillisestä ohjeesta (guidance note on the legal status)

12 Tukikelpoisuus – maantieteellinen sijainti Yleisenä sääntönä kumppaneiden tulee sijaita ohjelma-alueella Pääpartnereiden tulee sijaita jäsenmaassa, tai, perustelluissa tapauksissa Norjassa Alueellinen joustavuus -enintään 20 % ohjelman EAKR-rahoituksesta voidaan käyttää hankkeisiin, joihin kuuluu EU-kumppaneita ohjelma-alueen ulkopuolelta, esim. Saksasta, Hollannista tai UK:sta (”20 %:n sääntö”) -enintään 10 % ohjelman EAKR-rahoituksesta voidaan käyttää EU:n ja Norjan ulkopuolella toteutettaviin toimiin, esim. Venäjän ja Valkovenäjän ohjelmaan kuuluvilla alueilla, kun toimista on hyötyä yhteisön alueille (”10 %:n sääntö”) -molemmissa tapauksissa edellytetään seurantakomitean ja hallintoviranomaisen vahvistusta

13 Kumppanuusvaatimus Kussakin projektissa tulee olla vähintään kolme tuensaajaa (kumppania) kolmesta eri ohjelma-alueen maasta, joista vähintään kahden tulee olla EU:n jäsenmaasta tai Norjasta Jokaisen varsinaisen partnerin tulee täyttää oikeudellista asemaa ja maantieteellistä sijaintia koskevat vaatimukset, osallistua rahallisesti hankkeeseen, sisältyä hakulomakkeen kumppanilistaan, jättää kumppani- ilmoitus (Partner Declaration) ja solmia kumppanuussopimus (Partnership Agreement) Projektissa voi olla myös ”liitännäiskumppaneita” (associated organisations), jotka tukevat hankkeen toteuttamista, mutta eivät ole varsinaisia kumppaneita. Niiden täytyy rahoittaa osallistumisensa itse (ei EAKR-rahaa). Tällaisia voivat olla esim. organisaatiot, jotka eivät täytä juridisia vaatimuksia (ks. edellä), mutta myös juridisesti tukikelpoiset organisaatiot, jotka syystä tai toisesta eivät halua osallistua varsinaisina kumppaneina.

14 Investoinnit Ohjelmassa kannustetaan ”transnationaalisten” investointien valmisteluun ja toteuttamiseen osana hankkeita ”Transnationaaliset” investoinnit voivat olla investointeja, jotka ovat hankepartnereiden yhteisesti valmistelemia, tai sellaisia, jotka luovat siirrettäviä ratkaisuja (pilotteja) Investointikustannusten yläraja on 10 milj. euroa (ei %-rajaa) Mikäli kaavaillun investoinnin budjetti on yli 100.000 euroa ja vaati vielä yhteistä suunnittelua, hanke voidaan toteuttaa kaksivaiheisena (suunnittelu perushankkeen puitteissa, toteuttaminen enintään 2 vuoden pituisen laajennusvaiheen aikana)

15 Strategiset hankkeet Määrätyt kriteerit täyttävät hankkeet voidaan hankkeiden valintavaiheessa määritellä strategisiksi hankkeiksi (tavoitteena identifioida 2-3 strategista hanketta / toimintalinja) Näitä kriteerejä ovat Itämeren alueen kannalta keskeinen aihe, laaja toteuttamis/vaikutusalue, konkreettinen/investointifokus ja vahva kansallinen tuki Strategisille hankkeille tarjotaan mahdollisuus saman tyyppiseen laajennusvaiheeseen kuin edellä (investoinnit), mutta myös muuhun kuin investointien toteuttamiseen Lisäksi sihteeristö ja seurantakomitea tarjoaa erityistukea strategisten hankkeiden toteuttamiseen ja markkinointiin Seurantakomitea voi myös omasta aloitteesta käynnistää strategisten hankkeiden valmistelun (top-down –lähestymistapa)

16 Venäjän ja Valkovenäjän osallistuminen ns. ENPI-komponentin avulla Itämeren ohjelma on ainoa alueellisen yhteistyön ohjelma, jota rahoitetaan sekä koheesiopolitiikan välineestä (EAKR) että ulkosuhdepolitiikan välineestä (ENPI) Ohjelma on käytännössä Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelma, johon sisältyy ENPI-komponentti venäläisten ja valkovenäläisten hankekumppaneiden rahoittamista varten. ENPI- komponentti on integroitu ohjelman yleisiin toimintalinjoihin. Venäjän/Valkovenäjän tuli 31.12.2008 mennessä allekirjoittaa ns. rahoitussopimus komission kanssa, jotta ENPI-raha voitaisiin ottaa käyttöön. Muussa tapauksessa ENPI-raha menetetään. Valkovenäjä allekirjoitti sopimuksen, mutta Venäjä ei. Tässä vaiheessa ENPI-raha on siten vain valkovenäläisten kumppaneiden käytettävissä.

17 Rahoitus Ohjelmarahoitus - EAKR: 208,0 milj. € (josta Suomen osuus 20,9 milj. €) (Tl1: 58,7; Tl2: 39,1;Tl3: 58,7; Tl4: 39,1; TA: 12,5) - Norjan EAKR-vastaava rahoitus: 6,0 milj. € (Tl1: 1,7; Tl2: 1,1; Tl3: 1,7; Tl4: 1,1; TA: 0,4) -ENPI 22,6 milj. € (Tl1: 5,0; Tl2: 4,0; Tl3: 4,0; Tl4: 7,3; TA: 2,3) Osarahoitusosuus hankkeille (osuus hankkeen hyväksyttävistä julkisista kustannuksista) -EAKR: vanhat jäsenmaat (DE, DK, FI, SE): enintään 75 %, uudet jäsenmaat (EE, LT, LV, PL): enintään 85 % -Norjan EAKR-vastaava rahoitus: enintään 30 % -ENPI: enintään 90 %

18 Hallinto ja toimeenpano Hallintoviranomainen (MA) ja todentamisviranomainen (CA): - Investitionsbank Schleswig-Holstein (Kiel) Tarkastusviranomainen (AA): - Land Schleswig-Holstein (Kiel) - AA:n tukena tarkastajaryhmä, jossa yksi edustaja kustakin maasta Seurantakomitea (MC): - enintään kolme edustajaa kustakin maasta (Suomesta TEM, YM, alueet) - seuraa ohjelman toteuttamista, valitsee rahoitettavat hankkeet Yhteinen sihteeristö (JTS): - pääkonttori Rostockissa, sivukonttori Riikassa Kansalliset neuvoa-antavat työryhmät: - asetetaan kussakin maassa; Suomessa alueiden ja keskeisten ministeriöiden edustus; ei ohjelmarahoitusta

19 Toteuttaminen – keskeiset vaiheet tähän asti ja lähitulevaisuudessa Ohjelma hyväksyttiin 21.12.2007 Ensimmäinen seurantakomiteakokous 14.-15.2.2008 Ensimmäinen haku 25.2.-30.5.2008 Toinen seurantakomiteakokous 23.-24.10.2008 (päätökset ensimmäisen haun hankkeista) Tallinnan ohjelmakonferenssi 26.11.2008 Toinen haku 19.1.-31.3.2009 Kolmas seurantakomiteakokous 8.-9.6.2009 (päätökset toisen haun liikennehankkeista) Neljäs seurantakomiteakokous 15.-16.9.2009 (päätökset toisen haun muista hankkeista) Kolmas haku mahdollisesti loka-joulukuussa 2009

20 Tietoa ohjelmasta ja sen toteuttamisesta Ohjelman kotisivut: http://eu.baltic.nethttp://eu.baltic.net Jolta löytyy mm. ohjelma-asiakirja, ohjelmamanuaali sekä kaikki hakemiseen liittyvä tieto/aineisto TEM:n kotisivut/linkki: www.tem.fi/eay/bsrwww.tem.fi/eay/bsr Jolta löytyy mm. TEM:n vastinrahaohjeet ja tietoa infotilaisuuksista