Valtion ja kuntien ilmastokumppanuus ja ilmastoallianssi Kuntien ilmastokampanja Maija Hakanen, 19.5.2011.

Esitys aiheesta: "Valtion ja kuntien ilmastokumppanuus ja ilmastoallianssi Kuntien ilmastokampanja Maija Hakanen, 19.5.2011."— Esityksen transkriptio:

1 Valtion ja kuntien ilmastokumppanuus ja ilmastoallianssi Kuntien ilmastokampanja Maija Hakanen, 19.5.2011

2 ||| Ilmastoallianssi Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Motiva, Ilmatieteen laitos ja Itämeren kaupunkien liitto UBC ovat koonneet voimiaan kuntien ilmastotyötä tukevaksi ilmastoallianssiksi. Kuntien ilmastotyötä tuetaan tiedottamalla, koulutuksilla, seminaareilla ja tapaamisilla, kuntien ilmastokonferensseilla sekä aloitteilla ja esityksillä. Allianssi kehittää kuntien ilmastotyötä hyödyttäviä menetelmiä sekä edistää niiden jalkauttamista kuntiin. Toimii myös hankkeiden yhteistyökanavana. 1.4.2015etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

3 ||| Ilmastoallianssi …tukee Kuntaliiton aloitetta valtion ja kuntien ilmastokumppanuudesta ja toivoo valtiolta vahvaa panosta kuntien ilmastotyön tueksi sekä innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä. Ilmastoallianssi esittää, että valtion ja kuntien ilmastokumppanuus ja sopimusmenettely sisällytetään seuraavaan hallitusohjelmaan. …pitää tärkeänä ilmastonmuutokseen liittyvän luotettavan tiedon saatavuutta, jossa Ilmasto- opas.fi -sivusto on tässä tärkeässä roolissa. Ilmastoallianssin toimijat panostavat osaltaan verkkoviestinnän kehittämiseen ja ylläpitoon. 1.4.2015etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

4 ||| Ilmastoallianssi Kuntamarkkinoilla Torstaina 15.9.2011 klo 12.00-12.45 Ilmastoallianssi kuntien ilmastotyön tukena – Ajankohtaista ilmastoasiaa 1.4.2015etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

5 ||| Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteista: ”Valtion ja kuntien ilmastokumppanuuden on rakennuttava laaja-alaiselle ilmastosopimukselle tai - ohjelmalle, jolla toteutetaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita sekä kuntien ja seutujen ilmastostrategioita. Tällaisesta sopimukseen pohjautuvasta menettelystä on jo kokemuksia energiansäästön ja uusiutuvan energian osalta. Samassa yhteydessä on kehitettävä innovatiivisia tuki- ja rahoitusjärjestelyjä ilmastotyön toteuttamiseksi.”

6 ||| Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 1(4): Uusiutuva energia ja energiansäästö Toimet, jotka vähentävät energiankulutusta ja lisäävät uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa, ja jotka johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. Uusiutuva energia energiantuotannossa Rakennusten energiansäästö Katuvalaistus

7 ||| Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 2(4): Liikenne Toimet, jotka vähentävät liikennetarvetta ja saavat aikaiseksi siirtymistä kestäviin liikennemuotoihin, ja jotka johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. Joukkoliikenteen parantaminen (investoinnit, vuorotiheys, lippujen hinnat, henkilöautoliikenteen rajoitukset kaupunkiseuduilla (pysäköinti, ruuhkamaksujärjestelmä) Liikkumisen ohjaus työpaikoilla Pyöräily ja kävely (verkostot, rakenteet, kampanjat) Ajoneuvojen kehitys (päästöt, polttoaineet)

8 ||| Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 3(4): Maankäyttö Toimet, jotka parantavat yhdyskuntien ekotehokkuutta, vähentävät liikennetarvetta ja tukevat kestäviä liikennemuotoja, ja johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. Yhdyskuntarakenne, ekotehokas infrastruktuuri ja liikennejärjestelmä, kaukolämpö Palveluiden sijoittuminen, saavutettavuus ja ylläpito (lähipalvelut, kaupan suuryksiköt, yhteispalvelutilat) Alueiden pienilmasto ja rakentamisperiaatteet

9 ||| Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 4(4): Jätehuolto, julkiset hankinnat? Toimet, jotka vähentävät jätehuollon ja kaatopaikkojen kielteisiä ilmastovaikutuksia ja lisäävät julkisen kulutuksen ekotehokkuutta, ja johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. Kaatopaikkakaasu Jätevesilietteen ja muiden biojätteiden biokaasutus Hankintojen energiatehokkuus

10 ||| Valtion talousarvioon perustuvia rahoitusjärjestelyitä Kuntien energiatehokkuussopimukset ja energiaohjelma Uusiutuvan energian investointi- ja tuotantotuet Pienpuun energiatuki Peruskorjaustuet Joukkoliikennetuet (lipputuki, joukkoliikenteen ostot) Rahoitus ja aiesopimusmenettely julkisen liikenteen investointeihin

11 ||| EU-rahoitus Intelligent Energy Europe (IEE) –aloite European Local Energy Assistance (Elena) ManagEnergy Network Euroopan investointipankki European Economic Recovery Action Plan Risk-Sharinf Finance Facility RSFF Aluekehitysrahasto Rahasto, johon ohjataan Euroopan energia-alan elvytysohjelman käyttämättömiä varoja.

12 ||| Muita rahoitusjärjestelyjä ESCO Ilmasto- ja energiarahastot (käytössä joissain EU- maissa) Huutokaupattavien päästöoikeuksien tuotoista tulisi osoittaa osa kunnille päästövähennystoimiin (50 % tarkoittaisi noin 25 miljardia vuodessa. Jos Suomen osuudeksi arvioidaan 1-2 %, tarkoittaisi se 250-500 miljoonaa euroa vuodessa) Norjan malli, jossa valtio hankkii päästövähennyksiä kunnilta

13 ||| Yksi luukku? Olisiko valtion ja kuntien kumppanuussopimuksella mahdollista yksinkertaistaa kuntien päästövähennystoimenpiteiden rahoitusta?

14 ||| Norjan malli: valtion ja kuntien välinen sopimusmenettely päästövähennyksistä Kunnat voivat tarjota todennettavia päästövähennystoimia valtiolle. Toimet sisällytetään paikallisiin tai alueellisiin ilmasto- tai energiaohjelmiin ja ne toteutetaan yhteistyössä paikallisten yritysten, järjestöjen ja muiden kuntien kanssa. Mallin tavoitteena on myös luoda markkinoita päästövähennystoimille. Päästövähennykset lasketaan samoilla periaatteilla kuin kansainvälisissä laskelmissa. Malliin on kehitetty nettiperustainen työkalu päästövähennysten mittaamiselle eri sektoreilla.

15 15 Miten Norjan malli toimii Kunta Neuvottelut valtio - kunnat Toimien hinta Kunta vastaa/hyötyy jos hinta ylittyy tai alittuu Toteuttaminen yhdessä paikallisten yritysten, järjestöjen jne. kanssa suunnitelman mukaisesti Maksu toteute- tuista toimista Päästövähennys- ten verifiointi Puolueeton todentaja Toimien toteuttamisen verifiointi Lista toimista sisältää jokaisen toimen kustannukset ja vaikutukset Sopimus valituista toimista Ennakko- maksu. “Pehmeiden” toimien rahoitus Valtio Suunnitte- lun tuki ja ohjaus Vaikutus- ten laskenta- järjestelmä Rahoitus muista lähteistä Päästövähen- nystoimet sisällytetään kunnan suunnitelmiin Toimien toteutta- minen Osallistuminen suunnitteluun - kunnan hallinnossa - yritykset, järjestöt, muut viranomaiset - kuntien välinen yhteistyö Paikallis yhteisö

16 ||| Norjan mallin ominaisuuksia On erikseen osoitettava että hanketta ei toteutettaisi ilman sopimusmenettelyä: joko siksi että se ei olisi muuten taloudellisesti kannattava, tai muut esteet ovat niin suuria. Hankkeen päästövähennys saadaan vertaamalla sitä perusuraan, jossa mitään ei tehtäisi. Toimien kustannustehokkuus saadaan päästövähennys-kustannuksista CO2- ekvivalenttitonnia kohti vuoteen 2020. Ensimmäisessä vaiheessa malliin otetaan toimet jotka koskevat maankäyttöä, liikennettä ja jätehuoltoa, myöhemmin energia ja maatalous, harkinnassa kulutus.

17 ||| Miksi Norjan malli on mielenkiintoinen Suomessakin? Norjassa mallin päästövähennysten kustannuksiksi on arvioitu noin 30-60 euroa / tn CO2-ekv Vertailun vuoksi: Ruotsin ilmastoinvestointiohjelma KLIMP:ssä päästövähennystonnin kustannus oli noin 170 euroa / tn CO2-ekv). Jos Suomi aikoo ostaa – kuten ilmastostrategiaan on kirjattu - kansainvälisiltä markkinoilta päästöoikeuksia noin 10 milj. tn vuosittain, esimerkiksi päästöoikeuden hinnalla 30 euroa / tn CO2-ekv päästökauppaan käytettäisiin 300 miljoonaa euroa vuodessa; päästökauppa täytyy maksaa joka vuosi. Jos sama raha käytettäisiin tukena investointeihin, joilla vähennettäisiin päästöjä sama 10 milj. tn, olisi 7-8 vuodessa käytettävissä yli 2 miljardia euroa.

18 ||| Pilottiselvitys? Kuntaliitossa on valmisteilla esitys pilottiselvitykseksi, jossa kumppanuusvaihtoehtoja testattaisiin joidenkin kuntien energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Pilottihankkeessa selvitettäisiin »Kunnan toimien päästövähennyspotentiaaleja. »Niiden kustannuksia. »Välittömiä ja välillisiä hyötyvaikutuksia. »Rahoitusmahdollisuuksia.