SÖKÖ-toimintamalli rannikkoalueen öljyntorjuntaan EnSaCo

Esitys aiheesta: "SÖKÖ-toimintamalli rannikkoalueen öljyntorjuntaan EnSaCo"— Esityksen transkriptio:

1 SÖKÖ-toimintamalli rannikkoalueen öljyntorjuntaan EnSaCo 29. 10
SÖKÖ-toimintamalli rannikkoalueen öljyntorjuntaan EnSaCo Lappeenranta SÖKÖ II-hanke, Justiina Halonen Merikapteeni KyAMK Merenkulku

2 Osa-alueiden tarkastelua
Esityksen rakenne SÖKÖ lyhyesti Mikä SÖKÖ? Partnerit Torjuntaprosessi Osa-alueiden tarkastelua SÖKÖ II Katri Eerikäinen 2009

3 SÖKÖ lyhyesti

4 Mikä SÖKÖ? Rannikkoalueen öljyntorjuntaa suuressa alusöljyvahingossa kehittävä, viranomais-yhteistyössä toteutettava hankekokonaisuus Painopisteenä pelastustoimen vastuualue: öljyjätteen kerääminen, kuljettaminen, varastointi, hävittäminen ja muu käsittely sekä tukitoimet Täydentää olemassa olevia varautumissuunnitelmia Tuloksena torjuntamanuaali toimintaohjekortteineen

5 Koordinointi: KyAMK Merenkulku ja logistiikka, Kotka
Käynnistynyt pilottihankkeena SÖKÖ I Kymenlaakson pelastustoimialueella SÖKÖ II –alueeseen kuuluvat Suomenlahden rannikon pelastustoimialueet Itä-Uusimaa, Helsinki ja Länsi-Uusimaa sekä Kymenlaakso Koordinointi: KyAMK Merenkulku ja logistiikka, Kotka SÖKÖ II Katri Eerikäinen 2009

6 SÖKÖ-työryhmän johdolla
Manuaali kootaan hankkeen alla opinnäytetöinä, asiantuntijoiden selvityksinä, projektihenkilöstön toimesta tai erillisinä hankkeina Työryhmä määrittelee tutkimuskysymykset ja hyväksyy manuaaliin sisällytettävät tulokset Työryhmässä pelastuslaitosten asiantuntijat, alueellisten ympäristökeskusten asiantuntijat ja hankehenkilöstö

7 Toimintamallin tuottajia/asiantuntijoita/kouluttajia
Rahoittajat SÖKÖ II ÖSRA Toimintamallin tuottajia/asiantuntijoita/kouluttajia SÖKÖ II -työryhmät (Hallinto KyAMK) Ohjausryhmä SÖKÖ II

8 Torjuntaprosessin osa-alueet

9 Loppusijoituksen suunnittelu, käsittelypaikkojen rajoitteet
Rahoitus & kirjanpito, toimenpiteiden dokumentointi Toimintaa säätelevät lait ja luvat Välivarastoinnin suunnittelu Maa/meri/ilmakuljetusten järjestely Lastaus/purkaustoimin-tojen suunnittelu kalusto- ja henkilöstöhuolto Apujoukkojen työturvallisuu-desta huolehtiminen Logististen pisteiden perustaminen Tilannekuva ja tiedustelu Öljyjätteen käsittely ja lajittelu Tiedotus Henkilöresurssien järjestäminen Öljyyntyneiden eläinten käsittely ja kuljetus Torjuntaorganisaation muodostaminen Kuljetusketjun suunnittelu Sisäisen viestinnän ja tiedonkulun järjestäminen Puhdistustyön organisointi Toimintaympäristö ja –olosuhteet, onnettomuuspaikka ja laajuus, alkutilanne ja ennusteet Koulutus- ja harjoitussuunnittelu Elina Hurtta SÖKÖ II 2008

10 Toimintaympäristö ja –olosuhteet, onnettomuuspaikka ja laajuus, alkutilanne ja ennusteet
Alueen rantaviivapituus, jätemäärän ymmärtäminen Henkilöstöresurssit (apuvoimien tarve) Toiminta-alueen laajuus, yksiköiden hallinta Tunnettava toimintaolosuhteet, rantatyypit, tiestö, liikennealueet, lastaus/purkauslaiturit Keikan keston ymmärtäminen Onnettomuuden lähtötiedot ja ennusteet

11 Mantereen rantaviiva 592 km yli1000m saaret 1224 km m saaret 635 km Yhteensä 2451 km Rantaviivapituudella vaikutusta jätemäärän syntyyn Mitattu rantaviiva linnuntietä mitattuun verrattuna IUPL 33-kertainen Hki 17-kertainen LULP 35-kertainen

12 Puhdistustyön organisointi
Aseta alueet kiireellisyysjärjestykseen Perusta puhdistuskaistaleet Valitse puhdistusmenetelmät Puhdista (karkea ja viimeistely)

13 Valitaan puhdistettavat alueet
Missä öljy on? Onnettomuuden yleiskuva - tiedustelulennot, satelliittikuvat Mitkä alueet tulee puhdistaa ensin? Maastotiedustelun avulla puhdistusjärjestys Selvitä rannan öljyyntyneisyys-aste ja rantamateriaali Huomioi erityiskohteet Talleta tieto korvausprosessia varten Kuva: Justiina Halonen 2008

14 Puhdistuskaistaleet Rantaviiva jaetaan puhdistuslohkoihin ja -kaistaleisiin Puhdistustyö kaistaleittain Lohko/kaistale-jaosta karttapohjat torjuntatyön johdolla

15 Puhdistuskaistaleiden perustaminen
lohkot ja kaistaleet merkitään maastoon logististen pisteiden perustaminen (keräys- ja kuljetuspisteet suojataan ja varustetaan astioilla. Mahdolliset välivarastointipaikat perustetaan) Kulkureitit merkitään maastoon Tarvittavat varusteet ja suojamateriaalit paikalle Järjestetään jätelogistiikka, keräys- ja kuljetusvälineet

16 Kaistaleen rajaus ja suojaaminen
Kuva: Justiina Haonen 2009 Kuva: WWF 2006

17 Reitit ja puhdistautumis-pisteet suojattu esim. imeytysmatolla
Öljyisillä varusteilla saa liikkua vain merkittyjä reittejä ja polkuja pitkin Likaiselta alueelta ei saa poistua riisumatta varusteitaan puhdistautumis-pisteellä Reitit ja puhdistautumis-pisteet suojattu esim. imeytysmatolla Edetään puhtaalta kohti likaista Kuva: Toni Jokinen 2007

18 SÖKÖ II Katri Eerikäinen 2009

19 tn öljyvuoto Arviolaskelma öljyntorjunnan aikana muodostuvista öljyvahinkojätteiden määrästä. Suomenlahti, tonnin vuoto leviää 400 km alueelle A. Asikainen Merialueilla tapahtuva öljyalusonnettomuus. ELSU-raportin luonnos

20 30 000 tn vuoto = 540 000 tn jätettä Kerättävää öljyvesiseosta
tonnia 5 900 tonnia ”Häviää” 1/5 öljyä Kerättävää öljyvahinkojätettä tonnia 1/30 öljyä Lähde: A. Asikainen Merialueilla tapahtuva öljyalusonnettomuus. ELSU-raportin luonnos

21 1400 tonnia / km (1600 m3/km) Öljyistä maa-ainesta 1300 tonnia / km
Rantaan ajautuessa muodostuva jätemäärä 18-kertainen vuotaneeseen verrattuna 1400 tonnia / km (1600 m3/km) Öljyistä maa-ainesta 1300 tonnia / km Öljyvesiseosta 56 tonnia / km X 80 kpl / km à 20 tn

22 Lajittelu Järjestä joka jätejakeelle omat astiat
Merkitse astiat esim. värikoodein kerääjien työn helpottamiseksi Pidä jätejakeet erillään koko kuljetusketjun ajan Huolehdi kerätyn/kuljetetun/välivarastoidun jätteen kirjaamisesta Mihin jäte on menossa? Millä välineellä? Vastaanottopään/kuljetusvälineen rajoitukset.

23 Kuljetusketjun suunnittelu

24 K. Eerikäinen 2009

25

26 + kuljetus- ja huoltoryhmä
Lohko ~ joukkue Kaistale ~ yksikkö (5+1) Työpiste (työpari) Elina Hurtta SÖKÖ II 2008 + kuljetus- ja huoltoryhmä

27 Puhdistusmenetelmän valinta
Torjuntatoimet riippuvat rannan maalajista, likaantumisasteesta sekä alueen herkkyydestä Käytettävät puhdistusmenetelmät jaetaan kolmeen ryhmään: manuaalinen puhdistus, konetekniset ja pesutekniset menetelmät. Rannassa pääasiallinen torjuntamenetelmä on todennäköisesti manuaalinen puhdistus, jota täydennetään muilla menetelmillä

28 Manuaalinen keräys / Käsityö Mekaaninen keräys / Harjakauha
Alipaineimu ja pumppaus Koneellinen maankuorinta Matalapainehuuhtelu Korkeapainehuuhtelu Höyrypuhallus Hiekkapuhallus Kasvillisuuden raivaus (Polttaminen rannalla) Imeytysaineet Maan kääntö KONETEKNISET MENETELMÄT PESUTEKNISET MENETELMÄT MUUT

29 Maa- ja merikuljetukset
Jäte-, varuste-, henkilöstö- ja huoltokuljetukset Meri- ja maakuljetuskalusto, lastaus- ja purkauskalusto Soveltuvan kaluston saatavuus ja eri kuljetusvälineiden ja -yksiköiden yhteensopivuus Lainsäädännön vaatimukset Reittisuunnittelu Rahtikirjapohjat Kuva Hiab 2006 Kuva Uudenkaupungin työvene Oy 2008

30 Operatiiviset kartat VIR59 = Lohkon tunnus Kunnan 3 ensimmäistä
kirjainta ja lohkon järjestysnumero K_VIR67 = Kuljetuspisteen tunnus 264 = Saaren ympärysmitta [m]

31 Lastaus- ja purkaustoiminnot
Kuva

32 Välivarastointi Käsittelylaitosten kapasiteetti ei riitä vastaanottamaan alusöljyvahingossa syntyvää jätemäärää Lopullista käsittelyä odottavalle jätteelle on perustettava välivarastointipaikkoja Jätettä joudutaan välivarastoimaan myös pitkien kuljetusmatkojen ja esim. kuljetusvälineen vaihtumisen vuoksi Tarvitaan ohjeet välivarastointipaikkojen perustamiseksi

33 Välivarastointipaikat rakennetaan kuljetuspisteen tai käsittelylaitoksen läheisyyteen, tai esim. alueen kaatopaikalle Saaristosta ja mantereelta dokumentoitava välivarastoinnille soveltuvat alueet

34 Jatko- ja loppukäsittely
Öljy-vesiseos öljy erotellaan hyötyenergiaksi polttolaitoksiin Öljyinen maa-aines maa-aineksen pesu, kompostointi Öljyinen sekajäte Polttolaitoksiin Riskijäte OSWATT-hanke Lappeenrannan yliopistossa laatii jätejaekohtaiset suunnitelmat ja kartoittaa jatko- ja loppukäsittelylaitokset ja niiden käsittelykapasiteetit ELSU

35 Torjuntaorganisaatio
Keitä asiantuntijoita tarvitaan? Huomioi vahingonaiheuttajan, vakuutusyhtiön ja ITOPFin asiantuntijoiden rooli Ulkopuolisten tarve  keikan kesto Organisaation sisäisen viestinnän ja tiedonkulun varmistaminen

36 IPIECA. A guide to contingency planning for oli spills on water 2000

37 Henkilöstöhallinto Mistä tarvittavat resurssit?
Henkilöstön vastaanotto, perehdyttäminen ja kotiuttaminen Henkilöstöhuolto: muonitus, majoitus jne. Työntekijöiden työturvallisuudesta & työterveyshuollosta, palkanmaksusta ym. huolehtiminen

38 Rahoitus ja kirjanpito
Ensisijainen maksaja = likaaja Likaaja maksaa, mutta tositteita vastaan Etsi toissijaisia rahoituslähteitä, sillä korvauskäsittelyt saattavat kestää Ennakkopäätöksiä ”puskurirahastoista” Huomioi laivavarustajan vakuutusyhtiön ja kansainvälisen rahaston vaatimukset korvausten saamiselle Vain tarkoituksenmukaiset toimenpiteet korvataan

39 Lähtötilanteen tiedot dokumentoitava korvausmenettelyä varten mm:
Kuvaus saastuneesta alueesta: Sijainti ja saastuneisuusaste, saastuneimmat alueet (Karttojen lisäksi todisteina voidaan käyttää valokuvia ja videomateriaalia  Tiedustelulomakkeet) Todisteet öljyn alkuperästä Kuvaus tehdyistä toimenpiteistä, perusteluineen Kalusto- ja laitteistokustannukset Kuluvat materiaalit ja tarvikkeet Työvoiman käyttö, tehdyt työtunnit jne. Kuljetuskustannukset Jätteen määrä + jälleenkäsittely ja varastointikust.

40 Yhteenveto Jätemäärään ja keikan kestoon varauduttava
Lähtötilanne dokumentoidaan ja toimenpiteet kirjataan ylös Rantakaistaleet puhdistetaan kiireellisyys-järjestyksessä Lajitellaan Suojataan maasto Vältetään lisävahinkoja Kuvassa meritiedustelujoukkueen tiedustelupartiot Lehmäsaaressa

41 Lisätietoja: Justiina Halonen, projektipäällikkö
, Melinda Pascale, projektipäällikkö , Kati Raikunen, projektisuunnittelija ,