EAKR-maksatusasteet jäsenmaittain (Komission 3. 11

Esitys aiheesta: "EAKR-maksatusasteet jäsenmaittain (Komission 3. 11"— Esityksen transkriptio:

1 EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Helsinki, joulukuu 2010 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti TEM

2 EAKR-maksatusasteet jäsenmaittain (Komission 3. 11
EAKR-maksatusasteet jäsenmaittain (Komission mennessä maksamat osuudet suhteessa ohjelmakauden kehykseen)

3 ESR-maksatusasteet jäsenmaittain (Komission 3. 11
ESR-maksatusasteet jäsenmaittain (Komission mennessä maksamat osuudet suhteessa ohjelmakauden kehykseen)

4 Financial Timesin artikkelisarja etsii vastauksia kahteen kysymykseen:
Mihin rakennerahastovaroja käytetään? Saavuttaako koheesiopolitiikka sille asetetut tavoitteet? Neljän päivän juttusarjassa käsitellään laajasti mm. rakennerahastovarojen hallinnointiin ja valvontaan liittyviä kysymyksiä. Lisää tietoa:

5 FINANCIAL TIMES’IN KRIITTINEN KIRJOITUSSARJA KOHEESIOPOLITIIKASTA
EU:n 347 Mrd € rakennerahastovaroista maksettu vasta 10%, vaikka kausi on jo puolivälissä Maksut pysähtyneet, koska talouskriisin koettelemat hallitukset eivät löydä vastinrahaa Aiemmilla kausilla maksettu väärin perustein 8.4 Mrd €, joista 75% saatu perittyä takaisin Järjestäytynyt rikollisuus hyötyy rr-varoista Ongelmia hallinnossa: kokonaiskuvan hahmottaminen lähes mahdotonta, myös monikansalliset yritykset hyötyneet varoista, varoja käytetty myös työn siirtämiseen halpatyövoiman maihin

6 Artikkelin mukaan EU:n rakennerahasto-ohjelma on niin byrokraattinen, että veronmaksajat eivät pysty jäljittämään, mihin varat on käytetty Keskitetty ja heikko valvonta: rangaistukset väärinkäytöksistä harvinaisia ja lieviä Koheesiopolitiikka ei täytä alkuperäistä tehtäväänsä muuttaa unionin köyhemmät alueet vauraammiksi Ristiriitainen tilanne: komissio haluaa, että rakennerahastovaroja käytetään ja hallitukset tekevät leikkauksia

7 Aluekomissaari J. Hahnin vastauksia
Rakennerahastovaroja hyödynnetään aktiivisesti joka päivä, ja ne ovat useilla alueilla tärkein rahoitusmuoto Koheesiopolitiikasta hyötyvät niin köyhimmät kuin varakkaammatkin alueet Uuden kauden varojen hitaalle käyttöönotolle on syynsä Petosten ja väärinkäytösten osuus hyvin pientä Tulevan politiikan suunnittelu käynnissä: tehokkuus keskiössä

8 Ohjelmien edistymistilanne 23.11.2010

9 Maksatusten edistyminen rr-ohjelmissa

10 Syntyneet uudet työpaikat EAKR-ohjelmissa

11 Myöntövaltuudet vs. sidonnat; rakennerahastot yhteensä

12 Flat rate eli prosenttimääräisinä ilmoitettavat välilliset kustannukset
Suomen esitys toimitettiin komissioon , komission vastaus todennäköisesti tammikuussa esityksen mukaan EAKR:n flat rate 20 %, ESR:n 18 % lasketaan hankkeen palkkakustannuksista ”perälauta” 35 % käyttöön alkuvuonna 2011 heti komission hyväksyttyä Suomen esityksen yritystukihankkeille oma flat rate myöhemmin keväällä koskee vain uusia hakemuksia ja rahoituspäätöksiä suuralueittainen koulutuskierros rahoittajille siirretty alkuvuodelle 2011

13 EAKR:n flat rate eli prosenttimääräiset välilliset kustannukset (20 %)
Flat raten (20%) laskentapohja Välittömät henkilöstökustannukset Muut välittömät, hyväksyttävät kustannukset ulkoistetut ostopalvelut, hankkeen toteuttamiseen liittyvät hankinnat, investoinnit koneisiin ja laitteisiin, maahankinnat, aineettomat investoinnit, raaka-aineet ja puolivalmisteet, markkinointi ja viestintä, tilintarkastus Välilliset kustannukset, jotka katetaan flat ratella hankehenkilöstön tarvitsemat laitteet, ylläpitokustannukset, matkustuskustannukset, taloushallintopalvelut, yhteiset tukipalvelut Flat raten ulkopuolella teknisen tuen hankkeet hankkeet, joiden valintamenettely perustuu kansallisen hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan Finnveran ja Tekesin rahoittamat hankkeet Tuki2000 –järjestelmässä hallinnoitavat investointi- ja kehittämishankkeet

14 Pääomasijoitusrahastot
uudistettu Finnveran toimintalaki voimaan (tavoite) suuralueittaiset rahastot (volyymit 2011 yhteensä): - Etelä-Suomi: 2 milj. euroa (?) - Länsi-Suomi: 7,5 milj. euroa (jos 2010 jakamaton ÄRM-raha 1 M€ mukaan) - Itä-Suomi: 5 milj. euroa - Pohjois-Suomi: 3 milj. euroa aloitusrahasto Veran liiketoimintasuunnitelma ja sijoitusstrategia jaossa kokoussalin pöydällä tavoitteena aloittaa toiminta mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen

15 Kuntarahatilanne (kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta kokonaisrahoituksesta; toteutuneet maksatukset ) 15

16 Komission palaute vuosikokouksesta 9. -10. 3
Komission palaute vuosikokouksesta ((EY) No 1083/2006 art. 68.2); komission kirje 1) Strateginen suunnittelu ja valmistautuminen tulevaan ohjelmakauteen tulevan ohjelmakauden valmistelu aloitettava hyvissä ajoin 2) Koordinaatio alueiden ja välittävien toimielinten välisiä yhteistyö- ja koordinaatio-mekanismeja on edelleen kehitettävä, hyödyntäen mm. aluehallinnon uudistamisen ja Itämeri-strategian tarjoamia mahdollisuuksia kansallisen ja aluetason koordinaatiota tulisi kuvata vuosiraporteissa nykyistä paremmin uudesta alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnasta (ARNE) sekä aluehallintouudistuksen vaikutuksista esim. ohjelmatyöhön toivotaan lisätietoja

17 Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010
3) Toimeenpanoon liittyvät kysymykset Ohjaus välittävien toimielimien jatkuva ohjaus tärkeää, koska Suomen hallintojärjestelmä on varsin pirstaleinen ja hajautettu HVO:n raportoitava ohjaustoiminnasta seurantakomiteoiden kokouksissa, vuosiraporteissa ja vuosikokouksissa Hankkeiden valintamenettely viranomaisten tulee huolehtia, että hakijoita kohdellaan tasapuolisesti HVOn tulee ohjeistaa ja valvoa, että viranomaisten käyttämät valintakriteerit ovat asianmukaiset HVOn tulee myös kuvata valintaprosessin toimivuutta ja sen varmista-miseksi tekemiään toimenpiteitä vuosiraporteissa sekä informoida asiasta myös seurantakomiteoita

18 Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010
Hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyvät kysymykset: Omana kohtana kokouksessa Arviointi ja indikaattorit tulevissa arvioinneissa voitaisiin käsitellä myös horisontaalisia periaatteita, strategisen suunnittelun tehokkuutta ja koordinaatio-mekanismeja indikaattorijärjestelmää voitaisiin kehittää ja uudistaa jo tällä kaudella, jotta se olisi testattu uuden kauden alkaessa seuraavissa raporteissa pitäisi olla enemmän tietoa tuloksista ja vaikutuksista verrattuna asetettuihin tavoitteisiin

19 Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010
Horisontaaliset tavoitteet metodologiaa on kehitettävä jo kuluvan kauden aikana jotta ohjelmien vaikutusta teemojen toteutumiseen voidaan paremmin seurata HVO voisi laatia työsuunnitelman jo syksyn 2010 seurantakomiteoiden kokouksiin Ylimaakunnalliset hankkeet ylimaakunnallista hanketoimintaa pitää voimakkaasti tukea; Etelä-Suomen EAKR-ohjelman TL5:n kaltainen menettely tulisi laajentaa muihinkin EAKR-ohjelmiin komissio kannustaa alueita myös osallistumaan Itämeren alueen strategian yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen rakennerahasto-ohjelmien avulla

20 Komission palaute vuosikokouksesta 9.-10.3.2010
Raportoinnin kehittäminen kuvaus valintaprosessista: hyväksytyt/hylätyt hankkeet (lkm) toimintalinjoittain ja maakunnittain kuvaus eri valtiontukimuodoittain myönnetystä rahoituksesta TL-tasolla lisätietoa yritystuista, esim. tarkempi kuvaus menoluokan nro (muu investointi yrityksiin) sisällöstä julkisista hankinnoista tulisi raportoida säännöllisesti seurantakomiteoille ja vuosiraporteissa 4) Muut asiat komissio haluaa korostaa, että ohjelmien tulee toteuttaa Lissabonin tavoitteita EUn toimien näkyvyyttä tulee edelleen parantaa kansallisella ja aluetasolla hyviä käytäntöjä kerättävä ja jaettava ohjelmien kesken

21 Haasteita vuodelle 2011 Ohjelmakauden loppuvuodet käsillä – varmistettava täysimääräinen toteutuminen strategian ja ohjelmatavoitteiden linjassa Vältettävä käyttämättömien valtuuksien kasaantuminen kauden loppuun Toimeenpanon tehostaminen edellyttää Hanketoiminnan byrokratian keventämistä Uusien kustannusmallien laajaa käyttöä Kansallisen säädöstön ja ohjeistuksen järkiperäistäminen Varojenkäytön joustavuutta kysynnän mukaan Valmistautumiminen seuraavaan ohjelmakauteen