Lapsuus – mikä, missä, kenen?

Esitys aiheesta: "Lapsuus – mikä, missä, kenen?"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsuus – mikä, missä, kenen?
Lapsuuden tunnistaminen Ikäkaudet, kehitysvaiheet Sosiokulturaaliset suhteet Lapsuuden historiallisuus (Philippe Aries 1962) Nykyinen lapsuuskäsitys syntyy länsimaissa n l. lähtien Jean Jacques Rousseau, Émile ou de l’education 1762 Uhkakuvat lapsuuden loppumisesta Oikea ja väärä lapsuus Kuva, Yoshimoto Nara, Missing 1995

2 Lapsuus kulttuurisina representaatioina
Kulttuuriset konventiot lapsen ja lapsuuden kuvaamisessa määrittävät ymmärrystä lapsuudesta Lapsuuden esittäminen universaalina ja utooppisena, muuttumattomana Luonto Viattomuus Tulevaisuus, toivo Lapsi taiteilijana Schiller Baudelaire Kuva, Léon Fredéric, The Lake, Sleeping Waters 1897

3 Erojen estetisointi ja lapsi taiteen materiaalina
Perinteisesti taiteessa lapsi on toiminut esteettisenä objektina ja symbolina tai metaforana Kulttuurisesti vieraan kuvaaminen viihteenä Vrt. Bauman, turistin katse: kuluttajan asenne, esteettisen nautinnon ensisijaisuus Jill Greenberg, End times -sarja

4 Nykytaide ja lapsuus Nykytaide myös tutkii ja kyseenalaistaa vallitsevia lapsuuden representaatioita ja tuottaa uutta kuvaa lapsuudesta Katseen kääntäminen: Toiseus, kulttuuriero Sartre: Toisen katse saa näkemään itsen ulkopuolelta ja synnyttää hämmennystä ja häpeää, koska pelkäämme tätä paljastumista Sally Mann: Emmet, Jessie and Virginia

5 Lapsuuden stereotypiat
Kuvat lapsuudesta ja lapsista representoivat kulttuurisia käsityksiä arvoista ja normeista suhteessa ”oikeaan” lapsuuteen Lapsuus luonnollisena ja muuttumattomana Stereotypia lukitsee merkitykset kapeaksi yleistykseksi, häivyttää kuvatun ryhmän sisäiset erityispiirteet ja yksilölliset erot Yksinkertaistaminen, pelkistäminen Idealisointi, demonisointi ja naurettavaksi tekeminen representaation strategioina Norman Rockwell

6 Idealisointi Lapsuuden liittäminen luontoon, viattomuuteen, puhtauteen
Lapsi aikuisen katseen objektina Lapsuus kadotettuna paratiisina Lapsi on iloinen, huoleton Lapsi maskottina, lemmikkinä Shirley Temple Artikkeli Ann duCille, Tuntemani Shirley Temple (Lähikuva 1/1999)

7 Lapsi halun kohteena Lapsi välittömänä ja estottomana luonnonolentona, joka ei ole tietoinen itsestään eksoottisuus Kuva Charles Dodgson 1800-l. lopulla ”elämän kevään” ihailu, ikuisen nuoruuden unelma ja ajattomuus nähtiin erityisesti tyttölapsissa Lapsi aikuisen toiveiden ja haaveiden toteuttajana Artikkeli: Pääjoki, Lapsi kuvassa – kuka katsoo?

8 Demonisointi Vieraan esittäminen vaarallisena tai epäinhimillisenä
Lapsen tyhmyys, julmuus, eläimellisyys, pahuus Jörö-Jukka Max ja Moriz Arvaamattomuus kulttuuristen normien puuttumisen vuoksi Silloin, kun lapsi ei vastaa idealisoitua, vaaratonta lapsuuskuvaa Vrt. (kolonialismin ajan) tarinat vieraiden kulttuurien kannibalismista Bernard Faucon, Le Banquet

9 Naurettavaksi tekeminen
Pilkkaaminen ulos sulkemisena ja alentamisena sekä vaarattomaksi tekemisenä Nauru kulttuurierojen käsittelemisen ja kulttuurirajojen vahvistamisen välineenä Vrt. karnevalistinen nauru valtarakenteita rikkovana ja kulttuurin eri kategorioita yhdistävänä Ylhäinen ja alhainen Abstrakti ja ruumiillinen Yhdessä nauraminen Mihail Bahtin: Francois Rabelais – Keskiajan ja renessanssin nauru Norman Rockwell

10 Erojen esittäminen itsemäärittelynä
Kulttuurisesti Toisen erilaisuuden esittäminen välineenä oman identiteetin määrittelyyn ja oman kulttuurin arvojen ja tabujen kuvaamiseen Edward Said, Orientalism Kuvitteellinen maantiede Lapsi ja lapsuus tulevaisuusmetaforana ja toiveiden kuvana Vrt. lapsuuskertomus tulevaisuustarinana, lapsi ei ole jotain nyt vaan hänessä näkyy mahdollinen tulevaisuus Norman Rockwell

11 Lapsikuvien merkityksestä
Kulttuurisesti muuttuvat käsitykset lapsuudesta sidoksissa representaatioihin lapsuudesta Kuva uusintaa, rakentaa ja muuttaa sekä lapsikäsitystä että lasten asemaa ja kohtelua yhteiskunnassa Lewis Hine, Girl worker in Carolina cotton mill, 1908