Työryhmän puheenjohtaja Matti Uusitupa

Esitys aiheesta: "Työryhmän puheenjohtaja Matti Uusitupa"— Esityksen transkriptio:

1 Työryhmän puheenjohtaja Matti Uusitupa
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Työryhmän puheenjohtaja Matti Uusitupa

2 Työryhmä Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja Tuija Pulkkinen, Aalto-yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto Kaisa Miettinen, Jyväskylän yliopisto Anne Kallioniemi, Tampereen yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto Kalle-Antti Suominen, Turun yliopisto Mikko Hupa ja Tapio Salmi, Åbo Akademi Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopisto Anu Liikanen, sihteeri Finnish Council of University Rectors

3 Selvityksen lähtökohdat
Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat edenneet hitaasti (UNIFI Rake-ryhmä 2011). Luonnontieteiden alan koulutus lähtien peruskoulusta ja lukiosta aina maisteri- ja tohtoritutkintoon yliopistoissa muodostaa Suomen tieteen ja sen sovelluksien kannalta kansallisesti perustavaa laatua olevan vahvuuden maamme menestymiseksi. Luonnontieteiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistyöllä on kauaskantoiset vaikutukset Suomessa. Alan kehittämistä onkin tarkasteltava ensisijaisesti kansallisen menestymisen pohjalta. Finnish Council of University Rectors

4 Toimeksianto Luonnontieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen tulee muodostaa laadun ja kansainvälisen kiinnostavuuden kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia. Etsiä keinoja, joilla luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen laatua voidaan parantaa. Mihin suunnataan koulutusta ja tutkimusta? Ehdotuksia yliopistojen profiloitumiseen ja yliopistojen välisen työnjaon selkeyttämiseen. Koulutuksen mitoitus? ml. Aineenopettajankoulutus Finnish Council of University Rectors

5 Tausta-aineisto ja työskentely
UNIFI Luonnontieteellisen koulutusalan työryhmän loppuraportti. Yliopistojen luonnontieteen koulutukseen ja tutkimukseen indikaattoritiedot vuosilta OKM: aineistot luonnontieteen koulutuksen hakupaineesta, opintonsa aloittavista opiskelijoista, 55 op suorittaneista opiskelijoista, korkeakoulututkinnoista ja työllistymisestä. OKM: Suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön profiiliryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:5. Raporttiin liittyvät indikaattoritiedot yliopistojen julkaisutoiminnasta. Suomen tieteen tila raportin aineistot. NordForsk Policy Paper 2 – 2014: Comparing Research at Nordic Universities using Bibliometric Indicators Opetushallitus Opettajat Suomessa Toim. Timo Kumpulainen. Koulutuksen seurantaraportti 2014:8. TYÖSKENTELY Työryhmä kokoontui 5 kertaa Kuuli sidosryhmien näkemyksiä: OKM:n virkamiehet, LAL, yliopistojen työryhmät (kemian laitokset, LUMA, tilastotiede) 5

6 Tieteen tila 2014 Suomen tieteen taso vakaa, olemme jääneet jälkeen monista verrokkimaista. Yliopistolaitos on hajanainen. Paljon pieniä tieteenaloja monissa eri yliopistoissa. Tutkimusinfrastruktuureilla heterogeeninen kenttä. LÄHDE: Suomen tieteen tila 2014. Finnish Council of University Rectors

7 Luonnontieteen tutkimus vaikuttavaa
Luonnontieteiden ja bio- ja ympäristötieteiden julkaisujen osuus n. 50% kansallisesta WoS-julkaisuvolyymistä Luonnontieteiden ja bio- ja ympäristötieteiden julkaisujen viittausindeksi suurin LÄHDE: OKM 2015/5:Suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus 7

8 Luonnontieteen keskeiset ongelmat
Koulutuksen heikko houkuttelevuus (vaikeuksia täyttää opiskelupaikat). Koulutuksen heikko läpäisevyys (vaikeuksia pitää opiskelijat luonnontieteissä). Profiloituminen joillakin aloilla heikkoa: esim. kemia ja bio- ja ympäristötieteet. Luonnontieteiden kansallinen profilointi tarpeen Finnish Council of University Rectors

9 Muutokset 2011 jälkeen Aalto, TaY ja ÅA: luonnontieteisiin perustettu laaja-alaiset kandiohjelmat (nämä pilottina muille). Tohtorikoulutus on uudistettu kaikissa yliopistoissa. Rakenteellista kehittämistä on jo tapahtunut useissa yliopistoissa ja monilla aloilla: Biokeskus Suomi koordinaatio, geotieteet. Työnjako ja yhteistyö keskustelut jatkuneet: Tekniikan yliopistot, profiloituminen myös luonnontieteissä Pääkaupunkiseutu: HY ja Aalto (infrastruktuuriyhteistyö) JY ja UEF aloittaneet uudelleen keskustelut työnjaosta Muutokset eivät ole ratkaisseet keskeisiä ongelmia

10 Yhteenveto suosituksista
10

11 Vetovoimainen koulutus
Laaja-alaiset hakukohteet kandidaattiohjelmiin (esim. fys. mat. kem.) Yliopistokohtaisesti Vetovoimaiset hakukohteet, joustavat opintopolut, opiskelijoiden sitoutuminen luonnontieteisiin, antaa vahvan pohjan kansalliselle profiloinnille Yliopiston profiilin mukaiset temaattiset tutkinto-ohjelmat Yliopistokohtaisesti Vahvistaa yliopistojen tutkimuksen profiloitumista Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien arviointi, profilointi ja kehittäminen Yliopistokohtaisesti Vetovoimainen kansainvälinen koulutus, tukee koulutusvientiä, vahvistaa yliopistojen profiloitumista Aineenopettajakoulutuksen kansalliset laatukriteerit ja yliopistojen koulutusyhteistyö Kansalliset laatukriteerit 2016 Houkuttelevampi hakukohde, koulutusyhteistyö mahdollistaa yliopistojen profiloitumista Koulutusvolyymien vähentäminen biologiassa, biotieteissä ja ympäristötieteissä Työnjako ja riittävän suuret koulutusyksiköt, koulutuksen sisällön kohdentaminen yhteiskunnan tarpeisiin Parempi työllisyys, yliopistojen profiloituminen Nostetaan tohtorintutkintojen määrää suhteessa maisterintutkintojen määrään erityisesti fysiikassa ja kemiassa, tohtorikoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita Osaamistaso työmarkkinoilla paranee, tutkimuksen taso ja Suomen kilpailukyky vahvistuu

12 Luonnontieteiden kansallinen profilointi
Kenttäasemien selvitys Selvitysmiestyö 2015, toteutus Kenttäasemien profilointi ja yhteistyö ja lakkauttaminen, mikäli perusteet tähän ovat olemassa Luonnontieteiden profilointi jatkuvana prosessina Dekaanikokous 2015 alkaen, dekaanikokouksen roolin vahvistaminen (yhteistyöelin), dekaanikokous raportoi suosituksen toteutumisesta UNIFI:n hallitukselle kesällä 2016 Parantaa työnjakoa ja yhteistyötä, koordinoi infrastruktuureita, yliopistot raportoivat suositusten toteutumisesta UNIFI:lle Alueellinen työnjako ja yhteistyö - Pääkaupunkiseutu: Life Science ja ICT - Tampere 3: BioMediTech - Turku: IT, BioCity, geotieteet - Itä- ja Keski-Suomi: biologia ja ympäristötiede 2015 alkaen Alueellinen yhteistyö ja työnjako vahvistuvat sovitun ohjelman mukaan Kemia Suomi -hanke Selvitysmiestyö 2015, toteutus Koulutuksen ja tutkimuksen uudistus, työnjako, vahvistaa kansallista osaamista ja elinkeinoelämän uudistumista

13 Loppupäätelmät Luonnontieteiden rakenteellinen kehittäminen on prosessi, muutokset eivät tapahdu hetkessä. Yliopistoissa on halua uudistua ja profiloitua. Kansainvälinen kilpailu edellyttää luonnontieteiden alojen yhteistyön jatkuvaa tarkastelua ja kehittämistä. Dekaanikokouksen aseman vahvistaminen: yhteistyöelin. Kansallinen infra tehokkaaseen käyttöön. Selvitysmiestyö; Kemia Suomi ja kenttäasemat. Pienten koulutusalojen ”poisvalintojen” vaikeus. 13