1. AY-liikkeen globalisaatiostrategiat  Mitä on strategia? – Suunnitelmallinen tapa kohdata ulkomaailma ja muutos  Ei tarvitse olla julkilausuttu, mutta.

Esitys aiheesta: "1. AY-liikkeen globalisaatiostrategiat  Mitä on strategia? – Suunnitelmallinen tapa kohdata ulkomaailma ja muutos  Ei tarvitse olla julkilausuttu, mutta."— Esityksen transkriptio:

1 1. AY-liikkeen globalisaatiostrategiat  Mitä on strategia? – Suunnitelmallinen tapa kohdata ulkomaailma ja muutos  Ei tarvitse olla julkilausuttu, mutta edellyttää tiedostamista (tarkoittamattomat seuraukset eivät ole strategioita, mutta strategiat voivat yrittää ottaa huomioon tarkoittamattomia seurauksia)

2 Nergaard & Dølvik – pohjoismainen tutkimus vuodelta 2005 Internasjonalisering og fagorganisering. En undersøkelse av de nordiske fagforbundenes internasjonale arbeid. www.arbetslivsinstitutet.se/saltsa:Fafo www.arbetslivsinstitutet.se/saltsa:Fafo Neljän maan aineisto vuosilta 2002-2003. 230 liittoa. ¾ liitoista mukana jonkinlaisessa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Pohjoismaisuus tärkeää, kaukaisemmat vähemmän tärkeitä. EU:n merkitys kasvanut. Pohjoismaisessa yhteistyössä sovitetaan yhteen EU-kantoja. Erityisesti suomalaiset käyttävät tätä. EU-asioissa käytetään myös paljon kansallisia kanavia. LO/SAK –liitoilla enemmän yhteyksiä ja akateemisilla vähemmän Myös kehitysyhteistyö on tavallista pohjoismaisissa liitoissa. Taloudelliset resurssit ovat tärkein este kansainväliseen toimintaan panostamisessa. Kansallinen taso yhä tärkein panostuskohde ay-toiminnassa.

3 ”Ilman osallisuutta ja tukea jäsenten parissa on vaikeaa lisätä resursseja tai mobilisoida valtaresursseja kv-työhön ja päinvastoin. Tämä heikentää mahdollisuuksia kehittää kv-järjestöjen kykyä saada aikaan tuloksia, jotka voisivat oikeuttaa lisäpanostuksiin jäsenliittojen suunnalta. Liittojohtajat ovat siis puun ja kuoren välissä. Yhtäältä he kokevat, että kv työ on tullut tärkeämmäksi ja vie enemmän aikaa, mutta se ei ole tarpeeksi vaikuttavaa. Toisaalta he viittaavat siihen, että puuttuva ymmärrys tätä kohtaan jäsenistön parissa vaikeuttaa vaadittavan resurssipanostuksen kohdentamista [--] liitoilla on vaikeuksia muuntaa perittyjä kansallisia organisointi ja valtarakenteita tavalla, joka tekisi ay-liikkeen läheskään yhtä vahvaksi osapuoleksi kansainvälisesti kuin se on kauan ollut kansallisesti.”

4 Tanskan LO:n globalisaatiostrategia LO, The Danish Confederations of Trade Unions. 2006. Denmark in a globalised world. LO’s proposal for a responsible globalisation policy. Tavoitteena kestävä ja vastuullinen globalisaatio. Laajempi yhteisvastuu ja sääntely globalisaation osalta. Työvoiman joustavuuden, koulutuksen ja sopeutumisen turvaaminen. Viisi tavoitealuetta: 1. Kv-yhteisöön vaikuttaminen, 2. työmarkkinoiden muutosturva (flexicurity) ja kasvava liikkuvuus, 3. maailmanluokan koulutus, 4. tutkimus ja innovaatiotoiminta, 5. yritysten yhteiskuntavastuu ja investoinnit kestävään tuotantoon.

5 Outi Hakkarainen: SASK:n selvitys Ay-liikkeen kansainvälisestä työstä AY-Liike ja kansainvälinen yhteistyö. Selvitys suomalaisten ammattiliittojen johtohenkilöiden näkemyksistä. (2000) 73 vastaajaa (250 lomakkeen saaneesta), Akava 18, SAK 30, STTK 25 – Otos 128 ammattiliittoa ja keskusjärjestöä Myönteinen suhtautuminen kehitysyhteistyöhön ja määrärahojen lisäykseen. Erityisesti SAK:n liitot (93 %). Akavalaiset (67 %). Keskusjärjestöittäin SAK:n jäsenliittojen edustajat suhtautuvat tavallisesti myönteisemmin kansainväliseen yhteistyöhön kuin Akavan ja STTK:n liittojen edustajat. Akavalaiset kielteisimpiä. Noin 2/3 vastaajista tunsi kansalaisjärjestöjen kampanjan, jonka tavoitteena kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen. Perustelut osallistumiselle kampanjaan: ”solidaarisuuden, tasa-arvon ja demokratian edistäminen kuuluvat synnynnäisesti ay-liikkeen luonteeseen.” Tahoina ay-oikeuksien kansainvälisessä edunvalvonnassa tärkeimpiä ay- liikkeen kansainväliset järjestöt ja ILO ”Vastaajien näkemykset olivat hajaantuneemmat globalisaatioon kuin kansainvälisiin järjestöihin liittyen.” Vastajilla oli yleisesti laaja näkemys globalisaatiosta. Kansainvälistymistä, joka liittyy talouteen, kulttuuriin, tiedonvälitykseen, politiikkaan, kommunikaatioon, ihmisten verkostoitumiseen. ”Talouden globalisaatio vaatii kansainvälisen ay-liikkeen vahvistamista sekä ns. raamisopimusten tekemistä kansainvälisten ammattisihteeristöjen ja monikansallisten yritysten välille.” ”globalisaatio on maailman historiallisen kehityksen luonnollinen jatke, jonka etenemiseen on vaikeaa ellei mahdotonta vaikuttaa.”

6 Turo Bergman: Liikkeessä maailmalla. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen opas. SAK, 2001 Järjestöjen esittely: VAKL (ent. ICFTU, nyk. ITUC), TUAC (OECD), ILO (YK), SASK (Suomi), EU, TSK (EU:n ESF), EAY (ETUC, Brysseli), Euroopan ammattisihteeristöt, Eurooppalaiset yritysneuvostot (EWC), KEY (Brysselissä nyk. FinUnions), PAY, BASTUN, Ay- yhteistyö lähialueilla

7 Mika Helander: Ay-liikkeen kansainväliset yhteydet ja globalisaatiostrategiat Myönteinen suhtautuminen integraatioon kaikissa isoissa päätöksissä – EU, EMU (Boldt 2008). Pohjoismaisuus, joka tiivistyi II maailmansodan jälkeen, on yhä voimissaan. Toimii jalustana EU-yhteistyöhön. Enemmän yhteyksiä maihin joista tulee Suomeen sijoituksia kuin joihin Suomi investoi – Think global, act local ja oma intressi, välillinen etu valvoa tuotanto- olosuhteita siellä minne suomalainen pääoma menee on pienempi Ulkopoliittinen jatkumo – yhteyksiä samoihin maihin kuin valtiovallalla – joitakin poikkeuksia: AKT vs. Apartheid (Bergholm 2008), Rauhanoppositio Kansallinen katse (Kettunen 2008) = edustetaan Suomea maailmalla – verkostonäkökulma (Castells) tai globaali kapitalismikritiikki (TNC:t / Sklair) ei ole vielä lyönyt läpi – Idea kapitalismin kansallisista muunnelmista vallitsee Luotetaan EWC instrumenttiin, mutta on osoittautunut tähän mennessä tiedonjako ja konsultaatioelimiksi (Laitinen 2008). Poikkeus StoraEnso. Kansainvälinen yhteisöllisyys noudattaa maantieteellisiä blokkeja (Lehtonen 2008). Win-win eli puolustettaessa solidaarisesti työntekijöiden oikeuksia muualla, vähennetään sosiaalisesta dumppauksesta koituvaa kilpailuetua, joka aiheuttaa tuotannon siirtymistä ja työttömyyttä täällä. Mutta kilpailukykyretoriikan noudattaminen tuottaa ongelmia solidaarisuuskysymyksissä (Svanström 2008; Katso myös Kettunen, 2005; 2006; 2008). Kansallinen katse vallitsee – eli suurimmat satsaukset liittyvät suomalaisessa kansallisessa kehikossa toimimiseen (kuten TUPO) ja kansainväliseen toimintaan satsataan vähemmän. Joidenkin mielestä liian vähän (Helander 2010; Pohja 2005). Vastaväite, että jäsenistön varoilla toimitaan ja heidän puolesta, joka rajoittaa satsauksia ja jäsenistö myös painottaa samaa. Ei silti vallitseva näkemys.