Globalisaatio ja Helsingin seudun erilaistuminen

Esitys aiheesta: "Globalisaatio ja Helsingin seudun erilaistuminen"— Esityksen transkriptio:

1 Globalisaatio ja Helsingin seudun erilaistuminen
Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Taustaa Pääkaupunkiseudun sosiaalinen ja alueellinen erilaistuminen (Vaattovaara 1998; Kortteinen & Vaattovaara…) Asumistoiveet Muuttoliike Asuntojen hinnat Maahanmuuttajat (Vilkama, Katja & Hanna Virtanen) Elämää metropolin reunoilla (Rami Ratvio) Urbaani elämä Täydennysrakentaminen Eliitti Kaupungin vuokra-asuminen HIV-positiiviset ruiskuhuumekäyttäjät Creative knowledge and competitiveness in European metropolitan regions – (Kaisa Kepsu)

3 Sisältö Jatkuvan kaupungistumisen mallista
Toimintaympäristön sosiaalisesta ja alueellisesta muutoksesta Segregaatiosta Rahapulasta ja reunojen kasvupaineesta Kolme haastetta Yksi kysymys

4 Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ
Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt kaupungistumisaste on 66% Muualla se on % välillä On mahdollista, että jopa miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin

5 Kovimmat ennusteet lupaavat esimerkiksi Helsingin seudulle lähes puoli miljoonaa uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä

6 Mutta, esimerkiksi Uudenmaan tilanne ei ole itsestäänselvyys
Kuntaliitto 2006

7 Kuntaliitto 2006

8 Voimakas esikaupungistumisen aalto
Esim. ulosvirta Helsingistä Poismuuttavasta 25-44v väestä 50% korkeakoulututkinnon suorittaneita Tappiota yhä etäisempiin kuntiin (Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi) Nettotappio 2000 luvulla ollut noin 2400 hlö/vuosi Tilastokeskus 2006

9 Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia
….”Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti…Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli nykyistä enemmän” - (PTTL 2005) Laakso & al. 2007

10 Laakso & al. 2005

11 Mikä tuo mukanaan paitsi väestörakenteelliset haasteet,
MYÖS RAHAPULAN!

12 Samaan aikaan Muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta !!!
Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.

13

14 Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen, mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme?

15 Kansainvälisessä kilpailussa olemme kuitenkin pärjänneet loistavasti
”…whereas cities such as Stockholm, Helsinki and Stuttgart have growing populations, and are known for high skills and goog access…” Kansainvälisessä kilpailussa olemme kuitenkin pärjänneet loistavasti Parkinson, 2005

16 Mahdollisessa segregaatiokehityksessä merkittävä toimija on laajeneva ja vaurastuva keskiluokka, jonka toiveet tulisi ottaa vakavasti

17 Toimintaympäristön murros - Kaupunkiseutujen rakenteellisesta kehityksestä

18 Historiallinen lähtökohta –
Suomalaisten kaupunkien lähtökohdat porvariston ja työväestön asuinalueet (esim. Waris) puutteelliset asumisolot erot eri väestöryhmien osalla selkeät hyvinvointivaltio ja kaupunkisuunnittelu homogeeninen sekoitettu historiallisen tasainen kaupunkirakenne v.1990 (Lankinen) Samalla kertomus siitä kuinka eroista tuli ongelma

19 Huono-osaisuus pääkaupunkiseudulla 1994 (Vaattovaara 1998).

20 Kasvu taskukokoiseksi metropoliksi
Yhteiskunnan rakennemuutos – historiallinen vedenjakaja? Lama Uusi taloudellinen nousu

21 Toimintaympäristön murros – Taskukokoisen metropolin synty
(1) Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle Yhteiskunnan rakennemuutos – historiallinen vedenjakaja? Lama Uusi taloudellinen nousu

22 25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll
25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2002 (lähde:Pekka Vuori /Helsingin tietokeskus)

23 Osaamisen keskittymisen myötä kaupunkiseuduille on syntynyt uusia sosiaalisia jakoja ja …

24 …alueellisia jakoja (Lähde: Pekka Vuori, Helsingin tietokeskus)

25 Oma kysymyksensä ovat maahanmuuttajat
Helsingin väestönkasvu perustuu syntyvyyden lisäksi ulkomaisen maahanmuuton enemmyyteen Kasvu on ollut nopeaa ( nyt 7.3% Helsingissä – lähes kolmannes maamme maahanmuuttajista) Pääkaupunkiseudulla Samalla alueellinen painopiste on muuttunut (Katja Vilkama 2006) Ennusteen (Laakso) mukaan pääkaupunkiseudulle vuoteen 2025 mennessä uutta asukasta, joista 100 mamuja

26

27 Pääkaupunkiseudun nettomuutto suunnan ja äidinkielen mukaan keskim

28 Vieraskielisen väestön ennuste kieliryhmittäin PKS:lla 2006-2025:
Nopeasti kasvavat ryhmät Hitaammin kasvavat ryhmät

29 Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 1992 (Katja Vilkama 2006)
Karttojen luokkavälit on määritetty luonnollisten luokkavälien perusteella, siten että kunkin vuoden keskiarvo muodostaa keskimmäisen luokan alarajan. ylin luokka muodostuu yli kaksinkertaisesti kaupungin keskiarvon ylittävistä alueista ja alin luokka vastaavasti alle puoleen kaupungin keskiarvosta jäävistä alueista. Muut luokkavälit on määritelty aineistossa havaittavien luonnollisten välien perusteella.

30 Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 2005 , Vilkama 2006

31 Vaikka asuntopolitiikassa on pyritty vieraskielisen väestön hajauttamiseen
61 % kaupungin vuokrataloissa asuvista maahanmuuttajista Helsingissä asuu kerrostaloissa, joissa maahanmuuttajien osuus ylittää 20 % rajan (Katja Vilkama 2006). Osuus on reilu kolmannes koko maahanmuuttaja väestöstä

32 Vieraskielisten kasvun jakautuminen suhteessa suomenkielisten väestömäärän muutoksiin vuosina 2000–2005 (Vilkama 2006) Piikit vas. Oikealle Latokartano, Herttoniemenranta, Keski-Vuosaari, Kivikko, Ylä-Malmi, (miinusta Viikin tiedepuisto), Myllypuro, Tapulikaupunki (156), Kannelmäki (306), (Ullanlinna ja Meilahti ja Kruunuhaka notkahduksia), Itäkeskus (301), Kallahti (517), Ala-Malmi, Itä-Pasila (n, 200 molemmat), Vesala (349), Jakomäki (237), Kontula (468), Pihlajamäki (229).

33 (2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, Helsingin ulkopuolelle.

34 Korkea-asteen suorittanut 25-49 – vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

35 Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle
Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle. Uusimman muuttoliiketutkimuksen mukaan sama suunta leimaa sitä tapaa, jolla koko Uusimaa on muuttoliikkeen kautta rakenteistumassa. (Broberg 2007.)

36 Muuttoliikkeen valikoivuus Uudenmaan kunnissa tulojen mukaan vuosina 2001-2003 (Broberg 2007)

37 Kaupungin vuokratalokannassa pääosin kaikki hyvin – mutta samalla
Joitakin merkkejä segregaatiosta on havaittavissa, pääosin tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla, joissa turvattomuuden tunne ja sosiaaliset häiriöt ovat yhteydessä lapsiperheiden muuttohalukkuuteen. (Kortteinen - Tuominen - Vaattovaara 2005). Kaupungin vuokratalokannassa pääosin kaikki hyvin – mutta samalla Hyvät paranevat Heikot heikkenevät (Kortteinen, Elovainio, Vaattovaara 2006)

38 Helsinki varoittavana esimerkkinä Euroopalle asutuksen leviämisestä Vuoteen 2020 mennessä 90 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. EU:n ympäristövirasto (EEA) varoittaa uudessa raportissaan Keski- ja Itä-Euroopan kaupunkeja asutuksen leviämisen (”urban sprawl”) haitoista ja nostaa esille mm. Brysselin ja Helsingin huonoina esimerkkeinä (EU-tiedonantoja )

39 Väestörakenteen muutos on ajamassa reunoilla olevia kuntia todennäköisesti kasvu-uralle
Mitä asukkaat etsivät reunoilta

40 Esimerkkinä Kirkkonummi – eräs nopeimmin kasvavista ja nuorekkaimmista kunnista

41 Kirkkonummen väestö kasvanut nopeasti 1964-2004
3,7-kertaiseksi 40 vuodessa keskimäärin 3,3 % vuodessa Suomen 4. nopeimmin kasvanut kunta Viimeisin nopean kasvun jakso v v kasvu 1061 henkeä, 3,3 % muuttovoitto 714 henkeä luonnollinen kasvu 347 kasvu vaimentunut alkuvuonna 2005 Jatkuuko kasvu? on realistista varautua kasvun jatkumiseen kunta voi vaikuttaa pitkän ajan väestökehitykseen kaavoituksella ja palveluilla kunta ei voi säädellä ihmisten muuttamista Kirkkonummen väestö

42 Lasten ja nuorten määrä pysyy varsin vakaana

43 Eläkeikäisten osuus kasvaa sitä nopeammin mitä vähemmän muuttovoittoa
Työikäisten määrä pysyy lähes vakiona ilman muuttovoittoa ja kasvaa jos muuttovoittoa Työikäisten osuus väestöstä alenee kaikissa vaihtoehdoissa, sitä nopeammin mitä vähemmän muuttovoittoa Eläkeikäisten määrä kasvaa lähes samalla tavalla kaikissa vaihtoehdoissa Eläkeikäisten osuus kasvaa sitä nopeammin mitä vähemmän muuttovoittoa

44 Laakso & al. 2005

45 , mutta ei aivan niin kuin ehkä kuvittelemme
Tällä hetkellä olemme ikääntyvien osalta alle EU:n keskiarvon, mutta jo vuonna 2020 olemme Italian jälkeen toiseksi ikääntynein kansakunta , mutta ei aivan niin kuin ehkä kuvittelemme Yli 65 –vuotiaista 87% elää tarvitsematta mitään erityistä sosiaali- tai terveyspalvelua Heidän asumisvarallisuutensa on myös aivan toisella tasolla kuin aikaisemmin

46 Kirkkonummen kunnan tulo- ja lähtömuuttajien
Muuttajien taloudellinen tausta tulomuuttajat korkeammin koulutettuja kuin kantaväestö tai lähtömuuttajat tulomuuttajista suurempi osuus työllisiä kuin lähtömuuttajista tai kantaväestöstä tulomuuttajien tulotaso korkeampi kuin kantaväestön tai lähtömuuttajien lähes kaikissa ikäryhmissä tulotaso nousee iän myötä vuoteen asti ja laskee sen jälkeen Muuttoliikkeen vaikutus väestön taloudelliseen rakenteeseen vilkas muuttoliike nostaa kuntalaisten keskimääräistä koulutustasoa ja tulotasoa Kirkkonummen kunnan tulo- ja lähtömuuttajien sekä kantaväestön tulotaso eri ikäryhmissä ka vuosilta 2001–2002

47 Tulot asukasta kohti laskevat kaikissa vaihtoehdoissa, nopeimmin ilman muuttovoittoa
Syynä demografisen huoltosuhteen kasvu Nopeassa kasvussa työikäisten keskimääräinen tulotaso nousee, koska tulomuuttajat korkeatuloisempia, silti tulot/asukas laskevat koska lasten ja eläkeikäisten osuus kasvaa Kirkkonummen kunnan tulot asukasta kohti (pl. valtionosuudet ja palveluiden toimintatuotot) väestöprojektioissa

48 Taloudellinen ahdinko
Kirkkonummen kunnan vuosikate asukasta kohti väestöprojektioissa vuosikate: raha toimintakulujen ja –tuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien ja nettorahoituskulujen jälkeen vuosikate alenee kaikissa vaihtoehdoissa jos muuttovoittoa, vuosikate pysyy positiivisena ilman muuttovoittoa kääntyy negatiiviseksi

49 Mitä reunoilta sitten etsitään?
Voisiko vastaus löytyä alun EU-tutkimuksen tulokseen löytyä edes auttavasti tästä näkökulmasta?

50 Meillä on keskustan urbaanin asumisihanteen rinnalla vahva luonnonläheistä, rauhallista ja pientalomaista asumista korostava asumiskulttuuri

51 Mikä työntää?

52 Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijä-sukupolvea
“Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella” Ilmonen & al

53

54 Housing stock in some municipalities 2004

55 Nähtävissä on ainakin kolmenlaisia haasteita
Keskuskunnat (Helsinki, Turku) - pienasuntovaltaisuus, metropolin ydin Kuntien väliset suhteet Tutkimus Kirkkonummen kunnasta (Laakso ym. 2004) osoittaa, kuinka väestön ikääntyminen tulee seuraavien vuosikymmenien aikana rasittamaan kunnan taloustilannetta - Väestön yleinen ikääntyminen on taloudellisista syistä painamassa kehyskuntia nopeille kasvu-urille, joiden toteuttamisessa asuntopolitiikka ja kaavoitus ovat keskeisiä. - Kuntien välinen kilpailu nuoresta, koulutetusta ja varakkaasta väestä tulee tätä kautta korostumaan 3) Kunta – valtio suhteet - Kukaan ei ohjaa syntyvien ”metropolien” kehitystä

56 USEAT SUUNNITTELUMALLEISTA ON VIRITETTY ERILAISEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN
Eivätkä välttämättä toimi vastauksina tämän päivän haasteisiin

57 Aikaisemmassa suuressa kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen muutoksen vaiheessa onnistuttiin
- luomalla hyvinvointiyhteiskunnan malli ja nostamalla asumisen tasoa erityisesti huono-osaisessa päässä Avoin kysymys on – miten onnistumme tässä uudessa tilanteessa?