Korkeakoulujen laadunvarmistuksen kehityskulkuja Suomessa Taina Saarinen Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto

Esitys aiheesta: "Korkeakoulujen laadunvarmistuksen kehityskulkuja Suomessa Taina Saarinen Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Korkeakoulujen laadunvarmistuksen kehityskulkuja Suomessa Taina Saarinen Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Taina.saarinen@campus.jyu.fi Taina.saarinen@campus.jyu.fi

2 Koulutuksen laatu voi olla 1. absoluuttinen, elitistinen ominaisuus - “erinomaisuus” 1. absoluuttinen, elitistinen ominaisuus - “erinomaisuus” 2. suhteellista: koulutuksen ominaisuudet, yleensä jotain tavoitetta vasten tarkasteltuna 2. suhteellista: koulutuksen ominaisuudet, yleensä jotain tavoitetta vasten tarkasteltuna

3 Lähtökohta: jos sana on sama, niin puhutaanko samasta asiasta? Poikkeuksellinen tai elitistinen laatu Poikkeuksellinen tai elitistinen laatu ”Oxford ja Mersu” ”Oxford ja Mersu” Virheetön tai tasainen laatu Virheetön tai tasainen laatu Ei ”tuotantovirheitä” Ei ”tuotantovirheitä” Tarkoituksenmukainen laatu Tarkoituksenmukainen laatu Haluttua toimintaa (mutta kenen haluamaa?) Haluttua toimintaa (mutta kenen haluamaa?) Tehokkuuden määrittämä laatu Tehokkuuden määrittämä laatu Mitä halvempaa,sen parempaa! Mitä halvempaa,sen parempaa! Laatu muutoksena Laatu muutoksena ”added value” - lisäarvo ”added value” - lisäarvo (Harvey & Green 1993)

4 Yleisiä kehityskulkuja Laadunvarmistuksen taustalla kansainvälisiä kehitystrendejä (Segerholm 2003): Laadunvarmistuksen taustalla kansainvälisiä kehitystrendejä (Segerholm 2003): tutkinnon suorittamisajat pidentyneet (mutta onko laatu parantunut?) tutkinnon suorittamisajat pidentyneet (mutta onko laatu parantunut?) koulutusjärjestelmien eriytyminen (läpinäkyvyyden vaatimukset) koulutusjärjestelmien eriytyminen (läpinäkyvyyden vaatimukset) julkisen rahoituksen leikkaukset (tehokkuuden ja tulosvastuun vaatimukset) julkisen rahoituksen leikkaukset (tehokkuuden ja tulosvastuun vaatimukset) lisääntyneet kansainväliset kontaktit (vertailtavuuden vaatimukset) lisääntyneet kansainväliset kontaktit (vertailtavuuden vaatimukset) Korkeakoulutuksen massoittuminen (Trow 1974) Korkeakoulutuksen massoittuminen (Trow 1974)

5 Politiikkatulkintoja Laadunvarmistuksen taustalla kansainvälisiä kehitystrendejä: Laadunvarmistuksen taustalla kansainvälisiä kehitystrendejä: ”Audit-yhteiskunta” (Power 1994) ”Audit-yhteiskunta” (Power 1994) ”Arvioiva valtio” (Neave 1994) ”Arvioiva valtio” (Neave 1994) => New public management, tulosvastuun vaatimus, sääntelyyn perustuva arviointi

6 Kehityskulut ja Suomi (Saarinen 2005b) Terminä laadunvarmistus (quality assurance) on tullut keskusteluun 1990-luvun puolivälin vaiheilla;arviointikeskustelua jo sitä ennen Terminä laadunvarmistus (quality assurance) on tullut keskusteluun 1990-luvun puolivälin vaiheilla;arviointikeskustelua jo sitä ennen Arviointi korkeakoulupolitiikan keskiöön 1980-luvulla, useissa maissa (mutta ei Suomessa) yhtä aikaa rahoitusleikkausten kanssa Arviointi korkeakoulupolitiikan keskiöön 1980-luvulla, useissa maissa (mutta ei Suomessa) yhtä aikaa rahoitusleikkausten kanssa Bolognan prosessin myötä selkeä siirtymä kehittävästä arvioinnista arviointijärjestelmien seurantaan Bolognan prosessin myötä selkeä siirtymä kehittävästä arvioinnista arviointijärjestelmien seurantaan

7 Laadun ”lyhyt historia” suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa ”Laatu” mainitaan ensimmäistä kertaa 1980-luvun lopussa ”Laatu” mainitaan ensimmäistä kertaa 1980-luvun lopussa Miksei aikaisemmin? Miksei aikaisemmin?

8 Laadun ”lyhyt historia” suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa 1987: ”opetuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen” Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmassa 1987: ”opetuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen” laatu = väline, laadun parantamisen edellytys on, että voidaan kehittää seurantajärjestelmä laatu = väline, laadun parantamisen edellytys on, että voidaan kehittää seurantajärjestelmä laatu määrittyi mitattavuutensa kautta: laatua on se, mitä voidaan seurata ja arvioida. laatu määrittyi mitattavuutensa kautta: laatua on se, mitä voidaan seurata ja arvioida. ”laatu vaarassa” ilman toimenpiteitä ”laatu vaarassa” ilman toimenpiteitä

9 Laadun ”lyhyt historia” suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa (jatk.) Kehittämissuunnitelmassa vuosille 1991–1996 keskeisenä tavoitteena edelleen laadun parantaminen Kehittämissuunnitelmassa vuosille 1991–1996 keskeisenä tavoitteena edelleen laadun parantaminen Keinot: opetusmenetelmien kehittäminen ja arviointi sekä tuolloisen työvelvollisuuskokeilun laajentaminen Keinot: opetusmenetelmien kehittäminen ja arviointi sekä tuolloisen työvelvollisuuskokeilun laajentaminen Laatu jotakin, joka vaatii parantamista, mutta myös sisällöllinen määritelmä: opetusmenetelmien monipuolisuus, arvioitavuus ja joustavuus. Laatu jotakin, joka vaatii parantamista, mutta myös sisällöllinen määritelmä: opetusmenetelmien monipuolisuus, arvioitavuus ja joustavuus.

10 Laadun ”lyhyt historia” suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa Laatu institutionalisoituu 1990-luvun puolivälissä Laatu institutionalisoituu 1990-luvun puolivälissä kokonaisarvioinnit kokonaisarvioinnit 1995 tavoitteeksi, että jokaisen yliopiston piti arvioida toimintansa vuoden 2000 loppuun mennessä 1995 tavoitteeksi, että jokaisen yliopiston piti arvioida toimintansa vuoden 2000 loppuun mennessä KKA perustettiin 1995 KKA perustettiin 1995 ”avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä arviointiin liittyvissä asioissa” ”avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä arviointiin liittyvissä asioissa” Laatuyksikkövalinta Laatuyksikkövalinta AMKien vakinaistamiseen liittyvät arvioinnit AMKien vakinaistamiseen liittyvät arvioinnit

11 Laadun ”lyhyt historia” suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa Laatu institutionalisoituu (jatkoa) Laatu institutionalisoituu (jatkoa) Uusi lainsäädäntö Uusi lainsäädäntö koulutuksen arviointi määrittyy toiminnan, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä aikaisempien arviointien hyödynnettävyyden avulla koulutuksen arviointi määrittyy toiminnan, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä aikaisempien arviointien hyödynnettävyyden avulla laatu alkoi esiintyä taloudellisen kilpailukyvyn ehtona. laatu alkoi esiintyä taloudellisen kilpailukyvyn ehtona.

12 Laadun ”lyhyt historia” suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa ”Laadun yhdenmukaistamisen vaihe”vuosituhannen vaihteen jälkeen (Bologna) ”Laadun yhdenmukaistamisen vaihe”vuosituhannen vaihteen jälkeen (Bologna) järjestelmällinen laatutyö järjestelmällinen laatutyö Auditointien käynnistäminen (miksi AMK:t ensimmäisinä pilotoimassa?) Auditointien käynnistäminen (miksi AMK:t ensimmäisinä pilotoimassa?)

13 Erilaisia laatuja? (Saarinen 2008) ”oma” laatu esitetään itsestään selvänä ”oma” laatu esitetään itsestään selvänä ”itsestäänselvyyksillä suostuttelu” ”itsestäänselvyyksillä suostuttelu” Vastuu ”laadusta” näyttäytyy erilaisena Vastuu ”laadusta” näyttäytyy erilaisena Ministeriön ja korkeakoulujen rooli erilainen eri tarkoituksiin tehdyissä dokumenteissa Ministeriön ja korkeakoulujen rooli erilainen eri tarkoituksiin tehdyissä dokumenteissa => ? => ?

14 Laatu post-Bologna Bolognan prosessin laadunvarmistuksen vaatimus Bolognan prosessin laadunvarmistuksen vaatimus =>Laadunvarmistusjärjestelmien laadun varmistus Rakenteellisen kehittämisen ohjelma: uusien koulutusohjelmien akkreditointi – uusi käytäntö Suomessa Rakenteellisen kehittämisen ohjelma: uusien koulutusohjelmien akkreditointi – uusi käytäntö Suomessa

15 Paluu intressiryhmiin – kenen laatu? yliopiston tasolla: laadunvarmistusjärjestelmä yliopiston tasolla: laadunvarmistusjärjestelmä kansallisesti: laadunvarmistusjärjestelmän laadun varmistus = auditointi kansallisesti: laadunvarmistusjärjestelmän laadun varmistus = auditointi laitostasolla? laitostasolla? => missä yliopiston / korkeakoulutuksen laatua tehdään?

16 Paluu intressiryhmiin – kenen laatu? Excellence (”erinomaisuus”): eliittiyliopiston hyve, akateeminen yhteisö määrittelee. Excellence (”erinomaisuus”): eliittiyliopiston hyve, akateeminen yhteisö määrittelee. Tasalaatuisuus: massayliopiston hyve, hallinnollinen yhteisö määrittelee. Tasalaatuisuus: massayliopiston hyve, hallinnollinen yhteisö määrittelee.  Klassinen improvement – vs accountability –dilemma?

17 Tässä tulee Kaarlo Karhu portaita alas pää edellä, pum, pum, pum, Risto Reippaan jäljessä. Hän ei tiedä mitään muuta tapaa tulla portaita alas, mutta joskus hänestä tuntuu että jokin toinen tapa hyvinkin on olemassa, kunhan pumputus hetkeksi lakkaisi ja hän pääsisi ajattelemaan asiaa. Ja sitten hänestä tuntuu että hyvinkin ei olekaan. Oli miten oli, nyt hän on alakerrassa ja valmis esiteltäväksi. Nalle Puh. (A.A. Milne: Nalle Puh. suom. Kersti Juva)

18 Lähteitä ym. luettavaa Harvey, L & Green, D., (1993) Defining quality, Assessment & Evaluation in Higher Education, 18(1), 9-34. Henry, M. & Lingard, B. & Rizvi, F. & Taylor, S., 2001, The OECD, globalisation and education policy (Paris, IAU). Neave, G. 1994. Power, M. 1994. Saarinen, T. 2005a. “Quality” in the Bologna process: from ‘competitive edge’ to quality assurance techniques´, European Journal of Education 40 (2), 189-204. Saarinen, T. 2005b. From sickness to cure and further. Construction of ‘quality’ in Finnish Higher Education policy from the 1960’s to the era of the Bologna process, Quality in Higher Education 11(1), 3-15. Saarinen,T. 2008.Position of text and discourse analysis ih higher education policy research. Studies in Higher Education 33(6), 719-728. Segerholm,C.2003. Vidovich, L., 2001, ‘That Chameleon ‘quality’: the multiple and contradictory discourses of ‘quality’ policy in Australian higher education’, Discourse: Studies in the cultural politics of education, 22(2), 249-261.