Opintopistejärjestelmän käyttöönotto ammattikorkeakouluissa Matti Isokallio.

Esitys aiheesta: "Opintopistejärjestelmän käyttöönotto ammattikorkeakouluissa Matti Isokallio."— Esityksen transkriptio:

1 Opintopistejärjestelmän käyttöönotto ammattikorkeakouluissa Matti Isokallio

2 ”Ministers stress the important role played by the European Credit Transfer System (ECTS) in facilitating student mobility and international curriculum development. They note that ECTS is increasingly becoming a generalised basis for the national credit systems. They set the objective that every student graduating as from 2005 should receive the Diploma Supplement automatically and free of charge. It should be issued in a widely spoken European language.” Berlin Communique

3 ” Korkeakouluopintojen mitoitusperusteet uudistetaan eurooppalaisia käytäntöjä vastaavaksi lukuvuodesta 2005–2006 alkaen.” Koulutus ja tutkimus 2004 – 2008 Kehittämissuunnitelma

4 ”Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan vahvistaminen on yksi suunnitelmakauden keskeisistä tavoitteista. Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan edellytysten parantaminen on tärkeää, jotta korkeakoulut voivat vahvistaa asemaansa kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kansainvälistymisellä vastataan myös työelämän ja tutkimuksen uusiin sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin…. (jatkuu)

5 … Tämä edellyttää, että kansainväliseen toimintaan suunnataan riittävästi voimavaroja ja että korkeakouluja koskevat säädökset ovat ajanmukaiset. Suomen tulee olla aktiivinen toimija eurooppalaisella koulutus- ja tutkimusalueella ja EU:n tuomia mahdollisuuksia kehittää korkeakoulutuksen laatua tulee hyödyntää täysimääräisesti.” Koulutus ja tutkimus 2004 – 2008 Kehittämissuunnitelma

6 KUTSU Arene ry ja opetusministeriö järjestävät yhdessä ects-seminaarin keskiviikkona 26 toukokuuta 2004, seminaarin ohjelma liitteenä. Berliinin ministerikokous suosittaa mm. ects järjestelmän mukaisen opintojen mitoitusjärjestelmän käyttöönottoa. Valtioneuvoston kehittämissuunnitelman on mainittu, että myös ammattikorkeakoulut siirtyvät opintopisteisiin lukuvuoden 2005 -2006 alusta. Ammattikorkeakoulujen asemaa eurooppalaisella korkeakoulutusalueella on selvittänyt OPM:n selvitysmies, selvitys on luovutettu maaliskuussa 2004. Siinä on mm. ehdotettu pikaisia toimenpiteitä ammattikorkeakouluille opintopisteisiin siirtymisestä. Seminaari pyrkii kartoittamaan ne hallinnolliset toimenpiteet, jotka liittyvät ects-järjestelmän mukaiseen opintopisteisiin siirtymiseen. Seminaari alkaa lounaalla joka on osallistujille maksuton.

7 5 § (16.6.2004/497) Opintojen laajuus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 240 opintopistettä laajemmaksikin. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä(16.6.2004/497)

8 16.6.2004/497 : Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintoviikkoina määrätyt opintojaksojen laajuudet muutetaan opintopisteiksi viimeistään 1 päivänä elokuuta 2005. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

9 15 § 15 § Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

10 DS LABEL Vuonna 2003 85 hakemusta, 28 tunnusta, 3 Suomesta Vuonna 2004 72 hakemusta, 30 tunnusta, 8 Suomesta

11 Muutospaineet Muutos 2005 ECTSAsetusmuutos Opintojen tehostaminen VN DSTuningBologna toimenpiteet

12 Aihe/aikataulu1.1.20051.8.2005 opintojaksojen mitoitus harjoittelun mitoitusnykyinenuusi lukuvuoden määrittelynykyinenuusi opetussuunnitelmanykyinen uusi Esitetty seminaarissa 14.9.2004

13 Esitykset lukuvuoden kesto 40 viikkoa harjoittelun mitoitus todellinen työkuorma opintojakson minimilaajuus riittävän laaja, suositus 5 opintopistettä siirtymisaikataulu kaksi mahdollisuutta

14 Esitys: Ammattikorkeakoulut siirtyvät sellaiseen opetukselliseen lukuvuoteen, jonka kesto on 40 viikkoa. Esitys: Ammattikorkeakoulujen opintoihin kuuluvan harjoittelun mitoituksessa siirrytään 1.8.2005 järjestelmään, jossa opiskelijan todellinen työkuorma tuottaa opiskelijan tekemää työtä vastaavan määrän opintopisteitä. Uusi harjoittelun mitoitusperuste otetaan käyttöön koskemaan myös opiskelijoita joiden opinnot ovat alkaneet ennen 1.8.2005.

15 Esitys: Ammattikorkeakoulut päättävät: Opintojakson minimilaajuuden riittävän laajaksi ammattikorkeakoulussa. Tämä projekti suosittaa opintojakson pienimmäksi laajuudeksi 5 opintopistettä. opintojaksojen olevan uusissa opetussuunnitelmissa laajuudeltaan vain kokonaisia opintopisteitä Esitys: Ammattikorkeakoulu päättää kumman vaihtoehdon mukaan toimii ja aloittaa välittömästi valmistautumisen muutokseen sekä huolehtii asiaan liittyvän tiedotuksesta. Opiskelijalle annettavassa dokumentaatiossa on aina vain yhden mitoitusjärjestelmän mukaista tietoa. Aiemmin opintonsa päättäneiden tiedot säilyvät opintoviikkopohjaisena.

16 Siirtymäaikataulu Aikatauluvaihtoehdot Siirtymistilanne Fr % Kaikki koulutus mitoitettu opintopisteinä 1.1.2005 lähtien 14 48,0 Alkava koulutus mitoitettu opintopisteinä 1.1.2005 lähtien; kokonaisuudessaan siirrytään opintopisteisiin 1.8.2005 15 52,0

17 Opiskelijoiden osallistuminen Jakauma Fr % Aktiivista 9 31,0 Vaihtelevaa 17 59,0 Vähäistä 3 10,0

18 lukuvuoden kesto jne Suositukset: lukuvuoden kesto, harjoittelun mitoitus, opintojaksojen minimilaajuus Tilanne ammattikorkeakouluissa Kyllä Fr (%) Päätöstä ei vielä tehty Fr (%) Ei Fr (%) Opetuksellisen lukuvuoden kesto 40 viikkoa 1.8.2005 14 (48) 6 (21) 9 (31) Harjoittelu mitoitettu todellisen työkuorman pohjalta 1.8.2005 24 (83) 5 (17) Todelliseen työkuormaan perustuva harjoittelun mitoitus ulottuu myös aikaisemmin aloittaneisiin 16 (55) 9 (31) 4 (14) Opintojaksojen minimilaajuudeksi on päätetty viisi opintopistettä 7 (24) 3 (10) 19 (66)

19 Todell isuus vs. päätökset Kysely lautakuntien sihteereille 24 vastausta Tilanne ammattikorkeakouluissa Kyllä Ei Opetuksellisen lukuvuoden kesto 40 viikkoa (=10 kk) (yhdessä ei vielä määritelty) 15+4 4 Opintotuellisen lukuvuoden kesto 10 kk8 16 lukukauden vaihdos vuodenvaihteessa22 2

20 Trends IV: Universities implementing Bologna (EUA) Trends IV has been undertaken through extensive field research, with 62 site visits to universities (using the broad sense of the term) at the core of information gathering. While the research findings contained in the report are qualitative in nature, and therefore do not provide statistical certainty, Trends IV is provides an in-depth and the most up-to-date snapshot of the state of implementation of Bologna reforms in Europe’s universities. Sybille Reichert Christian Tauch

21 Challenges for the Future Learning outcomes are vital if the system of easily readable and comparable degrees across Europe is to be based on the same nomenclature for degrees. Modularisation continues to be a difficult topic, often rather poorly understood. Each HEI would benefit from taking a coordinated approach to modularisation, defining the size and format of modules across the institution. Examples of good practice and information on developments at subject, national or European level should be widely distributed and discussed in workshops and conferences.

22 Challenges for the Future There is a strong interest at the disciplinary and institutional level to learn from experiences elsewhere. The national coordination groups for developing new curricula at subject level that have been established could serve as an example of good practice, HEIs may benefit from developing a strategic plan for curricular development in newlearner-oriented programmes that respond to different needs with different programme profiles. Bachelor and Master programmes should be conceived as part of a whole system.

23 Challenges for the Future The recognition of exchange mobility is greatly facilitated by ECTS and in particular by the learning agreement. This is confirmed by the majority of HEIs who already use the learning agreement. However, in a few institutions, professors and students assume that full recognition is not possible, even if a Learning Agreement has been signed. This is a clear violation of a basic ECTS principle which must remain on the Socrates agenda and addressed in ECTS site visits.

24 Challenges for the Future Horizontal mobility might become more difficult to arrange in Bachelor and Master programmes than in the previous long one- cycle programmes. Greater efforts are needed, such as better preparation of stays abroad with guaranteed recognition (ECTS Learning Agreement) and receiving credit for the courses taken abroad as programmerequirements. Vertical mobility offers possibilities for attracting the best students from other HEIs and from abroad that have not yet been realised in most HEIs. Much remains to be done in this field, such as through the creation of Master programmes targeted at specific audiences at national and international level.

25 Challenges for the Future Most HEIs seem unaware that the greatest challenge for implementing the Diploma Supplement may still lie ahead: the inclusion of learning outcomes in the Diploma Supplement, an essential component to provide information on the knowledge, skills and competences of the award-holder. The old Erasmus principle of “mutual trust and confidence” is becoming more important than ever at a time when the content of programmes can become increasingly specialised. HEIs should firstly carefully select their international partners and secondly learn to compare the defined learning outcomes of a module or a course rather than look for contents identical to their own.

26 Ammattikorkeakoulujen haasteet ammattikorkeakoulujen kansainvälinen asema & tunnettuus - ”Suomi on saari Euroopan laidalla” kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu ammattikorkeakouluihin ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälistäminen -Joint Degrees, keskittyy II sykliin -Erasmus Mundus -vertikaalinen liikkuvuus erityisesti II sykliin Learning Outcomes