Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa

Esitys aiheesta: "Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa"— Esityksen transkriptio:

1 Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa
Jyväskylä Paviljonki SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

2 Perussuhtautuminen globalisaatioon
Suomi on noussut historiallisesti katsoen lyhyessä ajassa syrjäisestä ja takapajuisesta maasta yhdeksi kilpailukykyisimmistä ja tasa- arvoisimmista yhteiskunnista Suomi on tähän saakka ollut globalisaatiokehityksessä voittajamaa - globalisaatio on tarjonnut enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia Suomi on viennistä riippuvainen avotalous - viennin osuus BKT:stä n. 40 % (tällä seikalla ollut merkitystä myös SAK:n EU-kantoihin) Suomen BKT-osuus on 0,4 % maailman BKT:sta, mutta 0,7 maailman ulkomaankaupasta - Suomen rooli on olla vikkelä ja ennakoiva sopeutuja: aktiivisen sopeutujan strategia SAK hahmottaa globalisaatiota usealla tasolla, ei mustavalkoisesti mahdollisuuksia antavana haasteita tarjoavana ongelmia aiheuttavana SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

3 Globalisaation mahdollisuudet ja haasteet
Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia laajentuvien markkinoiden ja kansainvälisen työnjaon kautta maat erikoistuvat entisestään Menestyminen edellyttää kykyä sopeutua ja uudistua Globalisaation vaadittava rakennemuutos ei vältttämättä johda työttömyyden kasvuun vaan hyvinvoinnin kasvuun, jos halpamaihin siirtyneestä tuotannosta vapautuneet varat otetaan käyttöön muualla taloudessa SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

4 Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle SAK:n näkökulmasta
Korkea koulutustaso - kovan osaamisen yhteiskunta Laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tuottaja ja viejä - myös palvelukonseptien viejä Erikoistuminen maailmankaupassa ja kyky keskittää tuotannollis-teknologista kehittämistä sen mukaan Tutkimus- ja tuotekehityspanokset (3,5 % BKT:sta --> 4 %) SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

5 Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle SAK:n näkökulmasta
Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen: myös kilpailukykyä vahvistavana asiana Kansallisessa talous- ja työmarkkinapolitiikassa koordinaatiota ja pitkäjänteisyyttä - sopimusyhteiskunnan rooli keskeinen Kansainvälisessä politiikassa aktiivinen vaikuttaja (WTO, ILO, EU) Suomi ei voi rakentaa menestystarinaa palkoilla ja muilla työvoimakustannuksilla kilpailulle ns. kehittyvien talouksien kanssa SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

6 Globalisaation haasteita
Globalisaatiotasolla on menossa investointien ja työn uusjako Suomalaiset yritykset investoivat voimallisesti ulkomaille ja ulkomaiset yritykset Suomeen varovasti (yritysostot, vähemmän uuden luomiseen) Osa kehittyvistä maista on erikoistumassa viennissään samoille aloille kuin Suomi telekommunikaatio (matkapuhelimet) Yritysten ja kansatalouden kilpailuetu eivät ole enää samoja: politiikan tekijöiden ja ay-liikkeen pulma SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

7 Globalisaation haasteita
Päätösvalta ja omistusta yhä enemmän ulkomaille (Instrumentarium, Foster-Wheeler, Valtra, Hackman, Remes, Chips, Telia-Sonera jne.) yrityssektori kaksinapaistuu: suuryritystalous ja tytäryhtiötalous Pienen maan uhkana on protektionismin kasvu maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä (WTO, neuvottelut) Kasvuhakuisten yritysten vähäisyys ja uusien riskirahoitusinstrumenttien rakentaminen. Ideoiden - innovaation - siirtäminen tuotteistamisen ja markkinoinnin asteelle siemenrahoitus pitkämielistä sijoittamista SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

8 Globalisaatio ja Suomen työmarkkinat
Suuri ikäpolvenmurros työmarkkinoilla 15 vuoden sisällä puolet nyt työelämässä toimivista poistuu työmarkkinoilta nuoria tulee v alkaen vuosittain vähemmän työmarkkinoille kuin sieltä poistuu työmarkkinoilla kohtaa sekä sitkeä rakennetyöttömyys että osaavan työvoiman vaje yhtä aikaa suomalaisten keskimääräinen työhöntuloikä on n. 21 vuotta, yliopistoista ja korkeakouluista n. 27 vuotta. Vastaavasti keskimääräinen työstälähtöikä on n. 59 vuotta n työelämässä toimivalla vuotiaalla palkansaajalla ei ole ole työelämään mennessään ollut mahdollisuutta - syystä tai toisesta - suorittaa toiseen asteen koulutusta tai tutkintoa SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

9 Työhyvinvoinnin kehittäminen - hyvinvointiyhteiskunnan
seuraava iso projekti 1) Työuran pidentäminen (työllistämisaste v = 68% ja v = 75% 22/27 v. 59 v. 62 v. 68 v. Keskimääräinen työhöntuloikä Työura-aika - osaaminen - jaksaminen - johtaminen - liikunnan ja terveellisten elämäntapojen parantaminen Keskimää- räinen työstä- lähtöika SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

10 Suomen työmarkkinoiden haasteet kasvun ja hyvinvoinnin kannalta
KASVU JA HYVINVOINTI RIIPPPUU investoinneista työvoiman määrästä (työpanoksesta) tuottavuudesta IKÄRAKENTEEN MUUTOS VOI JOHTAA SIIHEN, ETTÄ kokonaistyövoiman määrä supistuu - ei kasva tuottavuuskehitys voi hidastua alueellinen ja ammatillinen liikkuvuusinto voi vähentyä SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

11 Eräitä johtopäätöksiä
Tuottavuuden nostamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta tulisi tehdä toisiaan tukeva iso hanke työmarkkinoilla Työssä käyvien osaamista tulee parantaa Työurien pidentäminen työelämää uudistaen Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tuntuvasti suurempi panostus (Tanska: 1,9 % BKT:stä, Pohjoismaat: keskimäärin 1,3 %, Suomi: 1 %) Asuntopolitiikka tukemaan työllistävyyttä Hallittu työperäisen maahanmuuttopolitiikan linjaveto SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

12 Työtä ja tuotantoa uudelleen organisoidaan
Taustalla kansainvälistyminen ja teknologinen kehitys Eri elinkeinoelämän rajat limittyvät: verkostoituminen, alihankinta, ulkoistaminen Yritysrakenteet muuttuvat ja omistajapohja vaihtuu pörssiyhtiöiden omistus perheyrittäjyys osuustoiminnallisuus Työsuhteiden luonne muuttuu (75/25) SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

13 SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

14 Hyvinvointi ja jaksaminen työelämässä
Työn merkitys ja arvot työn merkitys arvotasolla työ ihmisen kiinnittäjänä yhteiskuntaan työkulttuuri arvostaa ahkeruutta ihmisarvoa ei pidä sitoa työhön oikein mitoitettu työ antaa tyydytystä ja edesauttaa kiinnittymistä työyhteisöön Työelämän vaatimukset kasvavat työtahti ja jaksaminen monitaitoisuusvaatimus osaamisvaatimukset jatkuva muutos koetaan sekä epävarmuuden että uusien haasteiden jatkumoksi SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

15 Ihmisen asema suhteessa työhön erilaistuu
noin puolet työntekijöistä tekee ylitöitä - osa ilman korvauksia työn ja muun elämän raja hämärtyy - jatkuva saavutettavuus Suomessa tehdään EU-maista eniten epäsäännöllisiä työvuoroja pienten lasten isät tekevät pisintä työpäivää toiset ovat alityöllistettyjä tai tekevät epävarmuutta ylläpitäviä pätkätöitä elämänhallinnan ongelmat ja selviytymispaineet lisääntyvät SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

16 Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen
työn ja muun elämän rajat työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin johtamisen oikeudenmukaisuus erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä 3) Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö - voimavaroihin mitoitetulla tavalla työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

17 Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen
työn ja muun elämän rajat työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin johtamisen oikeudenmukaisuus erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö - voimavaroihin mitoitetulla tavalla työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

18 Hyvän työyhteisön huoneentaulu
keskinäinen arvostus luottamuspääoma tasa-arvoinen yhteistyö osaamiseen ja muutosturvallisuuteen investointi työ- ja perhe-elämän parempi tasapaino oikeudenmukainen johtaminen SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

19 Työyhteisön kehittämisen erilaisia polkuja
Turvallisuus Paikalleen jämähtänyt työyhteisö Yhteistyön työyhteisö Jäykkyys Joustavuus Vastakkain- asettelun työyhteisö Menneisyyden työyhteisö Turvattomuus SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

20 Globalisaation vaikutukset kansalliseen työmarkkinapolitiikkaan
Vahva sopimusyhteiskunta, kolmikantayhteistyön malli PALKKA/PALKKAKILPAILU-KIERTEEN VÄLTTÄMINEN SOPIMUS-MALLI TASAINEN OSTOVOIMAN KASVU MATALA INFLAATIO KASVU JA VAKAUS SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

21 EMU-ratkaisun vaikutus työmarkkinapolitiikkaan
Ennen kolme kansallista talouspolitiikan työvälinettä, nyt kaksi: finanssi- ja budjettipolitiikka työmarkkinapolitiikka Näiden yhteensovittaminen on keskeinen keino harjoittaa menestyksellistä talouspolitiikkaa SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

22 Mihin suuntaan työmarkkinasopimista tulisi kehittää
Palkanmuodostuksessa on edelleenkin kestäviä perusteita sitoa palkkakehitys kansantalouden tuottavuuden ja arvioidun inflaation muodostavalle ”jakovaramallille” työllisyysvara jättäen Tavoite on pyrkiä hyvän ostovoiman kehitykseen, joka kootaan useista lähteistä (palkat, inflaatio, verot, tulonsiirrot) Palkkausjärjestelmiä tulee kehittää kahdella tasolla työn vaativuuteen perustuvasti tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien laajentamiseen SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

23 Mihin suuntaan työmarkkinasopimista tulisi kehittää
Paikallisen yhteistyön ja sopimisen pelisääntöjen tulee kehittää asiat LM-järjestelmä kaikki voittaa -periaate Euro mahdollistaa paremmin myös palkkoja koskevan vertailun eri euro-maiden kesken EU-tasoinen, yli rajojen ulottuva sopiminen etenee palkkaratkaisut tehdään edelleenkin kansallisesti, mutta toisten maiden työvoimakustannuksia tarkkaillen konsernitason yrityksissä henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset yhtenäistyvät riippumatta siitä, missä maassa yksikkö toimii SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

24 Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat
Ulkomaalaisia Suomessa , n. 2 % väestöstä Maassa asuvien ulkomaalaisten työttömyysaste 28 % Suomen työelämä monikulttuuristuu - ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa SAK:n jäsenistössä on n maahanmuuttajaa - kohtelu ja palvelu Hallitus käsittelee joulukuussa työperusteisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita Työvoiman vapaan liikkumisen siirtymäaikojen jatkosta tehdään arvio tammikuussa SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

25 Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat
Suomen linja Suomen työmarkkinoille ei pidä luoda ulkomaalaisille toisen luokan työmarkkinoita Ulkomaalaisiin työntekijöihin tulee noudattaa suomalaisia pelisääntöjä ja työehtoja Työehtojen valvonnan tehostamistoimia on tehty(valvontayksikkö, tietojen saanti jne.) Neuvottelujen kohteena on tilaajavastuu ja kanneoikeus Esim. rakennusalalla osapuolet ovat neuvotelleet yhteisistä pelisäännöistä mm. harmaan talouden torjumiseksi SAK Lauri Ihalainen/kis 2006