Lukuinto-ohjelma Kohti monilukutaitoja

Esitys aiheesta: "Lukuinto-ohjelma Kohti monilukutaitoja"— Esityksen transkriptio:

1 Lukuinto-ohjelma Kohti monilukutaitoja
Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät Oulu Kurttila-Matero

2 Miksi Lukuinto-ohjelma perustettiin?
Suomi putosi ensimmäiseltä sijalta kolmanneksi PISA-vertailussa PIRLS-arviointi v osoitti kansainvälistä keskiarvoa heikompaa motivaatiota ja sitoutumista lukemiseen. Lukutaitoa mittavien PISA-tutkimusten valossa luetun ymmärtäminen on heikentynyt. Suomalainen peruskoulu on tuottanut tasa-arvoa, joka näkyy kotitaustan vähäisempänä vaikutuksena oppimistuloksiin. Tärkein tasa-arvohaaste on nyt poikien lukutaidon heikkeneminen suhteessa tyttöihin. Kiinnostus lukemista kohtaan on avaintekijä. Koululukeminen ei riitä takaamaan riittäviä lukutaitoja. Kansainvälisissä testeissä menestyminen ei yksin saa määrittää oppimisen tavoitteita – suomalaislasten ja nuorten lukutaito on keskimäärin vain tyydyttävää tasoa, parantamisen varaa on siis runsaasti. Valmisteilla olevissa uusissa opetussuunnitelmissa monipuoliset lukutaidot korostuvat. Kurttila-Matero

3 LUKUINTO pähkinänkuoressa:
Pilotointipaikkakunnat OKM Oulun yliopisto, humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta 30 koulu- ja kirjastoparia 9000 oppilasta 60 iPadia 2013 – 14 pilotointi: menetelmien kehitystä, koulutusta ja ohjausta 2014 – 15 teemavuosi; koulutusta, kampanjoita ja tapahtumia = monilukutaitojen edistäminen  OPS 2016 Kurttila-Matero

4 Pilotointi Lukuinto-ohjelmassa kehitettävien toimintamallien ja koulutuskokonaisuuden perustana oli laajamittainen vuosien 2013 ja 2014 aikana suoritettu pilotointi. Pilotoinnin toteuttivat koulu ja kirjasto -parit yhteistyökumppaneineen lasten ja nuorten sekä vanhempien kanssa. Kurttila-Matero

5 Monilukutaito haltuun pilotoinnin avulla
Käsite kattaa kirjoitetun tekstin lukutaidon, kuvanlukutaidon,numeraalisen/matemaattisen lukutaidon, media- ja informaatiolukutaidon sekä digitaalisen lukutaidon Käsitteeseen kuuluvat myös tulkitsemisen ja tuottamisen taidot Kurttila-Matero

6 Pilottiprojekteissa toteutettiin käytännössä laajan tekstikäsityksen ulottuvuuksia
Tekstit voivat olla puhuttuja kirjoitettuja auditiivisia/äänellisiä visuaalisia/kuvallisia audiovisuaalisia painettuja analogisia digitaalisia Kurttila-Matero

7 koulun ja kirjaston yhteistyö syveni ja säännöllistyi
PILOTOINNIN TULOKSIA 1. Yhteistyö lisääntyi koulun ja kirjaston yhteistyö syveni ja säännöllistyi lapset ja nuoret kokivat voivansa vaikuttaa toimintatapoihin vanhempia aktivoitiin lukemaan yhdessä lasten kanssa toimijaverkosto laajeni Kurttila-Matero

8 2. Monilukutaitoja tukevia pedagogisia käytänteitä kehitettiin
monilukutaidon käsite selkeytyi opettajille ja kirjastoammattilaisille oppimisympäristön muokkaaminen ja laajentaminen – kirjastoon ja virtuaalimaailmaan erityisesti yhteistoiminnallisuus tieto- ja viestintätekniikan tehokkaampi käyttö oppimisessa Kurttila-Matero

9 3. Lukuintoa voidaan lisätä kun
lukemisesta tehdään näkyvää, sitä arvostetaan hyödynnetään vertaisvuorovaikutusta aikuinen toimii samastumiskohteena oppimisympäristö tukee lukemista lukeminen lisääntyy kun oppilaiden asenne lukemista kohtaan muuttuu myönteisemmäksi Kurttila-Matero

10 ideoiden jakaminen pilotoijien kesken innosti
4. Lukuintopiloteissa ideoiden jakaminen pilotoijien kesken innosti projekteissa rajanylityksiä: oppiaineiden ja luokkien välillä, koulu-, kunta- ja toimialasektorien välillä, sukupolvien välillä kirjastokäynnit lisääntyivät lapset ja nuoret lukivat enemmän Lukuinto laajenee, nyt Lappeenrannan ja Lohjan kunnat ovat liittyneet kokonaisuudessaan mukaan Lukuintoon ja oppilaita on ainakin mukana Kurttila-Matero

11 ”Kirjastossa käynti on lisääntynyt
”Kirjastossa käynti on lisääntynyt. Se näkyy jo kirjaston lainaustilastoissa! Lukutaidon käsite on edelleen avartunut. Kollegiaalinen yhteistyö koulun ja kirjaston välillä on parantunut. Näemme toisemme enemmän työtovereina kuin ennen. Lestijoki-lehden kanssa toiminta ollut mutkatonta ja tapahtunut hyvässä hengessä.” Kirjavinkkaus | Lukudiplomit | Yhteisölliset toimintamallit

12 Lapset ja nuoret Lukuinnosta
“Lukuinnossa innostaa vapaa toiminta. Saa päättää melkein kokonaan itse, mitä tekee ja saa olla ylpee kun tekee sitä.” Lukuinnossa piirsimme, teimme yhteistyötä, stressasimme, mutta myös iloitsimme kun jokin meni oikein” “”Oli kivaa tehdä töitä tabletilla. On hyödyllistä opetella tietokoneita jo tässä iässä, koska tulevaisuus on niitä täynnä” “Koulussa oppii lukemaan ja kirjasto innostaa lukemaan” “Kaikki muu oli hyvää paitsi että kirjat olivat liian lyhyitä” “En ole koskaan lukenut mitään muuta kuin akkareita mutta nörtti kirjojen jälkeen olen lukenut enemmän”

13 Kirjaston ja koulun OPS-yhteistyö pilottiprojekteissa
Kurttila-Matero

14 OPS Rovaniemen pilottiprojekteissa
Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, lähikirjastot ja seitsemän koulua Tavoitteena saada Kirjastopolku tulevaan Rovaniemen kaupungin OPS 2016 –asiakirjaan Kirjastolle on tärkeää, että kirjasto-opetuksen sisältö vastaa koulujen tavoitteita. ”Kun tarjolla on yhtenäinen malli, molemmat osapuolet (koulu ja kirjasto) sitoutuvat tavoitteelliseen toimintaan”, Rovaniemen kaupunginkirjastolta ja kouluilta kerrotaan. Lukuinnossa Kirjastopolku-vierailuista laadittiin sisältöohjeet ja tuntisuunnitelmat kirjaston henkilökunnalle, jotta vierailut säilyvät samanlaisina kaikille. Aiemmin koululaisten kirjastovierailujen määrä ja sisältö ovat riippuneet opettajan aktiivisuudesta. Kurttila-Matero

15 OPS Oulun pilottiprojekteissa
Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, lähikirjastot, Oulun koulukirjasto ja 6 koulua Tavoitteena kehittää monipuolista kirjastoyhteistyötä, kehittää tiedonhallintataitojen ohjausta oppiainerajat ylittävissä projekteissa sekä tehdä eläväksi kirjallisuutta monipuolisin tuottamisen keinoin Kirjastoreitti Mäntylä-Snellmanin päiväkodin esikoulu: Lasten Lukuhöperöpassi Kurttila-Matero

16 OPS Lappeenrannan pilottiprojekteissa
Lappeenrannan kaupunginkirjasto ja Lappeen ja Myllymäen koulut  ”Opetussuunnitelmauudistuksen kynnyksellä on hyvä ajankohta arvioida ja tarvittavin osin uudistaa lukemiseen innostamiseen ja mahdollistamiseen liittyvät toimintamallit. Siihen Lukuinto-ohjelma tarjoaa erinomaisen viitekehyksen.” Lappeenrannan koko kaupungikirjasto ja kaikki peruskoulut liittyvät lukuvuonna 2014 – 2015 Lukuinto-ohjelmaan. Lähes 30 ylä- ja alakoulua Oppilaita yhteensä noin 6000 Kurttila-Matero

17 OPS Turun pilottiprojekteissa
Turun kaupunginkirjasto, mediakasvatuksen informaatikko Puolalan koulu, ylä- ja alakoulu Kehitettiin laaja mediakasvatusohjelma, jota levitetään Turussa kaupunginkirjastolla ja esim. äidinkielen opettajien yhdistyksen kautta Kurttila-Matero

18 KIRJAILIJAVIERAILUJA VERKOSSA
AJANKOHTAISTA Kirjastolehti: OPSit uudistuvat – kirjastoilla iskun paikka Leena Elenius Informaatikko SeAMK Kirjasto –  KIRJASTOISSA tarvitaan pedagogista osaamista, ohjaustaitoja sekä vuorovaikutus- ja lobbausrohkeutta.  Oppilaille parasta palvelua ei ole, että virkailija tekee hänelle kaiken valmiiksi. Parasta palvelua on auttaa oppilaita ajattelemaan, kysymään ja kyseenalaistamaan, arvioimaan löytämäänsä tietoa. TUTKIMUKSIA TAPAHTUMIA LUKUINTOMARKKINOITA KIRJAILIJAVIERAILUJA VERKOSSA ILOA JA INTOA Kurttila-Matero

19 LUKUINTO- KOULUTUKSET http://www.lukuinto.fi/koulutus.html
SYKSY 2014 KEVÄT 2015 Lukuintoa Oulussa 2.9. Läslust i Helsingfors 9.9. Lukuintoa Kuopiossa 16.9. Lukuintoa Jyväskylässä Läsforum i Esbo Lukuintoa Turussa Lukuintoa Lapissa Läslust i Åbo eller Tammerfors februari-mars Lukuintoa Joensuussa Lukuintoa Helsingissä Kurttila-Matero

20 Liity mukaan! http://www.kirjastokaista.fi/fi/lukuintoa-lahettilailta
lukuinto.fi/ Lähettiläsvideo Kalenteri Lukuinnon osa-alueittain materiaalit –tutkimusosion esittely Pilottien posterit Pilottien teemavuoden suunnitelmat Kurttila-Matero