Esitys Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalliksi

Esitys aiheesta: "Esitys Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalliksi"— Esityksen transkriptio:

1 Esitys Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalliksi
Annikki Niiranen ja Jorma Haapanen

2 Tavoitteet Turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuus ja työpaikat Kymenlaaksossa Aikaansaada toimintamalli, jossa palvelut pystytään tuottamaan Kymenlaaksossa kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti muihin alueisiin verrattuna Eliminoida ylikapasiteetti ja yliresurssointi Lähtökohtana vahva peruskunta –malli, joka nähdään toteuttamiskelpoisena ilman sote-uudistustakin

3 Nykytilanne Kouvolalla kaikki sote-palvelut lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa, jonka se ostaa pääosin Carealta Etelä-Kymenlaakossa kaupungit ja kunnat ostavat erikoissairaanhoidon Kouvolaa kattavammin Carealta Pyhtää ulkoistaa kaikki sote-palvelunsa 2015 alusta alkaen. Ulkoistussopimus siirtyy sellaisenaan tulevalle tuotantoalueelle tai purkautuu, mikäli ristitiidassa sote-alueen yleisen ”palvelutasopäätoksen” kanssa Kunta menettää kokonaan mahdollisen ulkoistamisesta saamansa taloudellisen hyödyn rahoitusmallin muuttuessa.

4 Kymenlaakson esitys toimintarakenteeksi
Koko Kymenlaakso Hyks-erva-alueessa jälkeenkin Kymenlaaksoon kaksi tuotantoaluetta: Kouvola Etelä-Kymenlaakso Tuotantoalueen hallintomalliksi kolme vaihtoehtoa: Kuntaliitoksella aikaansaadaan yksi kunta Kotka vastuukuntana Kuntayhtymä Viiden kunnan kuntaliitos olisi Etelä-Kymenlaaksossa yhä perustellumpi: yksinkertainen hallintomalli, suora päätöksenteko ja sote-tuotanto peruskunnan hallussa

5 Miksi kaksi tuotantoaluetta
Kymenlaakso voisi väestömääränsä vuoksi olla yksi tuotantoalue Kahden tuotantoalueen malli on kuitenkin perusteltu, koska Maakunta on vahvasti kaksinapainen ja on kaksi työssäkäyntialuetta Nykyinen tuotantorakenne puoltaa kahta aluetta Kouvola on onnistunut terveyspalveluiden integroinnissa hyvin, mitä kehitystä ei haluta vaarantaa Etelä-Kymenlaaksossa kehitystyötä tehdään Kotka-lähtöisesti, integrointi edennyt lupaavasti Carean toimintojen uudelleenorganisointiin pystytään löytämään ratkaisu, joka turvaa niiden tulevaisuuden ja säilymisen Kymenlaakossa

6 Carean toimintojen tulevaisuus
Sairaanhoitopiirit purkautuvat 2017 Kouvolassa sijaitsevia psykiatrian ja sosiaalihuollon toiminnot siirtyvät osaksi Kouvolan tuotantoaluetta Kotkassa sijaitseva keskussairaalan toiminta siirtyy osaksi etelä-Kymenlaakson tuotantoaluetta Carean kiinteistöt jäävät kiinteistökuntayhtymälle, jonka omistajia kaikki kunnat Carean nykyisen omistusosuuksien mukaisesti. Tuottajaorganisaatiot ovat vuokralla käyttämissään tiloissa ja maksavat vuokraa kiinteistökuntayhtymälle. Kiinteistöjen hallintavaihtoehdoista käynnistetään välittömästi selvitys, tavoiteaikataulu: valmis 2014 loppuun mennessä Meneillään oleva alijäämäselvitys valmistuu syksyn 2014 aikana

7 Carean toimintojen tulevaisuus
Etelä-Kymenlaakson tuotantoalue ostaa psykiatrian ja sosiaalihuollon erityspalvelut Kouvolalta (vai hankkiiko sote-alue nämä palvelut koko Kymenlaakson ja osalle etelä-Karjalan väestöä?) Kouvola ostaa etelä-Kymenlaakson tuotantoalueelta vaativamman erikoissairaanhoidon palvelut (? kts.yllä) synnytykset 24/7 erikoissairaanhoidon päivystys Lastentautien vuodeosastohoito Syöpäsairauksien hoito, sädehoito Silmäsairauksien erikoissairaanhoito

8 Meneillään olevat isot investoinnit
Kotkassa: keskussairaalan peruskorjaus, Kotkan sote-palveluiden keskittäminen Koks:n yhteyteen Koks:n osuus tämänhetkisen suunnitelman mukaan 120m€ Kotkan osuus 20m€ Toimijat maksavat investoinnin vuokrina, mitkä sisältyvät tuotehintoihin Merkitsee Kotkan palveluverkon merkittävää tiivistymistä Kouvolassa: Ratamo-keskus, johon keskittyy merkittävä osa nyky-Kouvolan sote-palveluista Investoinnin hinta nykysuunnitelmien mukaan 115 m€ Merkitsee Kouvolan palveluverkon oleellista tiivistymistä Investointien kannattavuus perustuu tuottavuuden kasvuun Kiinteistökulujen osuus sote-palvelutuotannossa on pieni Rahoitusperusteet tulevat joka tapauksessa muuttumaan sote-uudistuksen myötä

9 Investoinneissa edelleen karsittavaa
Koks keskussairaalan suunnitelma on edelleen liian suuri sairaalasta on uskallettava tehdä riittävän pieni, joka vastaa tulevaisuuden toimintamallia ennen investointipäätöksen tekemistä on käytävä läpi pienet erikoisalat ja varmistettava niiden tulevan volyymipohjan riittävyys, jotta toiminnan tehokkuus on riittävä. Selvitettävä yhteistyömahdollisuudet Helsingin. Lpr:n, Lahden keskussairaaloiden kanssa Ratamo toiminta peruserikoissairaanhoitotasoista ennen investointipäätöksen tekemistä varmistettava, että kaikille suunnitelluille toiminnoille saadaan riittävä volyymi ja tehokkuus Yli-investointien ja ylikapasiteetin riski on olemassa Kummankaan investoinnin etenemistä ei saa vaarantaa

10 Yhteistyön edellytykset
Riittävän kustannustehokas palvelutuotanto ja tuotehinnat varmistavat sitoutumisen ristiinostoihin Kymenlaakson sisällä sopimukset sote-alueen järjestämissopimusten pituisia määriteltävä riittävän tarkalla tasolla ostettavat palvelukokonaisuudet laskutusperusteet avattava sopimuksissa Osapuolten pystyttävä ymmärtämään yhteistyön edut ja merkitys koko maakunnan elinvoimalle. Kymenlaakson on pyrittävä pitämään kaikki mahdollinen osaaminen ja elinvoima maakunnan alueella riippumatta toimintojen sijainnista. Mm. työvoima liikkuu kuntien välillä voimakkaasti jo nyt.

11 Lopuksi Carean hallituksen on pystyttävä toteuttamaan riittävän voimakas kustannussopeutus myös Koks:ssa, mikä vastaa kuntien käytön alenemista ja varmistaa riittävän kustannustehokkaan palvelutuotannon tulevaisuudessa Sote-lain sisällön varmistuessa on uskallettava arvioida muutosten vaikutus jo tehtyihin päätöksiin ja tarvittaessa muutettava päätöksiä vastaamaan tulevaa tavoitetilaa