Jatko-opintojen rahoitus – jatko-opintoihin liittyvän tutkimustyön rahoitus Rauno Kenakkala, tutkimusasiamies 14.9.2009 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.

Esitys aiheesta: "Jatko-opintojen rahoitus – jatko-opintoihin liittyvän tutkimustyön rahoitus Rauno Kenakkala, tutkimusasiamies 14.9.2009 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut."— Esityksen transkriptio:

1 Jatko-opintojen rahoitus – jatko-opintoihin liittyvän tutkimustyön rahoitus
Rauno Kenakkala, tutkimusasiamies Tutkimus- ja innovaatiopalvelut

2 Mitä on syytä tietää? miten tutkimuksen rahoittajat toimivat
miten esittelen tutkimukseni parhaassa valossa tutkimusrahoitus ja yliopisto tutkimus projektina rahoituksen hakeminenkin on taito, Grantmanship

3 Tutkimusta rahoittavia organisaatioita
säätiöt ym. yleishyödylliset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt valtion tutkimusrahoittajat Suomen Akatemia Tekes yritykset ja julkiset organisaatiot omista lähtökohdistaan Euroopan Unioni ym. Miksi kukin näistä haluaa rahoittaa tutkimusta?

4 Säätiöt ym. yleishyödylliset rahoittajat
tukevat aatteelliselta pohjalta tiedettä, taidetta, muuta toiminnan peruste voi liittyä aihealueeseen (tai tieteenalaan), maantieteelliseen paikkaan tai jonkin ihmisryhmän tukemiseen tai yhdistelmään – olennaista ottaa tämä huomioon ja osoittaa, että täyttää vaatimukset myös hakijan kelpoisuudelle yleensä tarkat kriteerit

5 Säätiöiden rahoitus henkilökohtaista (opiskelu, matkat) tai tutkimusryhmälle tarkoitettua yleensä tiukka raportointi- ja tilitysvelvoite rahoitusta myönnetään säätiön tarkoituksen ja sääntöjen mukaan lisäkustannusperiaatteella eivät yleensä kiinnostuneita tulosten (kaupallisesta) hyödyntämisestä, mutta kyllä tieteellisistä tuloksista Esim. kunnallisalan kehittämissätiö

6 Suomen Akatemia leimallisesti ”perustutkimuksen rahoittaja”
rahoitus yliopistolle -> henkilöstö palkataan yliopistoon (poikkeus: akatemiaprofessorit ja –tutkijat - erittäin ansioituneita tieteentekijöitä) lisäkustannusmallista kokonaiskustannus-malliin vuonna 2009 rahoitusta työelämässä olevien väitöskirjatyöhön (Suomen Akatemian rahoituksesta tulossa koulutustilaisuus klo 10-12)

7 Kokonaiskustannusmalli
Kokonaiskustannusmalli/lisäkustannusmalli Käytetään yliopiston nimiin tehtävien tutkimushankkeiden kustannusarvion laatimisessa useimpien suurten rahoittajien hankkeissa. Tarkoittaa sitä että hankkeeseen lasketaan mukaan kaikki kustannukset, myös siihen osallistuvien vakituisten henkilöiden työpanos ja siihen liittyvät yleiskustannukset. Lisäkustannusmallissa lasketaan vain hankkeen aiheuttamat lisäkustannukset. Säätiörahoituksessa sovelletaan useimmiten lisäkustannusperiaatetta. Rahoittajat yleensä ilmoittavat mitä kustannuksia ne korvaavat.

8 Tekes = Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
rahoittaa yritysten tuotekehitystä ja tutkimuslaitosten / yliopistojen soveltavaa teknistä tutkimusta kokonaiskustannusperiaate: Tekes korvaa osan hankkeen yliopistolle aiheuttamista todellisista kustannuksista (sis. myös vakinaisen henkilökunnan työn) Pääsääntöisesti tekniikan kehittämiseen liittyvän tutkimuksen rahoittaja, mutta ei yksiselitteisesti (=> kannattaa tutustuaTekesin tutkimusohjelmiin) hankkeissa yleensä mukana (ja maksajina) myös yrityksiä -> sopimus näiden ja yliopiston välillä

9 EU:n tutkimuspuiteohjelmat
rahoittavat tutkimusta, joka ratkaisee yleiseurooppalaisia ongelmia edistää teknologian ja työllisyyden myönteistä kehitystä toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä kokonaiskustannusmallin mukainen rahoitus useita erilaisia rahoitusmuotoja ja aiheohjelmia ml. tutkijaliikkuvuden rahoitus Suomen neuvontapisteen osoite:

10 Yritykset rahoittavat tutkimusta
jonka ne katsovat palvelevan omia intressejään tässä on syytä erottaa kaksi asiaa: yhteisrahoitteinen tutkimus maksupalvelu- eli tilaajarahoitteinen tutkimus jonka toteutus perustuu yliopiston ja yrityksen väliseen sopimukseen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelut auttaa sopimusten tekemisessä

11 Tutkimusrahoituksen lähteet tutkijanuran eri vaiheissa
Yliopistoissa on erotettavissa: apurahakulttuuri vs. businesskulttuuri Tutkijanuran eri vaiheissa voidaan käyttää säätiörahoitusta ja toisaalta sopimuspohjaista hankerahoitusta Vrt. omaan aiheeseen liittyvien erilliskulujen rahoittaminen (esim. tietyt matkat, julkaisujen tekeminen yms. ) vs. erillisen tutkimusprojektin rahoitus kokonaisuutena (lasketaan kustannusarvio jossa mukana kaikki siihen hankkeeseen liittyvät kustannukset)

12 Miten rahoittajan tahto ilmenee
säätiön tms. tarkoitus kertoo, mitä painotetaan valintakriteerit voidaan ilmoittaa aiotuista hankkeista voi olla yleisen tason kuvauksia aikaisemmin rahoitetut hankkeet kuvaavat painotuksia

13 Esimerkkejä ” …pääsääntöisesti tukea projekteille, joihin osallistuu vähintään kolme Pohjoismaata” ”Tutkimuksen ja koulutuksen alalla etusijalle asetetaan kulttuuriin sidoksissa olevat hankkeet, jollaisia voisivat olla esimerkiksi kulttuuripoliittinen tutkimus, kulttuuripedagogiikka ja kulttuurialan koulutus.” (Nordisk Kulturfond) ”Säätiö tukee taloudellisesti lapsiin, nuoriin ja lastensuojeluun kohdistuvia tieteellisiä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita. Kyseeseen voivat tulla sekä lapsen kasvuolojen että lastensuojelun kehittämistä edistävät hankkeet.” (Itsenäisyyden Juhlavuoden Lastenrahaston Säätiö, ITLA) ”Erityisesti pyritään tukemaan väitöskirjatyötä suorittavia tutkijoita ja vastavalmistuneita tohtoreita heidän jatkotutkimustyössään. Apurahoja ei myönnetä väitöskirjan painatuskuluihin.” (Emil Aaltosen säätiö)

14 Mistä tietoa tukimahdollisuuksista?
tutkimus- ja innovaatiopalveluiden nettisivut -> Tutkimuksen tueksi -> Tutkimusrahoitus Tutkimusrahoitustiedote ja sitä vastaava tietokanta (yhteys Tupan sivulta) tutkimus- ja innovaatiopalveluiden sähköpostilista (ilmoittautumiset tupan etusivun kautta) Tutkimuksen työkalupakki (

15 Miten rahoituspäätös tehdään
yleensä jonkinlainen asiantuntija-arviointi asiantuntija ei kuitenkaan ole juuri sinun aiheesi erityisasiantuntija asiantuntijalla on suuri työmäärä ja rahaa voidaan aina myöntää paljon vähemmän kuin sitä on haettu -> hän etsii syitä siirtää hakemus pois käsittelystä, ei lieventäviä asianhaaroja hakemuksen hyväksymiselle

16 Mihin arvioija kiinnittää huomiota hakemuksessa
hakijan / hakijaryhmän pätevyys ja kokemus hankkeen tieteellinen tärkeys ja innovatiivisuus muut seikat: esim. tutkijakoulutus soveltamismahdollisuudet yleensä asiantuntijalle annettu selkeät arviointiohjeet

17 Hakemuksen valmistelu
sopivan rahoittajan identifiointi (pitkällä aikavälillä keskeisten rahoittajien seuranta) oman kelpoisuuden tarkistus (vs. rahoittajan vaatimukset) rahoittajan painopisteiden selvitys tutustuminen hakuasiakirjoihin mahdollisten suosittelijoiden hankkiminen tutkimustehtävän rajaus ja muotoilu perustelut: miksi tärkeä (suhteessa rahoittajan intressiin) lähetysmistavan perustelu ymmärrettävä kielenkäyttö, silti vakuuttava tieteellinen ote ulkoasultaan siistin hakemuksen toimittaminen hyvissä ajoin rahoittajalle lisää vinkkejä: