Kulttuurintutkimus ja yleisöetnografia

Esitys aiheesta: "Kulttuurintutkimus ja yleisöetnografia"— Esityksen transkriptio:

1 Kulttuurintutkimus ja yleisöetnografia
Merkityksen paradigman valtakausi

2 Merkityksen paradigma
1970-luvulta lähtien uusi hallitseva paradigma, ’merkityksen paradigma’ ns. kielellinen käänne yhteiskuntatieteissä: kielen moniulotteisuus, tulkinnat kvalitatiiviset menetelmät

3 Kulttuurintutkimuksen suuntauksia:
Kriittinen kulttuurintutkimus Tulkitseva kulttuurintutkimus Ns. postmoderni kulttuurintutkimus (painopisteenä populaarikulttuuri) ]

4 Kriittinen kulttuurintutkimus1
perustajahahmoja: 1) Richard Hoggart (1957) The Uses of Literacy 2) Raymond Williams (1975) Television, Technology and Cultural Form antielistinen kulttuuri-käsite: kulttuuri ei ole vain ns. korkeakulttuuria (taidetta) vaan yhtä hyvin myös arkista ns. tavallisten ihmisten toimintaa kulttuuri-käsite lähestyy elämäntapa-käsitettä suhde marxilaisuuteen: kulttuurisen tason itsenäisyys!

5 Kriittinen kulttuurintutkimus2: Birminghamin koulukunta
1964 Centre for Contemporary Cultural Studies (CCCS) mediatutkimus osana yhteiskuntatutkimusta mediatutkimuksen keskiössä tekstin ja lukijan suhde kärkihahmona 1970-luvun ajan Stuart Hall: (1974) Encoding and Decoding in the Television Discourse (1976) Resistance through Rituals (1992, suom.) Kulttuurin ja politiikan murroksia (1999, suom.) Identiteetti Taustavaikuttajia: Louis Althusser (ideologia) Antonio Gramsci (hegemonia)

6 Kriittinen kulttuurintutkimus3: Antonio Gramsci
1900-luvun alun italialainen marxilainen kulttuurin itsenäisyys suhteessa talouteen: kieli luokkataistelun välineenä merkitysten taistelu avainkäsite hegemonia (suostumus): luokkavalta koetaan legitiimiksi artikulaatio (niveltäminen) ja liittoumat!

7 Kriittinen kulttuurintutkimus4: Merkitys ja ideologia
Yhteiskunnallisten asioiden merkitykset eivät ole annettuja vaan tuotettuja Merkitykset tuotetaan kielessä: kamppailu merkityksistä (esim. vapaus, edistys, taantumus/pysähtyneisyys) Ideologiat viitekehyksinä, joiden puitteissa tolkullistamme maailmaa Ideologiset diskurssit syntyvät kollektiivisesti, ilman tietoisia pyrkimyksiä Ideologia luo subjektin Ideologisessa kamppailussa vahvimmilla olevat ideologiat näyttäytyvät ihmisten arkielämässä itsestäänselvyyksinä (arkijärki, hegemonia)

8 Kriittinen kulttuurintutkimus5: Stuart Hall
Hall, Stuart (1974) Encoding and Decoding in the Television Discourse sisäänkoodaus ja uloskoodaus: toimitustyö muokkaa mediatekstistä version, johon on ’sisäänkoodattu’ etusijalle asettuva (hegemoniaa myötäilevä) luenta lukijat voivat ’uloskoodata’ tekstin kolmella tavalla (luokkatausta!): hegemoninen luenta etusijalle asettuvan merkityksen mukaisesti neuvotteleva luenta, joka poikkeaa osittain ensisijaisesti tarjotusta vastustava luenta, jolloin tekstille annetaan erilainen merkitys

9 Kriittinen kulttuurintutkimus6: David Morley
Morley, David (1980) The ’Nationwide’ Audience sisään/uloskoodaus empiirisessä tutkimuksessa laadullinen menetelmä: ryhmäkeskustelut oletti ’uloskoodaustapojen’ olevan välillisesti kytköksissä demografisiin tekijöihin (luokka, ikä, sukupuoli, rotu) ratkaisevia kulttuuriset resurssit tuloksissa painottui tulkintojen monimuotoisuus oletettu etusijalle asettuva luenta ei ollutkaan niin hegemoninen

10 Kriittinen kulttuurintutkimus7: Sisään/uloskoodauksen ongelmia
teoriakehys ei ole kaukana ns. informaation siirtomallista kysymys autenttisuudesta kontekstin merkitys

11 Kriittinen kulttuurintutkimus8: Tekstien tutkimus
kriittinen semioottinen tekstien tutkimus Judith Williamson (1978) Decoding Advertisements: Ideology and Meaning in Advertising Tuotteet ovat kulutustoteemeja Tietyn tuotteen käyttäjät ’heimoutuvat’, mikä peittää yhteiskunnallisia eroja

12 2. Tulkitseva kulttuurintutkimus1
Yhdysvalloissa 1970-luvulla paluuta ns. Chicagon koulukunnan (Dewey, Park) ajatuksiin = viestintä yhteisyytenä vaikutteita symbolisesta interaktionismista (tulkinnan painotus)

13 Tulkitseva kulttuurintutkimus2: James Carey
(1975) ’A Cultural Approach to Communication’ (suom. Tiedotustutkimus 2/1994) viestinnän käsittäminen siirtona tai rituaalina eivät sulje toisiaan pois ritualistinen näkökulma korostaa arjen ja ajan merkitystä  etnografinen yleisötutkimus uutisissa keskeistä toisto ja kertautuvuus (ei ’news’ vaan ’olds’) = toistaessaan itseään ’uutisliturgia’ uusintaa maailmaa mielekkäänä ja käsitettävissä olevana (yhteisyys!) (vrt. Berelson 1949) ns. fenomenologinen uutistutkimus tutki toimittajien toimintatapojen merkitystä uutisten muotoutumisen kannalta: menetelmänä osallistuva havainnointi toimituksissa (vrt. kriittinen kulttuurintutkimus, joka pohti samaa kysymystä tekstin kautta teoreettisesti)

14 Tulkitseva kulttuurintutkimus3: Fenomenologinen uutistutkimus
tutki toimittajien toimintatapojen merkitystä uutisten muotoutumisessa menetelmänä osallistuva havainnointi toimituksissa Gaye Tuchman (1978) Making News: A Study in the Construction of Reality ei yhteiskunta vaan toimitukselliset rutiinit määrittelevät uutisten sisällön David Altheide (1974) Creating Reality: How TV News Distorts Reality asioiden sovittaminen uutisten juonirakenteeseen vääristää aiheiden käsittelyä

15 3. Postmoderni kulttuurintutkimus1
kriittinen ja tulkitseva kulttuurintutkimus risteytyvät kulttuurintutkimus leviää Yhdysvaltoihin 1980-luvun uusliberalistinen aalto populaarikulttuurin tutkimus lisääntyy sukupuoli ja rotu luokan rinnalle; luokkakysymyksen painoarvo vähenee merkityksen sijaintia (teksti vai luenta) pohditaan  kiistaa ’oikean’ kulttuurintutkimuksen määrittelystä (esim. Tiedotustutkimus 1/1997)

16 Postmoderni kulttuurintutkimus2: Lawrence Grossberg
(1995) Mielihyvän kytkennät tutkimuskohteina rock-kulttuuri ja fanius semanttinen merkitys ja affektiivinen merkityksellisyys: rock-kulttuurissa semanttinen merkitys usein konservatiivinen, affektiivinen merkityksellisyys ja valtakulttuuria vastustava mielihyvän politiikka

17 Kulttuurisen yleisötutkimuksen vaiheet
Alasuutari, Pertti 1999 (toim.) Rethinking the Media Audience: Vastaanottotutkimus/reseptiotutkimus Yleisöetnografia Konstruktivistinen yleisötutkimus (?) HUOM! Feministinen tutkimus osaksi valtavirtaa

18 Vastaanotto/reseptiotutkimus1
perustana Hallin sisään- ja uloskoodausmalli tekstin ja vastaanoton vertaaminen menetelmänä syvähaastattelut psykologisoivia pohdintoja kaksi tutkimuslinjaa uutisten ja ajankohtaisohjelmien tutkimus fiktiivisen viihteen tutkimus

19 Vastaanotto/reseptiotutkimus2: Dorothy Hobson
esim. (1982) Crossroads: The Drama of a Soap Opera feministinen naiskulttuurinäkökulma: Minkälainen asema radiolla ja tv:llä on perheenäitien elämässä? saippuaoopperoiden ym. katsominen vaatii naiskulttuurista kompetenssia (esim. tunteiden tunnistamista tärkeiksi ja kykyä aktiivisesti työstää tunnekysymyksiä)

20 Vastaanotto/reseptiotutkimus3: Janice Radway
(1984) Reading the Romance Millaisista romanttisista lukemistoista naiset pitävät? Miksi naiset lukevat niitä? viihdekirjojen lukeminen auttaa naisia kestämään arkea legitimoimalla oman ajan käytön kompensoimalla arkipäivän puutteita

21 Vastaanotto/reseptiotutkimus4: Ien Ang
(1985) Watching Dallas perustuu kirjeisiin, joissa Dallasista pitävät kertovat suhteestaan sarjaan pohtii saippuaoopperoiden katsomiseen liittyvää mielihyvää esim. traaginen tunnestruktuuri pohtii myös saippuaoopperoiden katsomiseen liittyvää torjuntaa ja häpeilyä massakulttuuri-ideologia

22 Yleisöetnografia1 huomio identiteettipolitiikkaan (rotu, sukupuoli!)
tutkimussuuntaus vahvistuu Yhdysvalloissa perinteinen vasemmistokriittinen painotus hiipuu; 1980-luvun uusliberalistinen suuntaus  huomio medioiden käyttöön/kulutukseen, ei niinkään niiden ohjelmasisältöihin (vrt. U+G!) tutkitaan mediaa osana ihmisten arkipäiväistä elämää, ei niinkään tulkintayhteisöjen suhteita tiettyihin ohjelmiin sosiaalipsykologista orientaatiota

23 Kriittinen yleisöetnografia2: David Morley
David Morley (1986) Family Television: Cultural Power and Domestic Leisure haastatteluja, arkielämän seurantaa perheen television katselun analyysiä perheen valtasuhteiden näkökulmasta: kaukosäädin isän valtikkana  valtasuhteiden sukupuolittuneisuus läpäisevänä näkökulmana

24 Yleisöetnografia2: John Fiske
(1987) Television Culture (televisio-ohjelmien) merkityksen tuotanto katsojalla (ns. semioottinen demokratia)  populaari mielihyvä (karnevalistisena) vastarintana ns. älä huoli, pidä hauskaa –koulukunta ks. myös Grossberg

25 Yleisöetnografian ongelmia
Onko mahdollista tavoittaa autenttinen yleisö autenttisessa tilanteessa? Kriittinen näkökulma katoaa, kun yleisöjen kokemukset otetaan annettuina (kulutusideologia) keskitytään arkiseen mikrotason kokemukseen jätetään tekstit ja samalla median symbolinen valta huomiotta

26 Konstruktivistinen yleisötutkimus
median kulttuurinen paikka sosiologinen kokonaisvaltainen ote sekä makro- että mikrotason huomiointi lisääntynyt refleksiivisyys: tutkijan oma rooli myös yleisöjen tuottamaa puhetta tarkastellaan teksteinä/esityksinä

27 Yleisöjen de-konstruointi: Peter Dahlgren
(1987) ’Mitä se merkitsee? Tv-uutisten monitulkinta vastaanotossa’ (Tiedotustutkimus) virallinen ja epävirallinen puhe: ihmiset käyttävät eri tilanteissa erilaisia diskursseja erilaiset diskurssit mahdollistavat erilaisten asioiden sanomisen katsojien ’mielipiteet’ eivät ole tilanteesta toiseen pysyviä ja koherentteja

28 Feministinen tutkimus
feministisen ajattelun suuntaukset: 1) tasa-arvoajattelu liberaali & marxilainen 2) yhdenvertaisuusajattelu naiskulttuuri 3) postmoderni feminismi pyritään rikkomaan dikotomiat