Marjaana Lahtinen, erikoispsykologi, PsT Laadukas sisäympäristö teema

Esitys aiheesta: "Marjaana Lahtinen, erikoispsykologi, PsT Laadukas sisäympäristö teema"— Esityksen transkriptio:

1 Käyttäjälähtöinen ja osallistava suunnittelu työympäristön kehittämisessä
Marjaana Lahtinen, erikoispsykologi, PsT Laadukas sisäympäristö teema Työterveyslaitos

2 Työympäristön kehittämisen kaksi näkökulmaa
Työympäristön kehittämistä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta mitä ja millaisia tiloja ja sisäympäristöä suunnitellaan sekä miten suunnitellaan ja miten muutos viedään läpi Tilojen käyttäjien tarpeet ja tavoitteet, tieto työn vaatimuksista ja ymmärrys hyvinvointia edistävän työympäristön piirteistä ovat lähtökohtana sille, millainen työympäristön tulee ominaisuuksiltaan olla Kehittämisprosessin tulee puolestaan olla sellainen, että käyttäjien tarpeet ja tavoitteet tulevat tunnistetuiksi ja aidosti huomioon otetuiksi Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

3 Millaisia ovat hyvinvointia edistävät työtilat ja sisäympäristö?
Luonnehtivatko niitä muutkin tekijät kuin vain haitallisten kuormitustekijöiden tai altisteiden puuttuminen? Voiko sisäympäristö elvyttää tai edistää työn imua? Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

4 Ympäristön viihtyisyys (mukaellen Vischer 2003)
Fyysinen viihtyisyys terveellinen turvallinen esteetön Toiminnallinen viihtyisyys toimintojen ja työprosessien sujuvuutta tukeva vuorovaikutusta, yhteistyötä ja yhteistä oppimista edistävä arjen joustot mahdollistava Psykologinen viihtyisyys yksityisyyttä ja henkilökohtaista tilan tarvetta kunnioittava hallinnan tunnetta vahvistava ja vaikutusmahdol- lisuuksia edistävä elvyttävä Positiivinen vaikutus hyvinvointiin motivaatioon tuottavuuteen + + = Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

5 Osallistava suunnittelu työympäristön kehittämisessä
Työympäristön kehittämisprosessin tulee olla sellainen, että käyttäjien tarpeet ja tavoitteet tulevat tunnistetuiksi ja aidosti huomioon otetuiksi Tämä edellyttää käyttäjät osallistavaa suunnitteluprosessia, eri asiantuntijoiden kiinteää yhteistyötä sekä muutosjohtamisen osaamista Osallistuminen voi olla eri asteista (Leppänen 1991) Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

6 Parhaimmillaan suunnittelu saa dialogisen keskustelun piirteitä, joissa korostuvat
erilaisiin lähtökohtiin perustuvan asiantuntemuksen arvostus ja kunnioitus sitoutuminen yhteiseen tehtävään yhteisymmärrykseen perustuva tiedonmuodostus kasvokkaisessa keskustelussa (Väyrynen ym mukaellen Wilson ja Haines 2000 ) Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

7 Käyttäjät mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Ihmisen toiminnan kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluprosessin alkuvaiheessa olipa kysymys uudisrakentamisesta tai vanhan rakennuksen peruskorjauksesta Usein osallistava prosessi käynnistyy liian myöhään Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

8 Osallistava peruskorjausprosessi
Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

9 Haasteena sisäilmaongelmaisen rakennuksen peruskorjaus
Lisämausteen työympäristön kehittämiselle tuo tilanne, jossa kehittämistarpeen yhtenä keskeisenä ajurina on ollut terveyshaittaa aiheuttanut sisäilmaongelma Mikäli peruskorjattava rakennus on jo saanut "sairaan rakennuksen" tai "hometalon maineen", seurauksena saattaa olla tilanne, jossa on kaksi yhteen kietoutuvaa ongelmaa rakennuksen ongelma ja siihen liittyvät mahdolliset terveyshaitat luottamuksen rapautuminen eri osapuolten välillä vaikeassa tilanteessa Molempien ongelmien hoitaminen on tärkeää! Muuten voi käydä niin, että onnistuneista teknisistä korjausratkaisuista huolimatta valitukset ja oireilu jatkuvat Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

10 Keskeiset kysymykset Miten ongelmatilannetta hoitavat voisivat varmistua siitä, että sisäilmaongelmien aiheuttajat on tunnistettu ja korjattu oikein? Miten myös huolestuneet tilan käyttäjät voisivat luottaa siihen, että rakennukseen on peruskorjauksen jälkeen turvallista ja terveellistä palata? Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

11 Paluumuutto peruskorjattuihin tiloihin -projekti
Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteistyöhanke ( ), jota rahoitti valtion työsuojelurahasto Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka edistää viestintää, yhteistoimintaa ja luottamusta eri asiantuntijoiden kesken ja toisaalta asiantuntijoiden ja tilan käyttäjien välillä sekä edesauttaa hyvän sisäilman saavuttamista sisäilmaongelmaisen rakennuksen peruskorjauksessa Lahtinen M, Salonen H, Holopainen R, Salmi K, Palomäki E, Lappalainen S, Reijula K, Salmikivi T, Lajunen K, Putkinen E-L. Paluumuutto peruskorjattuihin tiloihin. Raportti valtion työsuojelurahastolle , Työterveyslaitos. Lahtinen, Salonen, Lappalainen ym. Renovation of a ‘‘Sick Building’’: The Challenge of Attaining the Confidence of Occupants. American Journal of Industrial Medicine 52:438–445 (2009) Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

12 Toimintamallin keskeisiä lähtökohtia olivat
Moniammatillinen yhteistyö "Sisäilmaryhmä" Tilojen käyttäjiä osallistava työote Viestintään panostaminen, korjausprosessin "läpinäkyvyys" Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely, sitoutuminen ongelman ratkaisuun Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

13 Osallistavat menettelyt "Paluumuutto peruskorjattuihin tiloihin" –hankkeessa (case x)
Sisäilmaryhmä ja sen toiminta Prosessin "työrukkanen", joka kokoontui 2 vuotta kestäneen peruskorjaushankkeen aikana 14 kertaa Sisäilmasto- ja viestintäkysely tilan käyttäjille Tilan käyttäjien kokemukset sisäilmasta ja koettu hyvinvointi Huolenaiheet ja tiedontarpeet Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet tilan käyttäjille 8 tilaisuutta peruskorjaushankkeen aikana normaalien työpaikkakokousten yhteydessä Sisäilmaryhmän asiantuntijajäsenet kertoivat peruskorjaukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja vastasivat esille tulleisiin kysymyksiin ja huoliin Käsiteltyjä teemoja olivat mm: mistä rakennuksen aiempi huono sisäilma aiheutui miten kosteusvauriot tullaan korjaamaan valittuihin korjausratkaisuihin liittyvät mahdolliset riskit toteutettujen seurantatutkimusten tulokset sekä muuton jälkeinen jälkihoito Tarvitaan riskiviestinnän osaamista! Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

14 Osallistavat menettelyt "Paluumuutto peruskorjattuihin tiloihin" –hankkeessa (case x)
Ekskursiot työmaalle 2 tutustumiskäyntiä työmaalle sen eri vaiheissa Tutustumiskäyntien aikana peruskorjauksen suunnittelijoiden ja urakoitsijan edustajat kertoivat työmaan edistymisestä ja toteutetuista ratkaisuista Organisaation omien työsuojeluaiheisten nettisivujen hyödyntäminen Perustettiin peruskorjausta käsittelevät sivut Sivuilla oli tietoa mm: peruskorjauksen ja muuton aikatauluista peruskorjauksen toteuttajista kuvagalleria peruskorjaustyömaan eri vaiheista yhteenveto peruskorjauksen rakennusteknisistä toimenpiteistä kosteus- ja sisäilmatekniseltä kannalta seurantatutkimusten tulokset "Usein kysyttyjä kysymyksiä" - palsta, jonne projektiryhmän jäsenet kirjoittivat vastaukset koulun henkilöstöä huolestuttaneisiin kysymyksiin Sähköpostiviestintä ajankohtaisista asioista Esimiehen viikkotiedotus koko peruskorjausprosessin ajan Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

15 Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, Lappalainen S, Tarkka O, Unhola T
Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, Lappalainen S, Tarkka O, Unhola T. Selätä sisäilmastokiista - viesti viisaasti. Työterveyslaitos, Helsinki 2010. Opas pyrkii auttamaan vaikeiden, terveyshaittaa aiheuttavien sisäilmasto-ongelmien viestintään liittyvissä haasteissa Miten viestiä terveysriskejä sisältävistä asioista oikealla tavalla? Miten selviytyä viestinnän karikoista? Miten rakentaa rapautunutta luottamusta ja uskottavuutta? Mikä avuksi, kun vastassa on vihamielinen kuulijakunta? Opas on suunnattu erityisesti sisäilmaryhmille moniammatillisen yhteistyön tueksi, mutta se soveltuu myös erinomaisesti kaikille sisäilmasto-ongelmien parissa työskenteleville Opasta on valmisteltu "Kuntien hyvät toimintatavat sisäympäristöongelmissa" -projektin ja "Senaatti-kiinteistöjen laadukas sisäympäristö" -kehittämishankkeen yhteydessä Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

16 Osallistavan suunnittelun haasteita
Suunnitteluprosessissa kohtaavat erilaiset ajattelumallit, käsitteet ja kielimaailmat Suunnitteluongelmien monitahoisuus ja riippuvuus toisistaan, uusien ideoiden ja ratkaisuvaihtoehtojen konkretisoimisen vaikeus Osallistava toimintatapa vaatii aikaa ja resursseja, mikä toisaalta voi korvautua suunniteltavan kohteen parempana toimivuutena Eri toimijoiden vaatimusten tasapainottaminen, yhteisesti hyväksyttävään ratkaisuun pääseminen ja muiden näkökulmien hyväksyminen Ristiriitojen kehittymisen mahdollisuus erityisesti siinä tapauksessa, ettei yhteistyön pelisääntöjä ja eri tahojen roolia päätöksenteossa ole selkiytetty heti prosessin alussa Osallistavan prosessin oikea-aikainen ja joustava kytkeminen rakennussuunnitteluprosessiin  Tarvitaankin osallistuvan suunnittelun työtapojen kehittämistä ja tutkimusta Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /

17 Osallistavan suunnittelun etuja
Tilaratkaisut vastaavat paremmin käyttäjän tarpeita ja tukevat työtehtävän sujuvaa suorittamista Osallistaminen voimistaa käyttäjien sitoutumista ja vaikutusmahdollisuudet tehtävien ratkaisujen hyväksyttävyyttä Osallistava toimintatapa poistaa turhia huolia ja pelkoja Osallistava toimintatapa nopeuttaa uudistusten käyttöönottoa Käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyö voi tuottaa aivan uusia oivalluksia ja luovia ratkaisuja Projektista voi muodostua merkityksellinen oppimisprosessi kaikille osapuolille Marjaana Lahtinen / © Työterveyslaitos /