Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta

Esitys aiheesta: "Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta"— Esityksen transkriptio:

1 Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta
Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander TEHO Plus -hanke

2 Esityksen sisältö Miksi ympäristöneuvontaa?
Kuva Ville Heimala Esityksen sisältö Miksi ympäristöneuvontaa? Neuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa TEHO Plussan neuvontamalli Työkaluja neuvojille ja viljelijöille TEHO Plus -hankkeen ympäristöneuvontakäynnillä suositeltuja toimenpiteitä

3 Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin
Toimien kohdentaminen tilatasolla Palaute TEHO-tiloilta positiivista TEHO Plus –hankkeen teettämässä tutkimuksessa suojavyöhykeneuvonnan hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset Tilakohtainen neuvonta todettu kustannustehokkaaksi vesien-suojelukeinoksi mm. Saksassa ja Tanskassa Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen (mm. paikkatieto-aineisto ja tilakohtaiset tiedot) Kuva Ville Heimala

4 Maatilaneuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa 1/2
Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa, kohderyhmä viljelijät, tarvittaessa myös viljelijäryhmä Neuvojien valinta – kilpailutus, Mavi vastaa EU: valinta hankintamenettelyn kautta Valintakriteerit neuvojille: toisen asteen tutkinto, soveltuva neuvontakokemus, arvonlisäverovelvollinen toimija, sitoutuminen korvaukseen Valinta kriteerien ja pisteytyksen perusteella Alkukoulutus neuvontajärjestelmän yleisistä periaatteista ja aihealueista Sähköinen tentti aihealueiden sisällöstä ja tiedon etsimisestä Neuvojan hyväksyntä voimassa koko ohjelmakauden Mavi ylläpitää neuvojarekisteriä ja tarjoaa täydennyskoulutusta

5 Maatilaneuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa 2/2
Kuva Ville Heimala Tavoitteena vahvistaa viljelijän osaamista eri aloilta: ympäristö, kasvinsuojelu, tuotantoeläimet ja terveyden huoltosuunnitelmat , tuotantoeläimet ja elintarvikkeet sekä täydentävät ehdot, luomu kasvintuotanto ja luomu tuotantoeläimet, energia Tavoitteena myös vähentää sanktioriskiä ja valvonnan pelkoa Viljelijä valitsee neuvojan, aihealue valitaan viljelijän tarpeen mukaan. Korvaus maksetaan hyväksytylle neuvojalle tai neuvontaorganisaatiolle (63 €/h, maksimissaan 3500 €/tila/ohjelmakausi) Lisätietoa ja materiaalia:  Neuvo osio Julkista rahaa maks. 34 milj.€/ohjelmakausi. Kertamäärärahavaraus enint €, varauksen tekee neuvoja (n. 23 h, sis. Valmistelun ja neuvonnan – kohtuulliset matkakulut eli n. 20 h). Viljelijä valitsee neuvojan. Ei neuvontapaketteja, vaan aihealue viljelijän tarpeen mukaan yo. Aihealueista. Viljelysuunnittelusta ym. Viljelijä maksaa itse kuten ennenkin.

6

7 Tilakohtaisten karttojen tausta-aineistot ja paikka
Tulevaisuuden Ympäristö- portaali/Vipu Yleissuunnitelmat Inventoidut perinnemaisemat (ELY-keskukset, Y-vastuualue) Erityisympäristötuki-sopimukset (ELY-keskukset, E-vastuualue) Digitaalinen lohkoaineisto (Mavi) Lohkon kaltevuustiedot (MML:n digitaalinen korkeusmalli) Peruskartta Ilmakuvat Valuma-alueet Pohjavesialueet NATURA-alueet (SYKE) RUSLE (MTT) Ravinnetaseiden viitearvot (MTT) Ravinnetaseet (laskenta tilan lohkokirjanpidosta) Lohkojen maalaji ja P-luokka (tiedot tilalta) Maaseutuviraston tiedot Maanmittauslaitoksen tiedot (avoin) Tilakohtaiset tiedot Ympäristöhallinnon tiedot (avoin) Neuvontaan n. 1,5 pv/tila – materiaalin saatavuuden parantaminen ->kustannustehokkuus TEHO:ssa kohdentaminen vietiin tilatasolle Tilakarttojen koonnissa yhdisteltiin eri aineistoja Ympäristöhallinnolla kattava paikkatietojärjestelmä, jossa jo nyt riittävä aineisto alueelliseen kohdentamiseen Tilakohtaista kohdentamista varten aineistoa tarvittiin myös tiloilta - Lisäksi MTT:ltä saatiin käyttöön RUSLE -eroosioriki ELY-kohtaiset tiedot Tulevaisuuden tiedot

8 Tilakohtaisia aineistoja neuvonnan tueksi
Kartat ovat havainnollinen tapa esittää asioita ja löytää yhteyksiä Neuvojan ei tarvitse tuntea maastoa täydellisesti Yhteisymmärrys löytyy helpommin kartalta Tilakohtaiset yhteistyömahdollisuudet. Esim. kosteikot, suojavyöhykkeet ja lumo-alueet

9 Lohkokohtaiset typpitaseet
Ravinnetaseiden visualisointi voi avata ongelmia Viljelykierto Kaltevuus Maan kasvukunto Viljelijän sato- ja lannoitustietoihin perustuva ravinnetaselaskenta

10 Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 1/3
 Maatilan ympäristökäsikirja / Gårdens miljöhandbok Maatilan ympäristötesti / Gårdens miljötest Lannanluovutuksen sopimusmalli / Avtalsmall för överlåtelse av stallgödsel Ravinnetaselaskuri, lannoite- ja lantalaskuri, fosforilaskuri Mallitilaverkosto viljelijähaastatteluina Kuva: Ville Heimala

11 Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 2/3
Viherlannoitusopas / Gröngödslingsguide Huolehdi pellostasi – vinkkejä vuokranantajalle ja vuokralaiselle/ Ta vara på din åker – tips för arrendegivaren och arrendatorn Kruusilan kosteikko -yhteistyön tulos (vain sähköisenä) Maatilaluonnon monimuotoisuus – pientareilta pelloille, kedoilta kosteikkoihin .

12 Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 3/3
Viljely muuttuvassa ilmastossa/ Att odla i förändrat klimat Ekosysteemipalvelut maatilalla Esikasvin vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn Kerääjäkasviopas Raportti vedenlaatumittausten tuloksista Lantaopas kasvinviljelytiloille (tulossa) Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin Kuva Ville Heimala

13 Luonnonmukainen peruskuivatus
Tulvatasanteet, loivat luiskat, mutkat, pohjapadot, eroosiosuojaukset Parantaa peltojen kuivatusta, edistää vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta Hidastaa veden kulkua, tasaa virtaamia ja vettä ojissa kuivanakin aikana Pinta-alan tarve kasvaa mutta jatkossa kunnossapitotarve vähenee ja kustannukset pienenevät Ei-tuotannollista investointitukea uudella kaudella luonnonmukaiseen vesirakentamiseen Ja kosteikkoihin ja perinnebiotooppeihin (hoitosopimus tehtävä näihin rakentamisen jälkeen) Kuva Ville Heimala

14 Ravinnetase Peltotase =
Satokasville annetut ravinteet – sadon mukana poistuneet ravinteet Positiivinen tase  ravinteita on jäänyt hyödyntämättä Lohkokohtainen ravinnetase kertoo Pellon kasvukunnosta Mahdollisesta ravinteiden liikakäytöstä Viljelykasvien välisestä ravinteiden käytöstä Vuosittaisista sääoloista johtuvista satovaihteluista Ravinnetase hyvä työkalu tilan viljelytoimien arviointiin Kuva Ville Heimala

15 Lannan hyödyntäminen Lanta voi lisätä maan sadontuottokykyä myös maanparannusvaikutuksen takia Ravinnehuuhtoumien minimoimiseksi lantaa käytetään vain kasvien todellisen ravinnetarpeen mukaisesti Lannan saamiseksi myös kauempana sijaitseville lohkoille tarvitaan etävarastoja, tilojen välistä yhteistyötä ja/tai lannan prosessointia Kuva Ville Heimala

16 Lannan käsittely Lietteen hapotus levitysvaiheessa vähentää ammoniakkipäästöjä letkulevityksessä Kompostoinnilla lanta tasalaatuiseksi, rikkakasvien ja hajuhaittojen vähentyminen. Lietteen fraktiointi separoimalla: P-pitoinen kuivajae voidaan kuljettaa kauemmas, nesteosassa typpi liukoisessa muodossa Biokaasutuksesta lämpöä ja energiaa, mädätysjäännös lannoitteeksi, typpi kasveille käyttökelpoisessa muodossa Kuva Ville Heimala

17 Jaloittelutarhan ympäristökuormituksen vähentäminen
Mitoitus vähintään 6 m²/nauta, pinta-ala yhteensä aina vähintään 50 m² Ympärivuotisen tarhan etäisyys vesistöstä/talousvesikaivosta m ja valtaojasta 10 m Vaihtopohjaisen tarhan pintakerrokset suodattavat ja sitovat itseensä ravinteita. Valumavesien käsittely, esim. suodattamalla tai johtaminen keräilyaltaaseen tai lietesäiliöön. Eläinten hyvinvointi lisääntyy ja sorkkaterveys paranee. Naapurit huomioitava, mutta maatalouden imagohyöty! Kuva Ville Heimala

18 Alus- ja kerääjäkasvien käyttö
Tavoitteena kasvipeitteinen maa sadonkorjuun jälkeen Typen huuhtoutuminen ja eroosio vähenevät syksyllä Kuivattaa maata syksyllä helpottaen syystöitä Vähentää rikkakasvipainetta Siirtää ravinteita seuraavan satokasvin käyttöön Kuva Ville Heimala

19 Energiatehokkuuden lisääminen
Energianeuvontaan tukea ja katselmukseen investointitukea Uusiutuvan energian käyttö ja energiantuotanto tilalla: maalämpö, hake, lämmön talteenotto maidosta tai lietteestä jne. Kuivurin eristäminen, kuivaus päiväsaikaan mahdollisuuksien mukaan Kevytmuokkaus tai suorakylvö Laitehankinnoissa kulutus huomioon Kokonaisuudet -> suurimmat kulutuskohteet, toimien kohdennus sinne Kuva Ville Heimala

20 Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 523 20101 TURKU
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE TEHO Plus -tiimi: Aino Launto-Tiuttu, puh Silva Wilander, puh Kuva Ville Heimala Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 523 20101 TURKU Puh. 0295