SJL strategian toteutus Eteläisellä alueella

Esitys aiheesta: "SJL strategian toteutus Eteläisellä alueella"— Esityksen transkriptio:

1 SJL strategian toteutus Eteläisellä alueella 2007-2010

2 Johdanto Suomen Jääkiekkoliitto on suuri suomalainen urheilujärjestö, jolla on yli lisenssipelaajaa ja yhteensä yli aktiivista harrastajaa. Eteläisellä alueella on lisenssin lunastaneita harrastajia noin Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria, minkä vuoksi liiton toiminnalla on korkeat laatukriteerit. Jääkiekkoliitto on yksi Suomen suurimmista nuorison kasvattajajärjestöistä. Liitto on jäsentensä palveluorganisaatio. Liitolle on laadittu toimintastrategia, jotta yhteisiin päämääriin voidaan sitoutua entistä vahvemmin. Liiton tavoitteiden ja menetelmien selkeä kirjaaminen on myös ympäröivän yhteiskunnan, yhteistyökumppaneiden ja liiton palvelujen käyttäjien informoimisen takia välttämätöntä. Tämä strategia täydentää ja selkeyttää olemassa olevaa ohjeistusta ja vastuunjakoa. Liiton tavoitteet ja periaatteet on kirjattu myös toiminta- ja kilpailusääntöihin sekä aluetoimintasäädöksiin. Jääkiekkoliitto on Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) jäsen ja sen virallinen edustaja Suomessa. Eteläinen alue on osa Suomen Jääkiekkoliittoa.

3 Strategiakehys (Eteläistä aluetta koskevat toimintaympäristöön ja sidosryhmiin liittyvät asiat korostettuna sinisellä!) Tahtotila Visio Missio Toiminta-ympäristö Sidosryhmät Seurat, pelaajat, perhe Väestö- ja ikärakenne Strateginen tahtotila Yleisö, media Yhteistyö-kumppanit Julkisen sektorin toimenpiteet Julkisen sektorin toimenpiteet Toimeenpano Tavoitteet ja mittarit kehittämisalueittain Valtio, kunnat SM-liiga, Mestis Talous ja lajin olosuhteet Toimenpiteet, vastuut ja resurssit kehittämisalueittain Sisäiset Toiminnan arvopohja

4 Suomalaisen jääkiekkoilun visio ja strateginen tahtotila
Suomalainen jääkiekko: suuria elämyksiä ja tunteita, mukavaa yhdessäoloa, kansainvälistä menestystä – KIEKKOA KAIKILLE Missio Suomen Jääkiekkoliiton tarkoituksena on tarjota kaikille suomalaisille mahdollisuus saada jääkiekosta lisäarvoa elämäänsä. Strateginen tahtotila Toiminta kehitetään entistä laadukkaammaksi ja järjestelmällisemmäksi liitto-, alue- ja seuratasolla Laatuarvioinnin tulokset hyödynnetään, ja toimintaa arvioidaan uudelleen laatumittareiden avulla Jääkiekkoilussa on maan parhaat ohjaajat ja valmentajat 5-14-vuotiaille lapsille lisää koulutettuja ja päätoimisia ohjaajia Kansainväliset mitat täyttävät valmentajat SM-liigassa, Mestiksessä sekä A-, B- ja C-junioreiden ja Naisten SM-sarjassa Lisenssipelaajien määrä kasvaa, ja olosuhteet kehittyvät samassa suhteessa Strategiakauden aikana lisenssipelaajien määrä kasvaa 15 %. Tyttöjen ja naiskiekkoilijoiden määrä kasvaa 4.000:een. Tavoite 1 katettu jäärata / asukasta Jääkiekon harrastaminen on olosuhdekustannuksiltaan tasavertaista muiden urheilulajien kanssa Jatkuva kansainvälinen menestys Ykkösaseman säilyttäminen arvokisojen mitalitaulukossa Jääkiekolla on positiivisin ja kiinnostavin imago urheilulajina ja yhteistyökumppanina Jääkiekkoliitolla on vahva talous, joka mahdollistaa resurssit strategisen tahtotilan saavuttamiseksi Jääkiekkoliiton toiminta on eettisesti kestävää ja yhteiskuntavastuullista

5 Kriittiset menestystekijät
Tahtotila Kriittiset menestystekijät Toiminta kehitetään entistä laadukkaammaksi ja järjestelmällisemmäksi liitto-, alue- ja seuratasolla Laatuarvioinnin tulokset hyödynnetään ja toimintaa arvioidaan uudelleen laatumittareiden avulla Liiton ja sen alueorganisaatioiden toimenpiteet ja tuki seuroille Liiton, sen alueiden ja seurojen halu kehittää toimintaansa Koulutettujen vapaaehtoistyöntekijöiden riittävyys ja työn arvostus Jääkiekkoilussa on maan parhaat ohjaajat ja valmentajat 5-14-vuotiaille lapsille lisää koulutettuja ja päätoimisia ohjaajia Nuori Suomi -ideologian ja kilpakiekon yhteensovittaminen Päätoimisten ohjaajien ja valmentajien lisääminen Lisenssipelaajien määrä kasvaa, ja olosuhteet kehittyvät samassa suhteessa Strategiakauden aikana lisenssipelaajien määrä kasvaa 15 %. Tyttöjen ja naiskiekkoilijoiden määrä kasvaa 4.000:een Tavoite 1 jäärata / asukasta Seurojen tahtotila nais- ja tyttökiekkoilun sekä harrastekiekkoilun aloittamiseen ja kehittämiseen Harrastekiekkoilun mahdollistaminen joka alueella Yhteistyö kuntien ja OPM:n kanssa olosuhteiden kehittämisessä Jatkuva kansainvälinen menestys Jääkiekon harrastaminen on olosuhde-kustannuksiltaan tasavertaista muiden urheilulajien kanssa Aktiivinen yhteydenpito ja vaikuttaminen päätöksentekijöihin Jääkiekkoihmisiä kuntien ja valtion päätöksentekoelimiin Vertailututkimukset muiden lajien kustannuksista Jääkiekkoliiton toiminta on eettisesti kestävää ja yhteiskuntavastuullista Aktiivinen tiedottaminen terveellisistä ja urheilullisista elämäntavoista ja antidoping-toiminnasta Tasa-arvon edistäminen Erityisryhmien huomioiminen Ympäristötyön jatkaminen ja kehittäminen

6 Sidosryhmät ja heidän odotuksensa liittoa sekä Eteläistä aluetta kohtaan
Odotukset Jäsenseurat laadukas ja monipuolinen kilpailutoiminta valtakunnallisesti sekä alueellisesti laadukas ja monipuolinen koulutustoiminta laadukas ja monipuolinen tiedottaminen taloudellinen tuki ja seurojen toiminnan monipuolinen tukeminen konsultointi olosuhteiden parantamiseen suuntaava toiminta yhteydet ja vaikuttaminen valtiollisiin ja kunnallisiin päättäjiin alueorganisaation toimivuus (= lähellä oleva tuki ja palvelu) yleinen jäsenseurojen palvelu Lisenssipelaajat (jäsenseurojen jäsenet) laadukas ja monipuolinen kilpailutoiminta laadukas ja monipuolinen koulutustoiminta (= mahdollisuudet toimia lajin parissa pelaajauran aikana ja jälkeen) kattava vakuutusturva ylemmillä tasoilla uralla kehittymisen mahdollisuudet pelaajakartoitus + aluejoukkuetoiminta -> maajoukkuetoiminta  ammatti Junioripelaajien vanhemmat ja muut läheiset kuin edellä, lisäksi: lajin kustannuksiin vaikuttaminen koulun ja harrastuksen yhteensovittaminen turvallisuus, toiminnan laatu kasvatustyö

7 Sidosryhmät ja heidän odotuksensa liittoa sekä Eteläistä aluetta kohtaan
Odotukset Potentiaaliset lajin harrastajat mukaan tulon helppous suorituspaikat, varusteet, ohjaajat / valmentajat, kustannukset lajin imago ja kiinnostavuus

8 Koulutustoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Koulutus- toiminta Seuratoiminnan kehittäminen laatu-arvioinnin tuloksia hyödyntämällä ja laatumittarin edelleen kehittäminen Laatuarvioinnin pohjalta valittujen kehittämiskohteiden toteuttaminen Uusien seurojen laatuarviointi Liiton eri henkilöiden seurakäyntien lisääminen Laatuarvioinnin pistekeskiarvon nouseminen 10%:lla seuraavassa mittauksessa koulutuspäällikkö, liittokouluttaja, aluepäällikkö Valmennus-päälliköiden keskittyminen seurojen valmennus-toiminnan ja valmentajien tukemiseen ja kehittämiseen Valmennuspäälliköiden toimenkuvien tarkistaminen Valmennuspäälliköiden koulutuksen järjestäminen mm. urheiluopistojen kanssa Mentoroinnin käynnistäminen Seurakysely valmennus-päälliköiden toimenkuvasta ja sen muutoksista liittokouluttaja aluepäällikkö aluekouluttajat Lisää päätoimisia ohjaajia ja valmentajia Rahoitusmallien ja koulutustarjonnan luominen 2-3 päätoimista ohjaajaa tai valmentajaa seuroissa, joissa on yli 300 pelaajaa koulutuspäällikkö Huoltajakoulutuksen tehostaminen Koulutusmateriaalin käyttöönotto huoltajakouluttajille ja huoltajille Vuosittain koulutetaan 100 huoltajaa aluehuoltajat Valmennuspäälliköiden välinen sekä puheenjohtajien välinen yhteistyö säännölliset VP –kerhot säännölliset PJ –kerhot kokoontumiset n. 4 krt. vuodessa Klinikka- ja taitojäät sekä koulukiekkotoiminta taitojäätoiminnan kehittäminen kouluyhteistyö (mm. aamujäät) koulukiekko vakiintuu oppilaitosjäät paikkakunnittain viim – 2009 edellisten lisäksi koulutus- ja valmennusvalio-kunta sekä talousvaliokunta

9 Valmennustoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Valmennus- toiminta Yksilöiden valmentamisen tehostaminen Jääkiekkoakatemioiden syntymisen edistäminen ja urheilulukioiden käytännön jäätoiminnan tehostaminen Omatoimisen harjoittelun tukeminen Toteutuneiden ja suunnitteilla olevien akatemioiden määrä valmennus-päälliköt, aluekouluttajat koulutus- ja valmennusvalio-kunta Seuratason huippu-urheilutoiminnan kehittäminen Kilpakiekon tehostamis-toimenpiteet Seurakäynnit ja muu yhteistyö seurojen kanssa D2/C2-projektin toteuttaminen Laatuarvioinnin kilpa- ja huippu-urheilustrategian pistekeskiarvo nousee 20%:lla v mennessä Projektiin osallistuvien menestys verrattuna muihin valmennus-valiokunta, koulutuspäällikkö Uusien valmentajien rekrytointi naiskiekkoon Lajimarkkinoinnin tehostaminen 10 uutta valmentajaa vuosittain (Etelä/4 valm./v) naiskiekon valmennuspääll. alueen tyttökiekkovlk päätoimisia valmennuspäälliköitä lisää vähintään yli 500 lisenssin seurat palkkaavat päätoimisen valmennuspäällikön rahoitusmallien selvittäminen kolme uutta päätoimista / vuosi talousvaliokunta ammattivalmentajia lapsille seurat palkkaavat yhteistyössä liikunnan ammattilaisia, jotka voivat toimia usean joukkueen valmentajina kymmenen päätoimista lasten valmentajaa 2010 mennessä päätoiminen aluekouluttaja seurojen todelliset tarpeet päätoimiselle kouluttajalle taloudellisten mahdollisuuksien kartoitus päätoiminen aluekouluttaja kaudella 2008 – 2009 aluepäällikkö

10 Kilpailutoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Kilpailu- toiminta Sarjailmoittautumiset internetpohjaiseksi Lomakepohjan luominen ja testaus kauden aikana valtakunnallisissa sarjoissa Käytössä kilpailupäällikkö, IT asiantuntija Starttipaketti uusille jäsenseuroille Paketin tekeminen aloitetaan kauden aikana kilpailuvaliokunta alueen sarjavaliokunta Kaukaloväkivaltaa ei hyväksytä Rangaistusasteikon koventaminen Vaarallisten taklausten ja nyrkkitappeluiden vähentämistä pidetään erotuomaritoiminnan pääteemana Vaarallisista taklauksista ja nyrkkitappeluista johtuvat rangaistukset ja pelikiellot vähenevät merkittävästi valmennuspäälliköt ja valmentajat aluepäällikkö Seurojen sarjoihin ilmoittautumiset realistisiksi (C2 – E1) seuroja ohjataan ilmoittamaan joukkueet sarjoihin mahdollisimman oikeille tasoille sarjapelit tulevat tasaisemmiksi ja haastavammiksi sarjavaliokunta aluepäällikköä eurojen valmennusvastaavat Sarjatoiminta tukee joukkueiden kauden jaksotusta Sarjatoiminnasta luodaan selkeä prosessikuvaus prosessikuvaus on käytössä kaudella 2008 – 2009 E- ja D –junioreiden sarjat mahdollisimman paikallisiksi alueelliset lohkot Leijonaliiga turnausmuotoisemmaksi käytössä 2007 – 2008 mahdollisuus tulla mukaan harrastukseen ”kesken matkan” tarjotaan harraste- ja vasta-alkajien sarjoja sitoutetaan seurat ottamaan lapsia mukaan kaudella 2007 – 2008 seurojen valmennusvastaavat

11 Erotuomaritoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Erotuomari- toiminta Tuomareiden koulutuksen tehostaminen Turnausmuotoisten koulutus-tilaisuuksien laajentaminen kaikille tasoille (A,B,C, alueet) 4 ja 2 tuomarin järjestelmien kokeilut Jokaisella paikkakunnalla sen ylimmän sarjataulukon mukainen erotuomari-kolmikko 4 tuomarin A-jun. SM-sarjassa sekä 2 tuomarin muissa sarjoissa erotuomari-päällikkö erotuomari-valiokunta alueen erotuomari-valiokunta alueen erotuomari-kouluttaja erotuomari-kerhot Nimeämis- ja tarkkailujärjestelmä reaaliaikaiseksi internetiin Tietoliikenneyhteydet ja tietokoneet ko. jäähalleihin Nimeämisohjelmiston, sarjanhallinta-järjestelmän ja Sporttirekisterin integrointi Uusi nimeämisohjelmisto käytössä Uusi tarkkailujärjestelmä käytössä Integrointi valmis Kouluttajakoulutuksen lisääminen Kurssitarjottimen rakentaminen Koulutusmateriaalin uusiminen Paikkakunnan ylimmälle sarjatasolle vähintään 2 tarkkailijaa Erotuomareiden määrän riittävyys Rekrytointiapu kerhoille yhdessä SJTL:n kanssa Erotuomarilisenssien määrä kasvaa 20 erotuomarilla vuodessa erotuomareiden nimeäminen joustavammaksi alueen sarjaottelut nimetään keskitetysti nimeäminen käytössä kaudella 2008 – 2009 palkkioiden maksu keskitetysti alueen kaikkien sarjaotteluiden palkkiot maksetaan ja laskutetaan yhdestä pisteestä käytössä kaudella 2008 – 2009 erotuomarina toimiminen pelaamisen ohella kerhot aktivoituvat seuroihin päin käytössä kaudella 2007 – 2008 harrastetuomarit harrastepeleihin harrastejoukkueet koulutetaan alkusyksystä 2007 käytössä

12 Lapsi- ja nuorisokiekon tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Lapsi- ja nuoriso-toiminta Lisenssin lunastavien määrän kasvattaminen Kaikki halukkaat otetaan mukaan toimintaan  rinnakkaisjoukkueiden luominen seurojen välinen yhteistyö lisenssin lunastaneiden lasten ja nuorten määrä kasvaa 2000 lisenssillä lapsikiekkoVLK olosuhdeVLK Drop out vähenee B- ja C-junioreissa Uusien joukkuerakenteiden ja pelimahdollisuuksien luominen nuorten harrastesarjojen vakiinnuttaminen 10% C- ja 8% B-juniori-ikäisistä pojista lunastaa liiton lisenssin v. 2010 10 –joukkuetta nuorten harrastesarjassa kaudella 2008 – 2009 lapsikiekko-valiokunta harrastekiekko-valiokunta seurat aluepäällikkö 5-14-vuotiaille lapsille lisää koulutettuja ja päätoimisia ohjaajia Seurojen informointi, aktivointi ja tukeminen Oppisopimusmallien luominen seurojen käyttöön varainhankintamallit 1-2 päätoimista lasten ja nuorten ohjaajaa seuroissa, joissa on yli 300 pelaajaa 10 seurassa iltapäivä-kerhotoimintaa v mennessä talousvaliokunta Harrastamisen kustannusten kurissa pitäminen Vanhempien informointi joukkuetoiminnan ohjeistaminen ja valvonta järkevä jääresurssin käyttö Suositushintatason ja tapahtumamäärien suositusten toteutumisen seuranta Innostaminen henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen alueellisen taitokilpailun edelleen kehittäminen Vetovoimaisen valtakunnallisen taitokilpailun järjestäminen kilpailu aina aluefinaaleissa Kilpailu järjestetään kaudesta lähtien valmennus-päälliköt koulutus- ja valmennusVLK aluekouluttajat Lasten sarjojen kehittäminen sarjatoiminta tukee kokonaisvaltaista kehitysta onnistumisen mittareiden luominen 2010 mennessä

13 Nais- ja tyttökiekkoilun tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Nais- ja tyttö-kiekkoilu Harrastajamäärän kasvattaminen Potentiaalisten nais- ja tyttökiekkoseurojen löytäminen ja tukeminen sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen Starttipaketin käyttöönotto aloittavissa seuroissa Tyttöjoukkueiden perustaminen nuorille ikäryhmille Naiskiekon imagokampanjan toteuttaminen Tyttökiekkokouluttajan jalkauttaminen seuratyöhön Girls’ Hockey Day Nais- ja tyttökiekkoilijoiden määrä kasvaa 300 harrastajalla v mennessä 5 uutta tyttökiekkojoukkuetta vuosittain Kampanja toteutetaan vuosittain alkaen v. 2007 tyttökiekkoseurojen yhteistyön parantaminen Toteutetaan vuosittain alueen nais- ja tyttökiekko-valiokunta tyttökiekkokou-luttaja aluepäällikkö aluesihteeri Ohjaajamäärän lisääminen ja ammattitaidon parantaminen järjestetään tyttökiekkoseuroille suunnattua koulutusta järjestetään tyttökiekkovalmentajille suunnattua koulutusta 1 - 2 tyttökiekkoseurojen koulutustilaisuutta / kausi 1 ”tyttökiekko LOK” / kausi tyttökiekkovaliokunta

14 Harrastekiekon ja jäähallitoiminnan tavoitteet, toimenpiteet sekä mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Harraste- toiminta Harrastekiekkoa on tarjolla alueella aikuisille ja nuorille harrastekiekko jatkuu tärkeänä osana alueen toimintaa harrastekiekkoturnausten toteuttaminen Harrastekiekkolisenssien määrä kasvaa 1000:lla 2010 mennessä. Internetsivut valmiina vuoden 2007 aikana harrastekiekko-valiokunta, aluepäällikkö harrastekiekko-vastaava Kaikki jääkiekon harrastetoiminta liiton piiriin Kaikissa alueella pelattavissa harrastepeleissä vähintään alueen lupa ja SJL:n lisenssit Toimintaa myös yksittäiselle, joukkueeseen kuulumattomalle harrastajalle seuroihin kuulumattomille, lajista kiinnostuneille harrastajille tarjotun nk. Pipolätkätoiminnan jatkaminen Harrastemanageritoiminnan aloittaminen seuroissa Sarja-, tiedotus- ja koulutusmateriaalin tuottaminen Omien internetsivujen luominen (säännöt, ohjeet, materiaalisalkku) mm. maalivahtipörssin luominen nettisivujen yhteyteen Jäähalli- 17 uutta jäärataa vaikutetaan yhteiskunnallisiin päättäjiin 4 - 5 uutta rataa / vuosi olosuhdevaliokunta alueen puheen-johtaja seurojen olosuhdevastaa-vat Harrastaminen on olosuhde-kustannuksiltaan tasavertaista muiden urheilulajien kanssa Jäämaksujen hintasuosituksen luominen poliittisiin päättäjiin vaikuttaminen kuntatasolla jääkiekkoihmisiä mukaan politiikkaan Käyttömaksujen ja käyttöasteen seuranta lajien olosuhdemaksujen aktiivinen vertailu kuntatasolla

15 JÄÄKIEKON TOIMINTAKENTTÄ
” HAPPY HOCKEY ” = KIEKKOA KAIKILLE Eteläisen alueen toiminnan pääpaino lasten urheilussa sekä nuorten ja aikuisten harrasteurheilussa ikä aikuisten harrastekiekko nuorten harrastekiekko v kilpa- kiekko pro 18-v 13-v lasten urheilu lisenssiurheilijoita kpl Eteläisellä alueella n lisenssiä

16 Anti-dopingtoiminnan ja talouden tavoitteet, toimenpiteet sekä mittarit
Toimialue Tahtotila Toimenpiteet Tavoite Vastuu Antidoping- toiminta Jokainen jääkiekon parissa toimiva on tietoinen voimassa olevista antidoping-säännöksistä Säännöllinen antidoping-koulutus seurojen urheilutoiminnan vastuuhenkilöille Tiedottaminen voimassa olevista antidoping-säännöksistä pelaajille, valmentajille ja seuroille Jokaisessa alueen valmennuskoulutus-tapahtumassa on antidoping-osuus aluekouluttajat aluehuoltajat Yksikään alueen jääkiekkoilija ei käytä kiellettyjä doping-aineita Talous Alueen vahva talous, joka mahdollistaa resurssit urheilu-puolen tavoitteiden saavuttamiseksi Realistinen budjetointi sekä talous-kurin ja –ajattelun parantaminen seura- ja sarjamaksujen tuoton seuranta tasapainoinen taloushallinta negatiivinen tilin-päätökset sallitaan hallitusti, mikäli varat suunnattu seura-toiminnan tukemiseen aluepäällikkö talousVLK olosuhdeVLK Julkisen rahoitus-osuuden mahdolli-suuksien selvittäminen ja hyödyntäminen Toiminnan laadun parantaminen, aktiivinen yhteydenpito alueellisiin päättäjiin seurojen aktiivinen vaikuttaminen oman paikkakuntansa päättäjiin seurojen ja alueen talous pysyy vakaana seurojen puheenjohtajat