Hallintoneuvostojen tehtävät ja tarpeellisuus - Analyysi valtionyhtiöiden ja osuuskuntien hallintoneuvostoja koskevasta 2000-luvun talouslehtikirjoittelusta.

Esitys aiheesta: "Hallintoneuvostojen tehtävät ja tarpeellisuus - Analyysi valtionyhtiöiden ja osuuskuntien hallintoneuvostoja koskevasta 2000-luvun talouslehtikirjoittelusta."— Esityksen transkriptio:

1 Hallintoneuvostojen tehtävät ja tarpeellisuus - Analyysi valtionyhtiöiden ja osuuskuntien hallintoneuvostoja koskevasta 2000-luvun talouslehtikirjoittelusta Riikka Kivimäki ja Salme Näsi Osuustoimintatutkimuksen päivä Tampereen yliopisto

2 Aiheen valinnan taustaa
Riikan pro gradu -tutkimus; valmistunut 5/2010 – Salmen ohjaamana tutkimuksen tavoite: tarkastella ja analysoida valtionyhtiöiden ja osuuskuntien hallintoneuvostojen normiperusteisia tehtäviä sekä hallintoneuvostojen tehtävistä ja tarpeellisuudesta käytyä keskustelua talouslehtikirjoituksissa

3 Aiheen ajankohtaisuus; tänään taas entistäkin ajankohtaisempi; erityisesti valtionyhtiöiden osalta
Hallintoneuvostot eivät ole lakisääteisiä hallintoelimiä Osakeyhtiöillä (OYL 624/2006,6:23§) ja osuuskunnilla (OKL 1488/2001, 5:21,1 §) voi olla hallintoneuvosto, josta määrätään yhtiöjärjestyksessä/osuuskunnan säännöissä. Poikkeuksena yhtiöt, joissa hallintoneuvosto on määritetty pakolliseksi erityislailla. Valtionyhtiöiden omistajaohjausta koskee myös valtionyhtiölaki 1368/2007

4 Osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoja koskeva keskustelu otettu tässä tutkimuksessa mukaan Vertailun mahdollisuus Osuuskunnan erityisluonne – itsenäisenä henkilöyhteisönä, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan (ICA:n määritelmä).

5 OECD Principles of Corporate Governance -ohjeet (2004)
USA:n Sarbanes-Oxley Act:n (SOX, Sarbox 2002) siivittämä corporate governance -keskustelu OECD Principles of Corporate Governance -ohjeet (2004) Suomen listayhtiöiden corporate governance suositukset (1997 ja 2003) ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antama hallinnointikoodi (2008) KTM:n toimeksiannosta vuonna 2004 julkaistu, Matti Vuorian laatima Valtion omistajapolitiikan selvitysmiesraportti ehdotti hallintoneuvostojen lakkauttamista kaikista julkisesti noteeratuista yhtiöistä, joissa valtion on merkittävä omistaja. Perusteluna se, että hallintoneuvostojen toimivalta rajoittaa yhtiökokousten tehtäviä ja kaventaa osakkeenomistajien mahdollisuuksia käyttää osakeyhtiölain mukaisia osakasoikeuksiaan. Hallintoneuvostojen lakimääräiset tehtävät tulisi poistaa ja hallintoneuvostot muuttaa neuvottelukunniksi.

6 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Aineistolähtöinen tutkimus Kauppalehdessä julkaistut kirjoitukset hallintoneuvostojen tehtävistä ja tarpeellisuudesta vuosilta 2000–2009 Mediatutkimus: menetelminä sisällönerittely ja -analyysi / kaksi lukijaa

7 Aineisto ja teemat

8 Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoja kritisoitu talousmediassa seuraavin perustein:
Hallintoneuvosto ei ole osakeyhtiölain mukaan pakollinen toimielin Yhtiöiden ulkomaalaisomistus ja ulkomaisten omistajien vierastama kaksiportainen hallintomalli (todellisuudessa lähinnä kait vain amerikkalaisten vierastama malli) Hallintorakenteen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen Hallintoneuvostojen poliittisin perustein valitut jäsenet eivät kanna vastuutaan – ovat yritysjohdon perässähiihtäjiä

9 2000-luvulla Paljon keskustelua julkisesti noteerattujen yhtiöiden ja valtionyhtiöiden HN:jen tarpeellisuudesta/ tarpeettomuudesta Näkyvästi esille KL:ssä mm. - Keskon HN:n lakkauttaminen v. 2000; Kemiran ja Rautaruukin HN:jen lakkauttaminen v. 2010 - Fortumin, Soneran, Finnairin, Yleisradion ja Fortum Oilin HN:t - Postin yhtiöittäminen ja HN:n rooli Myös Raisio Yhtymä, Valio ja Ålandsbanken esillä; yritysten johtamisongelmat, ml. hallintoneuvostojen rooli (2003–2004) Poikkeaviakin näkemyksiä HN:ista esiintyi; esim. Meritan 50-jäsenisen HN:n asemaa puolustettiin ”kattavana foorumina, joka kerää arvokasta PR:ää pankin syliin”. (Markku Koskenniemi, yrittäjä, Tammerneon OY:n pääomistaja)

10 Valtionyhtiöissä HN-asia on puoluepoliittinen kysymys
Poliitikkojen rooli, asiantuntemus ja ajankäyttömahdollisuudet kyseenalaistettu Näkemykset HN:sta jakaantuneet (paljolti) puolueen mukaan HN:ja on luonnehdittu mm. ”kahvikerhoiksi, jotka tuovat lisätienestiä edustajille”. ”tarpeettomiksi jäänteiksi valtiollisen holhouksen ajalta” myös palkkiot ja niille saatava vastine toistuvasti esillä – ja jälleen 2010

11 HN:jen palkkiot Kauppalehti 16.3.2004:
suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen pj:ille korvattiin v keskimäärin euroa ja suurimmat ansiot nousivat reippaasti yli euron; rivijäsenen palkkio keskimäärin euroa. HN:jen pj:jien palkkiot olivat parhaimmillaan euroa, ja useimmiten reilusti vähemmän; rivijäsenen palkkio enimmillään 5 000 euroa.

12 Osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostot
Osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostojen roolista ja tarpeellisuudesta on (KL:ssä) keskusteltu hyvin vähän Ei ole esitetty argumentteja osuuskuntien HN:jen tarpeettomuudesta Lähtökohtana OKL:n 5:13, 2 §, jonka mukaan HN päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai osuuskunnan organisaation huomattavaa muuttamista. HN valitsee hallituksen, toimitusjohtajan ja muut osuuskunnan ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt sekä määrää hallituksen jäsenten palkkiot ja päättää palkkaeduista.

13 Erityisesti työeläkeyhtiöiden HN:jen tarpeellisuutta on perusteltu myös ”hyödyllisenä tuntosarvena kenttään”, ”mielipiteiden ja kokemusten välittäjänä hallitukselle ja operatiiviselle johdolle” jne. Kritiikki vähäistä; eräänä poikkeuksena kuntapoliitikkojen istuminen osuuskauppojen edustajistossa ja HN:issa; kauppapaikat ja jääviys päätöksenteossa

14 KL S-ryhmän alueosuuskauppojen hallintoneuvostojen yhteensä 504 jäsenestä 19 % on kunnanvaltuutettuja; edustajistossa sidonnaisuuksia on vielä enemmän.

15

16 Johtopäätökset osuustoiminnan hallintoneuvostojen suhteen
Eivät välittömän lakkautusuhan alla Liiallinen politisoituminen voi olla uhaksi Palkkiot – ml. henkilökuntaedut – oltava jäsenkunnan hyväksyttäviä ja hallinnassa HN:jen tehtävät ja rooli: näistä oltava perillä sekä hallituksen ja operatiivisen johdon että jokaisen HN:n jäsenen. Ratkaisuna osuustoimintayhteisöjen oma sisäinen koulutus; mutta pohjalle tarvitaan sekä yleissivistävä että eri tasoinen ammatillinen koulutus.