Työryhmä 3 Selonteosta käytäntöön. Maaseutupoliittisen periaatepäätöksen/toimenpideohjelman valmistelu: linjauksista toimenpiteisiin Klo 14.30-17.

Esitys aiheesta: "Työryhmä 3 Selonteosta käytäntöön. Maaseutupoliittisen periaatepäätöksen/toimenpideohjelman valmistelu: linjauksista toimenpiteisiin Klo 14.30-17."— Esityksen transkriptio:

1 Työryhmä 3 Selonteosta käytäntöön. Maaseutupoliittisen periaatepäätöksen/toimenpideohjelman valmistelu: linjauksista toimenpiteisiin Klo 14.30-17

2 1 Minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan maaseudun elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittämiseksi? Keskustelun pohjaksi esim.: Millaista osaamispääomaa maaseudulla on ja miten sitä voisi hyödyntää paremmin alueen kehittämisessä? Miten maaseudun elinkeinoja ja yrittäjyyttä monipuolistetaan kestävällä tavalla? Miten edistetään uutta innovatiivista yritystoimintaa? Miten yrityspalveluja tulisi kehittää?

3 Yrittäjyys: toimenpide-ehdotuksia Palveluyrittäjyys vahvemmin esille, tällä on potentiaalia monenlaisiin yrityksiin Tuotava esiin yrittäjät, ovat alueen draivereita  maaseudun yrittäjäpankki? Hallitustyöskentelyssä on potentiaalia ”Toimitusjohtajapalvelu” Monikulttuurisuustörmäytys Yrittäjyyden ja työttömyyden yhdistäminen, hallinnollisten esteiden poistaminen, osa-aikayrittäjyys, Starttiraha myös kausiyrittäjille Miten syöttötariffit muuttaisivat elinkeinotoimintaa? Markkinoiden luominen, maaseudulla piilossa olevaa kysyntää, tarvitaan apu käynnistymiseen, syötetään markkinoille Sisältöpalvelujen tuottaminen/luovat alat, maaseudulla voidaan tuottaa suoraan maailmalle Kotimarkkinat haaste – palvelut tulisi tuottaa suoraan ulkomaalaisille ja ohittaa kotimarkkinat Rohkeus strategisiin valintoihin Maatilasidonnainen yritystoiminta: jos maatilat häviävät, myös yrittäjyyden infra häviää

4 Yrityspalvelut: toimenpide-ehdotuksia Maaseudun yrityspalvelujärjestelmä – ei ole/ajetaan alas tai resursseja ja osaamista kohdennetaan kaupunkiseutujen tarpeisiin Järjestelmä ei löydä kaikkia potentiaalisia yrittäjiä, miten voidaan generoida uutta? Nivominen innovaatiojärjestelmään: On skannattava kenttää ja oltava nostamassa yrityksiä mm. Tekesin tuen piiriin ”innovaatioasiamies” kulkee yrityksiä läpi, tuntee verkostot ja osaa linkittää toimijat Yrityspalvelut on hajautettu, ei tiedetä, mistä haetaan apua  Ketjutus Neuvojien jalkautuminen Tarvitaan tulostavoitteet Onko kestävää, että yritysneuvonta on kuntien tehtävä? (Ei ole lakisäänteinen, vaan tekevät, koska haluaa kehittää elinkeinotoimintaa)

5 2) Minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan maaseudun innovaatioympäristöjen kehittämiseksi? Miten maaseudulla voidaan edistää pienten osaamiskeskittymien syntymistä ja kiinnittymistä isompiin osaamiskeskittymiin? ” Markkinadraiverit” – Mikä on maaseudulle erityinen markkinadraiveri? Sektorien ylittäminen – Onko maaseudulla helpompaa? Koulutusjärjestelmän kytkeytyminen? Yritykset mukana järjestöissä (esim. toimialajärjestelmät) Uudet innovaatiot syntyvät positiivisessa ilmapiirissä Maaseudun keskittymät (esim. turkistarhat, mattokutomot) Miten maaseudun innovaatioympäristöjä voidaan kehittää? ” Positiivisen ajattelun kurssi” Ison yrityksen sijoittuminen maaseudulle → Kuinka sen ympärille luodaan ”ekosysteemi”? Miten maaseudun innovaatiojärjestelmät voidaan kytkeä osaksi alueellisia ja kansallisia innovaatioverkostoja? Maaseudun yrityksiä ei saa eristää omaksi rodukseen, eikä niille pidä luoda omaa, eristävää järjestelmää Pitäisikö ympäristöjen kehittämisen sijasta keskittyä yritysten kehittämiseen? Mikroyritysten innovaatiopalvelut Elinkeinoasiamiehistä innovaatioasiamiehiä?

6 Toimenpide-ehdotuksia Maaseudun yritykset täytyy saattaa osaksi kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ↔ Ei erillistä ”maaseudun innovaatiojärjestelmää” Toimialajärjestöt ja muut yritysten yhteenliittymät Politiikkavetoiset instrumentit (esim. oske:t) Maaseutumaisissa ympäristöissä yhtäkään ”markkinadraiveria” ei saa jättää hyödyntämättä, esim. Ison toimijan (esim. yritys) mahdollistamat liiketoimintapotentiaalit hyötykäyttöön → paikallisten ”ekosysteemien” synnyttäminen Maaseutumaisten alueiden kyky ylittää sektoreita; Kuinka ottaa hyötykäyttöön maaseudun tiiviit sosiaaliset kontaktit? Maaseudun kehittämiseen liittyvien hyvien käytäntöjen jatkaminen ja siirtäminen myös innovaatiopuolelle Elinkeinoasiamiehet, teknologia-asiamiehet, innovaatioaktivaattorit → lähelle yrityksiä, yritysten sisään, jalkatyö Uusien mallien luominen myös oppilaitosten toimintaan sekä niiden legitimiteetin vahvistaminen Maaseudun oppilaitokset ”kehittämiskeskuksina” (esim. ammatillinen 2. asteen oppilaitos)

7 3) Miten alueellisen maaseutupolitiikan valmistelua ja suunnittelua vahvistetaan? Keskustelun pohjaksi esim.: Miten kansalaistoiminnan ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ja roolia alueen kehittämisessä vahvistetaan? Miten maaseudun erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon alueen päätöksenteossa?

8 Toimenpide-ehdotuksia ”Yhden asian” yhdistyksiin matalin kynnys osallistua (matalampi kynnys kuin poliittiseen toimintaan), myös niiden kautta virtautuu kehittämisideoita; hyödyntäminen vahvemmaksi Onko osallistuminen suunnitteluun itseisarvo; spontaani, konkreettinen tekeminen voi olla tärkeämpää Kunnallisvaalien yhteydessä maaseutupoliittiset kysymykset selvemmin esiin; kuntataso on keskeinen päätöksentekotaso Sosiaalisen median hyödyntäminen ja sitominen päätöksentekoon, välineet kansalaisten kuulemiseen Alueellisten strategioiden valmisteluun laajat foorumit Maakuntaohjelman lisäksi on maaseutuohjelmia, mutta eriytetäänkö maaseutu näin pois makosta ja strategiasta? Maakuntaohjelman maaseutuvaikutusten arviointi Elyjen ja maakunnanliittojen strategioiden suhde? Keskustelevatko riittävästi?  pohdittava totsu/tujo –neuvottelut marraskuussa MYRiin mukaan toimintaryhmän edustus Toimintaryhmien alueellisten kehittämisstrategioiden suhde maakuntasuunnitelmiin  kehitettävä