Liikuntakasvatus koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa

Esitys aiheesta: "Liikuntakasvatus koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa"— Esityksen transkriptio:

1 Liikuntakasvatus koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa
Suolahti Tella Vuolle-Oranen

2 Liikunta omassa elämässä
Millaisia kokemuksia teillä on lapsuudesta liikuntaan liittyen? Oletteko harrastaneet lapsena ja nuorena liikuntaa? Harrastatteko vielä?

3 LIIKUNNAN PERUSSUOSITUS KOULUIKÄISELLE
Kaikkien vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaika viihdemedian ääressä tulee olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Lähde: kouluikäisten liikuntasuositus työryhmä

4 NYKYAJALLE TYYPILLISIÄ PIIRTEITÄ
Lasten ja nuorten luonnollinen liikunta on vähentynyt Lasten ja nuorten passiiviset vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat lisääntyneet  istuminen on lisääntynyt Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunnanharrastus ei ole suosittua Harrastettavat lajit ovat muuttuneet – kestävyysliikunta on vähentynyt Ylipainoisten lasten määrä on kasvanut Liikunnan ohjattu harrastaminen on lisääntynyt Osalla nuorista kunto on parantunut (Keko-hanke)

5 MIKSI LAPSEN TARVITSEE LIIKKUA ?
* Liikunta on välttämätöntä lapsen ja nuoren terveelle kasvulle ja kehitykselle  Hengitys- ja verenkiertoelimistö kehittyy  Sidekudokset, jänteet ja luusto vahvistuvat  Lihasvoima lisääntyy  Taidot kehittyvät * Lapsena aloitetulla liikunnalla on selkeä yhteys elinikäiseen terveyteen  Liikunnalla on todettu olevan ehkäisevä vaikutus yli 20 eri sairauden kehittymiseen  Liikunnallinen passiivisuus tekee tilaa monille riskitekijöille. Liikunnan harrastaminen edistää oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisuutta (Keko-hanke)

6 LIIKUNNAN MERKITYS LAPSEN PSYYKKISELLE JA SOSIAALISELLE KEHITYKSELLE
Liikunnan yhteydessä syntyvät positiiviset elämykset ovat keskeisiä lapsen minäkuvan sekä omanarvontunnon kehitykselle ja sosiaalistumiselle. Lapsi oppii urheiluharrastuksen kautta käsittelemään myös negatiivisia tunteitaan. Monipuoliset urheilulajit kasvattavat lasta yhteisvastuullisuuteen ja pitkäjännitteisyyteen. Joukkuepeleissä lapsen on hyväksyttävä yhteiset säännöt, ja sopeuduttava niihin, mikä auttaa omaksumaan myös yhteiskunnan normit. Liikunta vaikuttaa positiivisesti koulumenestykseen

7 LIIKUNNAN VAIKUTUS LAPSEN LUUSTON KEHITTYMISELLE
Fyysinen aktiivisuus aiheuttaa vauvaiästä lähtien luutumista edesauttavaa painekuormitusta. Kohtuullinen päivittäinen liikunta lisää luiden tiheyttä ja paksuutta eikä jarruta pituuskasvua. Liikkumattomuuden on puolestaan todettu aiheuttavan luun mineraalikatoa. Lasten ja nuorten voimaharjoittelussa tulisi muistaa maltin ja oikean tekniikan merkitys. Luuston kasvulevyjen luutuminen tapahtuu pituuskasvun päätyttyä, ja kova punttiharjoittelu tulisikin aloittaa vasta murrosiän jälkeen. Ryhtivirheistä kärsiville lapsille tulisi suositella monipuolisesti harjoitettavia urheilulajia, kuten juoksua, voimistelua, uintia tai hiihtoa, joilla on tärkeä hoidollinen merkitys. Liikkuvuuden kehittämisen kannalta parasta aikaa on ikävuodet 11-14, jonka jälkeen liikkuvuutta voidaan ylläpitää, muttei enää parantaa.

8 LIIKUNNAN MERKITYS LASTEN SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ
Liikunnan vaikutukset elimistön rasvakudokseen ja rasva-aineenvaihduntaan ovat positiivisia. Liikunta vähentää kehon rasvakudoksen osuutta myös lapsilla. Fyysisesti aktiivisten lasten veren seerumin HDL-kolesterolin osuus kokonaiskolesterolista on suurempi kuin ei-liikkuvien, mikä on merkityksellistä eräiden sysän ja - verisuonisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Liikunta parantaa myös insuliinin vaikutusta ja hiilihydraattien hyväksikäyttöä sekä ehkäisee liikalihavuutta.

9 Koululiikunnan tavoitteet 1-4 vuosiluokat
 Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Tavoitteet, oppilas: • oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa • oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon • harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista • oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä. Keskeiset sisällöt • juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin • voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä • musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja • leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja • luontoliikuntaa • talviliikuntaa • veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia • liikunnallisia leikkejä

10 Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle Perusteissa on nostettu jokapäiväiseksi toiminnaksi leikki, luovuus ja myönteiset elämykset, liikkuminen ja ulkoilu, eettiset kokemukset, omaehtoinen toiminta ja rauhoittuminen ”Tunti liikettä joka päivä”

11 Liikunta, osa iltapäivätoimintaa
Minkä näette liikunnan tärkeimmäksi tavoitteeksi aamu- ja iltapäivätoiminnassa? Millaista liikuntaa ryhmissänne järjestetään?

12 Tasapainotaidot Liikkumistaidot Käsittelytaidot Koukistus Ojennus Kierto Kääntyminen Heiluminen Kieriminen Ryömiminen Pyöriminen Laskeutuminen Nouseminen Pysähtyminen alastulossa ja vauhdissa Lähteminen paikalta Harhauttaminen Konttaaminen Kiipeäminen Kävely Juoksu Hyppy Hyppely Laukka Vieritys Pyöritys Työntö Veto Heitto Kiinniotto Potku Pomputus Lyönti Pukkaus Kuljetus Kuoletus

13 Liikuntatuokion ohjaamisesta
Ilmapiirin ja kokonaisuuden hallinta; lasten tasapuolinen huomiointi, ohjaajan asenne, ohjaaja- vai lapsikeskeinen ote, vuorovaikutus lasten tasolla Tuokion rakenteeseen liittyvät tekijät; tuokiossa selkeät toimintajaksot, paljon tekemistä, oppimista, toistoja ja onnistumisia Luovuus, tehtävien anto ja lasten omat ratkaisut Palautteen anto Tyttöjen ja poikien eroja Turvallisuus Joukkueiden ja ryhmien valinnasta

14 Näin täytät tavoitteen:
Huolehdi siitä, että lapset liikkuvat leikkien vähintään tunnin päivässä joko ohjatusti tai omatoimisesti. Liikkumisen on oltava rasittavuudeltaan vaihtelevaa: - hikeä ja hengästymistä - rauhoittumista ja rentoutumista Pyri siihen, että kaikki lapset osallistuvat liikuntatuokioon. Innosta ja kannusta kaikkia lapsia tasapuolisesti. Vie lapset joka päivä ulos liikkumaan. Sopikaa lasten kanssa liikuntavälineet, joita he saavat käyttää omatoimisesti.

15 Kun taitoa kertyy: Järjestä liikuntatuokiot niin, ettei lasten tarvitse odottaa ja jonottaa. Lapset oppivat parhaiten tekemällä paljon toistoja. Kannusta lapsia kokeilemaan samoja asioita myös omatoimisesti. Valitse erilaisia leikkejä (nopeus, tarkkuus, tasapaino, rytmikyky, ketteryys), jotta mahdollisimman moni saisi onnistumisenelämyksiä. Luo turvallinen ilmapiiri kuuntelemalla lasta ja huomioimalla hänen toiveensa. Anna positiivista palautetta yrittämisestä ja kannusta lasta riippumatta suorituksen onnistumisesta. Järjestä liikuntaa pienissä ja isoissa tiloissa sekä ulkona. Ohjaa ja neuvo lapsia käyttämään erilaisia liikuntavälineitä.

16 Olet ohjaamisen osaaja:
Anna lapsille mahdollisuus kehittää motorisia taitojaan yhdistelemällä ja muuntelemalla perusliikkeitä (juoksu, kävely, hyppy, heitto, kieriminen…). Anna lapselle erilaisia tehtäviä tai välineitä hänen taito- ja kehitystasonsa mukaan. Muodosta erilaisia ja erikokoisia ryhmiä. .Niissä toimiminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja. Ohjaa lasta oikeaan suoritukseen ja tarkastelemaan omien taitojensa kehittymistä, ei vertaamaan itseään muihin. Kokeilkaa samoja leikkejä erilaisissa olosuhteissa esim. sisällä, metsässä, jäällä, lumihangessa. Keksikää yhdessä liikuntavälineille erilaisia käyttötapoja mielikuvitusta ja luovuutta apuna käyttäen.

17 Omaehtoinen liikkuminen
Omaehtoisella liikkumisella tarkoitetaan toimintaa, jota syntyy lapsilla ja nuorilla luonnollisesti erilaisissa tilanteissa. Lapset liikkuvat mielellään omaehtoisesti, kun siihen vain annetaan mahdollisuus. Omaehtoinen liikkuminen on erityisen lapsilähtöistä: lapsi itse päättää mitä tekee ja kenen kanssa, ja kukin lapsi saa liikkua omalla tasollaan. Ohjaajan tehtävänä on tarjota mahdollisuus liikkumiseen ja antaa liikuntavälineitä lasten käyttöön. Hän myös takaa turvallisuuden. Lasten kanssa sovitaan yleiset käyttäytymissäännöt, kuten toisten huomioiminen ja välineiden tarkoituksenmukainen käyttäminen.

18 LIIKUNTA KOOSTUU MONESTA OSASTA