Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3 M 4-6; HB 9, RT 3.2

Esitys aiheesta: "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3 M 4-6; HB 9, RT 3.2"— Esityksen transkriptio:

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3 M 4-6; HB 9, RT 3.2
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2 Korkojen määräytyminen
Kahdenlaisia korkoja Markkinakorkoja, lähinnä pankkien (ja ehkä valtion, vakuutusyhtiöiden ym) välisillä markkinoilla muodostuvia Kenelläkään ei markkinavoimaa => kukaan ei pysty tekemään riskitöntä voittoa Piensijoittaja pääsee (välittäjän kautta) tälle markkinalle sijoittajana joukkolainojen osalta, kotitalous tai pienyritys ei pääse lainanottajana Suorat lainat, arvopaperikaupat Pankkien asiakaskorot Pankeilla todennäköisesti / ehkä markkinavoimaa => pankit voivat saada voittoa Vain asiakas hinnanottajana – ei ehkä asiakaskaan suurimpien firmojen tapauksessa? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3 Markkinakorkojen määräytyminen
Joukkolainamarkkinoilla periaatteessa tavanomainen kysyntä- ja tarjonta –kehikko; Runsaasti ostajia ja myyjiä Alhaiset kaupankäyntikustannukset Epäsymmetrisen informaation ongelma vähäinen ainakin jälkimarkkinoilla, koska suuri määrä täysin homogeenista hyödykettä (ainakin jos merkittävä velallinen) ja koska toteutuneet hinnat ovat julkisia Organisoidut kaupankäyntijärjestelmät (pörssi tms) => hinnat erittäin joustavia Yksi kauppapaikka => aina yksi hinta Ostajat ja myyjät löytävät helposti toisensa => Parhaita reaalimaailman esimerkkejä täydellisen kilpailun markkinoista? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4 Markkinakorkojen määräytyminen
P D S r D S Löytyy aina nopeasti tasapainohinta (tai korko), jolla kysyntä = tarjonta Muistakaa koron ja joukkolainan hinnan suhde! Korkojen nousu = näiden papereiden hintojen lasku! => Oikeanpuoleisessa kuviossa käyrien kulmakertoimet toisia kuin mihin totuttu! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5 Markkinakorkojen määräytyminen
Joukkolainan kysyntää lisäävät ainakin Sijoittajien suuri varallisuus ja korkeat tulot Sijoittajien pessimistiset tulo-odotukset Varautumissäästämistä Eläkejärjestelmään kohdistuva epäluottamus Korkea tuotto Alhaiset inflaatio-odotukset (=> hyvä reaalituotto) Vaihtoehtoisten kohteiden alhainen tuotto Odotukset korkojen laskusta ”Nyt vielä voi sijoittaa hyvällä korolla” Alhainen riski Hyvä likviditeetti – yllättävän menon sattuessa ei harmita, että rahat ovat kiinni kohteessa Pankkien tapauksessa vakuuskelpoisuus keskuspankkirahoituksessa eräänlaista likviditeettiä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6 Markkinakorkojen määräytyminen
Joukkolainojen tarjontaa lisäävät ainakin Lainanottajan optimistiset käsitykset tulevasta takaisinmaksukyvystä Hyvät investointimahdollisuudet Pelko tulevan rahoituksen saatavuuden vaikeuksista Korkeat inflaatio-odotukset Etenkin pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen laina Markkinaa kokonaisuutena ajatellen: budjettialijäämä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Fisher-efekti Inflaatio / inflaatio-odotukset vähentävät joukkolainojen kysyntää mutta lisäävät tarjontaa => nimelliskorot nousevat ”Intuitiivisesti selvimpiä väitteitä taloustieteissä.” Inflaatio ei auta velallista, ellei se tule yllätyksenä, ja ellei korkoa kiinnitetty pitkäksi ajaksi Reaalikorko yleensä pitkällä aikavälillä erittäin vakaa Vai onko? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8 Fisher-efekti Suomessa?
Nimelliskorko vaihdellut ehkä hiukan enemmän kuin reaalikorko, mutta ero ei dramaattinen Reaalikorko vaihdellut negatiivisen ja +14:n välillä Tässä toteutunut vuosi-inflaatio (+/- 6 kk), ei inflaatio-odotus, joka voisi olla mielekkäämpi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9 Fisher-efekti ja inflaatio-odotukset
Olemassa inflaatioindeksoituja obligaatioita (Ranska, UK, US) => markkinoiden inflaatio-odotus havaittavissa Ranskan valtion inflaatioindeksoidun erittäin pitkäaikaisen lainan (reaalinen) korko ollut viime kuukausina noin 1 % Korkoero indeksoimattoman ja indeksoidun obligaation välillä kertoo inflaatio-odotuksen Woodward (1992; Rev Econ & Stat 74, ) Brittiläinen data Inflaatio-odotuksilla ja verotuksella korjattu pitkä reaalikorko ollut hyvin vakaa Inflaatio-odotusten nousu nostaa nimelliskorkoja enemmän kuin samassa suhteessa Verotus! Inflaatio tulkitaan verolainsäädännössä pääomatuloksi! Veron jälkeinen reaalikorko ei juuri muutu inflaatio-odotusten muuttuessa Mahtaisiko vielä päteä? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10 Ranskan valtion 2032 erääntyvien obligaatioiden korot
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11 ”Loanable funds” -teoria
”Klassisen” koulukunnan lähestymistapa korkojen muodostumiseen Puhdasta ”mikroa” Markkinaepätäydellisyyksiin ei juuri huomiota (täystyöllisyys, ei informaatioepätäydellisyyksiä yms) Tuottavuus ja säästäväisyys Luotontarjonta aina säästämistä, luotonkysyntä investointeja Korkojen nousu => harvemmat investoinnit kannattavat (Raja)tuottavuuden nousu => useammat investoinnit kannattavat Korkojen nousu => kulutuksen lykkääminen tulee houkuttelevammaksi Säästämis- ja investointipäätökset määrällisesti samoiksi, kun sopiva korkotaso löytynyt S= I suljetussa taloudessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12 Likviditeettipreferenssiteoria
Keynes, osa klassisen taloustieteen kritiikkiä Agentit preferoivat likvidiyttä, jota saadakseen pitää luopua korkotuotosta Setelit vs. naapurille lainaaminen (tai realistisemmin: obligaatio) Säästäminen riippuu koroista heikosti, säästämismuoto riippuu voimakkaammin Ei näin: ”Korot ovat nyt niin korkeat, että lykkään uuden sohvakaluston ostamista ensi vuoteen. Saan mukavasti korkoa, kun talletan rahat vuodeksi.” Vaan: Korkeat korot=> sijoittaminen obligaatioihin; alhaiset korot => ”sukanvarteen” Korot alhaiset => todennäköisesti seuraavaksi nousevat => ei kannata sijoittaa pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin, koska sijoituskohteiden hinnat laskevat korkojen noustessa Epätäydellinen tietämys tulevaisuudesta: Työllisyys voi vaihdella paljon => tulot voivat vaihdella paljon => järkevää säästää jopa kohteisiin, joiden tuotto alhainen /olematon, jos varat nopeasti käytettävissä ilman transaktiokuluja Epävarmuuden kasvu => halutaan pitää enemmän rahana, vähemmän korkosijoituksissa => obligaatioiden kysyntä laskee ja korot nousevat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13 Markkinakorkojen aikarakenteesta
”Markkinoilla ei arbitraasimahdollisuutta => Korkotuoton kannalta samantekevää, sijoitetaanko nyt 2 v. obligaatioon vai kahtena peräkkäisenä vuotena vuodeksi” Vuoden rahamarkkinakorko 3%; odotus, että sama korko vuoden päästä yhä 3%; kahden vuoden koron r pitää olla (1.03)*(1.03)=(1+r/100)2 => r=3 % Tämä järkeily ei päde reaalimaailmassa! Useimmiten ns. tuottokäyrä nouseva 10 v. valtion obligaation korko korkeampi kuin 3 kk valtion velkasitoumuksen yms r 1 kk 6 kk 1 v 5 v 10 v K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Esim korot 1 vko Euribor 0,204 1 kk Euribor 0,240 3 kk Euribor 0,319 6 kk Euribor 0,423 12 kk Euribor 0,600 Suomen valtion 5 v. obligaatiokorko 0,72 Suomen valtion 10 v. obligaatiokorko 1,90 Mitä pitempi laina, sitä korkeampi korko Huom: Obligaatiokorot ja valtion obligaatioiden korot eivät täysin vertailukelpoisia erilaisten riskien vuoksi! Euriborkorko = pankkien välisten vakuudettomien lainojen korko; pankkiriski ja valtioriski poikkeavat! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Yleinen lainalaisuus On tavallisempaa, että pitkä korko on lyhyttä korkeampi kuin toisinpäin. Tammikuusta 1999 tammikuuhun näiden korkojen erotus keskimäärin noin 41 pp Pp = peruspiste = %, siis 41 pp = 0,41 prosenttiyksikköä Erotus suuri etenkin korkojen ollessa nousussa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16 Saksan 3 kk rahamarkkinakorko 1975-2014
Ei ole historiallista trendiä, että korot koko ajan nousisivat Jos jotakin, nimelliskorot trendinomaisesti laskeneet tällä periodilla K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17 Mikä selittää korkokäyrän taipumuksen olla nouseva?
Likviditeetti Luotonantajat preferoivat varojen sitomista lyhyeksi ajaksi Epävarmuus siitä, koska varoja tarvitaan Selitys sitä parempi, mitä epälikvidimpi tai epäluotettavampi markkina Normaaliaikoina ei kovin uskottava valtion obligaatioiden osalta? Helppo muuttaa rahaksi Merkitys korostui finanssikriisissä? Markkinat voivat ”kuivua” koska tahansa => pitkämaturiteettinen joukkolaina ei-houkutteleva sijoittajalle: sitä ei ehkä voikaan myydä ensi vuonna, vaikka juuri nyt olisi hyvin toimiva markkina. Luotonottaja puolestaan preferoi pitkäaikaisia lainoja, jos epävarmuus tulevasta luotonsaannista => ollaan valmiita maksamaan enemmän Kannattaako pitkä projekti rahoittaa lyhyellä lainalla? Riskipreemio: pitkä laina ”korkoherkempi” K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18 Korkojen aikarakenteesta
Instrumentin markkinahinnan herkkyys koron muutoksille keskeinen syy korkokäyrän nousevuudelle Pitkä laina herkempi => vähemmän houkutteleva riskiaversiiviselle sijoittajalle Esimerkki: 100 rahan obligaatio erääntyy N vuoden kuluttua, ei kuponkikorkoa => joukkolainan markkinahinta = P = 100/(1+r)N => ∂P/∂r = - N 100/(1+r)N+1 <0 Markkinahinnan suhteellinen muutos = absoluuttinen muutos / obligaation hinta: [-N 100/(1+r)N+1 ]/ [100/(1+r)N ] = - N/(1+r) <0; Mitä pidempi maturiteetti N, sitä voimakkaampi suhteellinen obligaation arvon muutos korkojen muuttuessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19 Korkojen aikarakenteesta
Intuitio: erääntyy huomenna => diskonttauksella ei väliä millään kuviteltavissa olevalla korolla => arvon muutokset suunnilleen nolla joka tapauksessa; Duraatio: joukkolainan tulevaisuudessa tuottamien kassavirtojen (=korot, kuoletukset) keskimääräinen maturiteetti Kutakin erää painotetaan sen osuudella instrumentin arvosta Pätee melko tarkkana likiarvona: duraatio = monellako promillella joukkovelkakirjan hinta muuttuu jos korkotaso muuttuu kymmenen peruspisettä? Duraatio yksi vuosi; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,1 % Duraatio kaksi vuotta; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,2 % Etc… Modifioitu duraatio; pätee täsmällisesti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Duraation laskenta D = [∑{iWi /(1+r)i}]/P missä P = paperin hinta nyt, Wi = paperin tuottama kassavirta i vuoden päästä, r = paperin efektiivinen tuotto Esim: Efektiivinen tuotto 10 %, tuottaa 100 nyt ja 100 yhden vuoden päästä Tuotto nyt: i=0, W =100 = > iWi /(1+r)i = 0 Tuotto vuoden päästä: i =1, W=100, (1+r)i =1.1 => (iWi )/(1+r)i = 100/1.1 = … Paperin hinta = /1.1= 190,909… => Duraatio = 90,909/190,909 = 0,476… Siis väljästi tulkiten: paperin kassavirtojen toteutumisen painotettu keskiarvo vajaan puolen vuoden päästä. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21 Duraatio ja paperin riski
Nyt duraatio = maturiteetti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22 Erittäin alhaisiksi painuneet korot: tapaus Japani
30 vuoden obligaatiokorko hiukan yli 2 % Pitkään jatkunut taantuma, deflaatio 1990-luvulla Etenkin BKT:n deflaattori; laskenut vsta 1994 Deflaatio => hyvinkin alhainen nimelliskorko vastaa kohtuullista reaalikorkoa Taantuma => vähäiset investointimahdollisuudet => vähäinen rahoituksen kysyntä Valtion voimakas velkaantuminen 1990-luvun alusta lähtien ei ole muuttanut tilannetta Ekspansiivinen rahapolitiikka, jonka odotetaan jatkuvan => alhaiset korko-odotukset Pessimistiset tulo-odotukset => säästämiskohteiden kysynnän kasvu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23 Japanin valtion 3 kk korko
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24 Tulo-odotukset ja tasapainokorko
Onko tulevaa taloudellista kasvua koskeva odotus jotenkin kytköksissä korkotasoon? Mallittelua… Taloudessa tuotetaan vain yhtä hyödykettä, jota ei voi varastoida => aina kulutetaan se, mikä tuotetaan. Tulot pilaantuvana hyödykkeenä Suljettu talous => agentit yhteensä eivät voi ottaa nettolainaa / tehdä nettosijoitusta Mutta: hyödyke voi olla lainasopimusten kohteena: ”Anna minulle nyt, annan sinulle ensi periodilla” Talous olemassa vain kaksi periodia K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25 Tulo-odotukset ja tasapainokorko
Kunkin agentin tulot periodilla 1 ovat +1 ja periodilla 2 ovat x Jokainen maksimoi hyötyfunktiota U(c1)+kU(c2) Missä Ct on periodin t kulutus ja k on aikapreferenssiparametri U’>0; U’’<0 (Laskeva rajahyöty, molemmilla periodeilla sama hyötyfunktio) r= 1+korko; L= kuluttajan nettolainananto (voi olla negatiivinen, jos ottaa lainaa!) Miten lainasopimusten tasapainokorko riippuu periodia 2 koskevista tulo-odotuksista? Tasapainoehto kullekin kuluttajalle Kokonaisutiliteetti Ukok= U(1-L)+kU(r*L+x) Optimissa kulutuksen siirto periodien välillä ei marginaalisesti muuta kokonaisutiliteettia; derivoidaan kokonaisutiliteetti L:llä -U’(1-L) + k*r*U’(r*L+x) = 0 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26 Tulo-odotukset ja tasapainokorko
Implisiittinen derivointi f(y,x)=0; Jotta tämä pätisi kun x:ää muutetaan, pitää y:nkin muuttua. Mutta paljonko? df/dx+(df/dy)*(dy/dx)=0 => dy/dx = - (df/dx)/(df/dy) Tähän sovellettuna f =-U’(1-L) + k*r*U’(r*L+x) = 0 Suljettu talous, kaikki agentit samanlaisia => kukaan ei tasapainossa ota tai anna lainaa, kun tasapainokorko löytynyt - Korkojen muutoksen ja tulo-odotuksen muutoksen kumottava toisensa => korot nousevat, kun tulo-odotus nousee. U’’ <0; Koska L<<1, melko varmasti positiivinen (periaatteessa mahdollista kehittää esimerkkejä, joissa vaikutus negatiivinen, varsinkin jos hyötyfunktiossa outoja ”kulmia” (U’’>>>>0); tietty utiliteetin taso periodilla 2 riittää, enemmästä ei väliä…) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27 Tulo-odotukset ja tasapainokorko
Johtopäätös: suuret tulo-odotukset vähentävät luottojen tarjontaa ja lisäävät kysyntää => tasapainokorko markkinoilla nousee Moni säästää pahan päivän varalle - kukaan ei säästä hyvän päivän varalle Kaikki odottavat hyviä aikoja => kukaan ei halua säästää => lainojen tarjonta vähäistä => korot nousevat Jos odotetaan voimakasta taloudellista kasvua, pelkästään edellä kuvattu tekijä on omiaan nostamaan korkotasoa Osaselitys Japanin korkojen laskuun 1990-luvulta alkaen? Aiemmin erittäin nopea taloudellinen kasvu hidastui, samalla korot alenivat. Pitkien korkojen muutoksia luokitellaan usein talouden kasvuodotuksia koskeviksi ja inflaatio-odotuksia koskeviksi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Rahapolitiikka Erittäin voimakas vaikutus lyhyisiin korkoihin, Vaikutus pitkiin korkoihin heikompi ja välillinen Lyhyin markkinakorko ei normaalioloissa voi juuri poiketa politiikkakorosta ”Lombard ”, keskuspankin maksama korko pankkien ylimääräisille talletuksille => lyhyiden riskittömien markkinakorkojen ”lattia” Maksuvalmiusluotto, keskuspankin perimä korko normaalien interventioiden lisäksi (ja muina päivinä) otetuille luotoille => lyhyiden, riskittömien korkojen katto Pelkästään odotukset tulevista politiikkakoroista vaikuttavat voimakkaasti markkinakorkoihin K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29 Pankkien asiakaskorot
Talletuskorot Antolainauskorot Aiheesta on akateemista tutkimusta, mutta vähemmän kuin luulisi Dataa olisi runsaasti saatavilla Yritetty tehdä, mutta tulokset eivät ole olleet kovin kiinnostavia, joten jääneet julkaisematta? Liian vähän kiinnostavia teorioita? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30 Monti-Klein / Klein Monti
Perinteinen tapa analysoida optimaalisia anto- ja ottolainauskorkoja Pankilla markkinavoimaa otto- ja antolainauksessa Vähintään toisella markkinalla pankilla oltava markkinavoimaa, muuten mallia ei voi soveltaa Rahamarkkinat, joilla pankilla ei ole markkinavoimaa; eksogeeninen korko Pankki saa aina rahoitusta markkinakorolla, ja saa aina sijoituksilleen markkinakoron Tai se voi aina ostaa tai myydä obligaatioita, joiden korkoon se ei voi vaikuttaa (alkup. artikkeleissa) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

31 Monti-Klein / Klein Monti
Pankin voitto on Π = L iL –D id -(L-D-W)*r – C => Π = D(r-id) + L(iL-r) +W*r – C Missä D = talletukset, L = antolainaus, W = pankin oma pääoma, C = hallintokulut, r= markkinakorko, id = talletusten korko, il = antolainauksen korko Markkinoilta saatava L-D-W koska taseen mentävä umpeen; voi olla positiivinen (pankki lainaa rahamarkkinoilta) tai negatiivinen (pankki antaa lainaa rahamarkkinoilla) Pankin päätösmuuttujat ovat iL = antolainauskorko ja id=talletuskorko Seuraavat sijoitetaan voittofunktioon Nyt yksinkertaisuuden vuoksi lineaarinen luotonkysyntä: L = a1-b1*iL Ja lineaarinen talletusten tarjonta D = a2+b2*id Tasapainoehdot ∂ Π/ ∂id = ∂ Π/ ∂iL = 0 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

32 Monti-Klein / Klein Monti
iL = (a1+b1r)/(2b1) Luottojen kysynnän voimistuminen nostaa lainakorkoa id = (b2r-a2)/(2b2) Talletusten tarjonnan voimistuminen alentaa talletuskorkoa Kiintoisa johtopäätös: luottojen ja talletusten hinnoittelu voidaan tehdä täysin erikseen Kumpikaan luottojen kysynnän parametri (a1, b1) ei tule talletusten hinnoittelun optimointiehtoon. Kumpikaan talletusten tarjonnan parametri (a2, b2) ei tule luottojen hinnoittelun optimointiehtoon Kysyntä- ja tarjontakäyrien ei tarvitse olla lineaarisia – tässä käytetty lineaarisuutta yksinkertaisuuden vuoksi. Epälineaariset kysynnät ja tarjonnat eivät muuta itse johtopäätöstä. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

33 Monti-Klein / Klein Monti
Talletusrahan rajakustannus OTTOLAINAUS ANTOLAINAUS r r Talletusten tarjonta Lainojen kysyntä markkinakorko Rajatuotto antolainauksesta = Voiton maksimi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

34 Monti-Klein / Klein Monti
Intuitio: Asetetaan talletusten korko sellaiseksi, että talletusrahan rajakustannus on sama kuin markkinakorko Asetetaan luottojen korko sellaiseksi, että luottojen rajatuotto on sama kuin markkinakorko Malli ei toimi, jos: Rahamarkkinaa ei ole, tai se on epälikvidi Toimii nykyään huonommin kuin 2006 mutta paremmin kuin 1980? Talletusten saatavuus riippuu antolainauksesta ”Saat lainaa, jos siirrät kaikki pankkiasiasi meille.” K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

35 Asiakkaan aiheuttama luottoriski pankille
Korkein riski usein PK-yritysten luototuksessa Vakuudelliset tai valtion takaamat lainat edullisempia Onko esim. asuntovakuus aina yhtä luotettava? Asunto Helsingin keskustassa vs. asuinkiinteistö pikkupaikkakunnalla, jonka asuntomarkkinat hyvin epälikvidit Hintaa ei voi harvaan asutulla alueella määrittää luotettavasti. Halukkaita ostajia ei panttia realisoituessa ehkä löydy lainkaan aivan pienellä paikkakunnalla. Onko siis normaalia periä Helsingissä pienempää marginaalia kuin esim. Hyrynsalmella? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

36 Muuta asiakaskorkojen määräytymisen liittyvää
Ristisubventio Esim. käyttelytilien korko erittäin alhainen, mutta tileihin liittyy usein maksu- ja muita palveluita, joista peritään erittäin alhaisia palkkioita, tai ei palkkioita ollenkaan Veroetu (korkotuotot verollisia, palveluiden edullisuus ei) Hintadiskriminaatio (varakkailta peritään enemmän implisiittistä maksua maksamalla alikorkoa isoille talletuksille, köyhiltä ei voi ottaa kun ei ole mitä ottaa; Tarkka 1995) Asuntolainat ”sisäänheittotuotteina” Talletuskorkojen ”jäykkyys”: Muutokset markkinakoroissa eivät Suomessa millään aikavälillä mene täysimääräisesti ”lävitse” talletuskannan keskikorkoon (Kauko 2005) Olisi erittäin epätodennäköinen tulema, jos talletusmarkkinoilla olisi täydellinen kilpailu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900