Yliopistokiinteistöyhtiöt ja yliopistojen pääomittaminen – valtion rooli Helena Tarkka, Yliopistojen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyöseminaari, 7.-8.5.2009.

Esitys aiheesta: "Yliopistokiinteistöyhtiöt ja yliopistojen pääomittaminen – valtion rooli Helena Tarkka, Yliopistojen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyöseminaari, 7.-8.5.2009."— Esityksen transkriptio:

1 Yliopistokiinteistöyhtiöt ja yliopistojen pääomittaminen – valtion rooli
Helena Tarkka, Yliopistojen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyöseminaari, Oulu

2 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Kokemukset valtion kiinteistöjen keskitetystä hallinnasta ja sisäisten vuokrien mallista ovat hyvin myönteisiä Hallituksen iltakoulu 4/2008 ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan keskustelutilaisuus ovat antaneet positiivista yleispalautetta mutta myös nostaneet esille yksittäisiä kipupisteitä. Vähemmistöomistajana yliopistoyhtiöissä valtio ammentaa nykyisen järjestelmän kokemuksista ja tuo niitä yhtiöiden hallintoon Senaatti-kiinteistöt valtion omistajatahona on kokenut ja osaava

3 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Lähtökohtana on kiinteistömarkkinoiden normaalit toimintatavat Tämän lähtökohdan omistajat ovat vahvistaneet osakassopimuksessa Keskitetyn omistuksen ja vuokrajärjestelmän perustehtävät ovat: investointimenojen annualisointi riskinkantokyky muutostilanteissa ja riskin jakaminen läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus yhteiset ja yhteneväiset pelisäännöt riskien huomiointi ohjaavana tekijänä mittakaavaetujen hyödyntäminen rahoitus

4 Liiketoiminnalliset vs. kustannusperusteiset vuokrat
Läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus > alan tavanomaiset hinnoittelukäytännöt käytössä Kustannusperusteiset laskennalliset vyörytykset johtavat monimutkaisiin järjestelmiin ja välttämättä absurdeihin tilanteisiin (esim. Ruotsi)

5 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Omistaja Päärahoittaja Tuotos Asiakas Yhtiö Yliopisto Pääomistaja

6 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
valtiolla vähemmistöomistajan mutta enemmistörahoittajan rooli vaaditaan kustannustehokkuutta oikeata riskien hinnoittelua tasapuolisuutta liiketaloudellisilla hinnoitteluperusteilla vähemmistöomistajanakin valtio tuo yhtiölle lisäarvoa rahoittajan silmissä: viimeaikainen kehitys cd-markkinoilla

7 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
julkisen sektorin budjettirajoite on pehmeä > investointien kautta kohonneita vuokramenoja yritetään kompensoida budjettilisäyksillä pääomistajan asiakassuhde tekee tilanteen vielä haasteellisemmaksi Ministerin Fortum –ongelma

8 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Kiinteistöyhtiö tuottaa toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja yliopistoille Toiminta on osa yliopiston arvoketjua; yhtiön palvelujen kysyntä on ns. johdettua kysyntää Ensimmäinen asia uusimuotoisen yliopiston aloittaessa on laatia oma strategia. Asiakkaan strategia vaikuttaa kiinteistöyhtiön toimintaan Mitä yliopistoilla on edessään?

9

10

11 Valtion velka, mrd. euroa, % BKT:stä

12 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Yliopistojen dynamiikka, yliopistoverkon työnjako, yhteistyö mutta ehkä myös kilpailuasetelma muuttuu Yliopistot ovat taloudellisesti itsenäisiä; itsenäisyyttä voi ja kannattaa hyödyntää. 1990-luvun opetus; virastojen laajentunut suurempi itsenäisyys mahdollisti järkevän toiminnan laman aikana   Poisoppiminen vanhasta: oma valta ja vastuu

13 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Tässä vaiheessa kyse aloitusstrategiasta, asioiden ja talouden haltuunotosta ja alustavista kehittämislinjoista, joilla lähdetään liikkeelle. Yliopistojen tulisikin heti alkuun, ellei niillä jo ole, luoda itselleen konsernisäännöt toimitilojen hankintaan ja toimitilastrategia Strategiassa tulisi määritellä tavoitteet mm. tila- ja energiatehokkuudelle, varmistaa muuntojoustavuus jne (tavoitteet operatiiviselle toiminnalle) Valtion kokemus; tiedekuntia ei saa päästää siirtymävaiheessa konsernin näpeistä Ketterät strategiat, tilaisuuksien hyödyntäminen?

14 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Elvytyksen nimissä haetaan aikaistettavia hankkeita Edes elvytyksen nimissä ei kannatta ryhtyä toimiin, jotka eivät ole linjassa yliopiston strategian kanssa. > kustannukset jäävät vaikka hyödyt jäävät saavuttamatta Onko nähtävissä mahdollisia elvytystoimia, joissa tätä riskiä ei ole? Yliopistokiinteistöt paremmassa kunnossa kuin koskaan, vuosikorjauksista huolehdittu jäntevin, ennakoivin suunnitelmin ja ohjelmin. Silti monia tuleville vuosille ohjelmoituja vuosikorjaustöitä voitaneen aientaa ja hyödyntää tarkoituksenmukaisesti suhdannetta ja edullista rakentamisen hintatilannetta.  

15 Valtion rooli – katse tulevaisuuteen
Sen sijaan lisärakennushankkeet ja sellaiset isot peruskorjaukset, joissa tehdään tai voitaisiin luontevasti tehdä käyttöön liittyviä muutostöitä, olisi tarpeen arvioida strategiaa vasten. Olennaista muistaa vaihtuvissa (suhdanne)tilanteissa yliopiston ehkä keskeisin pitkäjänteinen perustehtävä: yliopisto rakentaa tiedollista ja taidollista pohjaa tulevaisuudelle. Tältä kannalta haasteita liittyy myös esim. siihen, että koettavana oleva yleismaailmallinen finanssikriisi ja sitä seuraava reaalitalouden kriisi saattaa muuttaa monia asioita – onko siitä toipuva maailma ja Suomi enää samanlainen kuin kriisiä edeltävä?