Oikeussosiologia 6: Tuomioistuinten tuomitsemistoiminta

Esitys aiheesta: "Oikeussosiologia 6: Tuomioistuinten tuomitsemistoiminta"— Esityksen transkriptio:

1 Oikeussosiologia 6: Tuomioistuinten tuomitsemistoiminta
Kaijus Ervasti

2 Tuomioistuimet ja tuomioistuinten tehtävät

3 ”Jokaisen tuomarin olisi tietyssä konkreet-tisessa tapauksessa jouduttava samaan lopputulokseen. Mutta me tiedämme, että tämä vaatimus on lähes yhtä mahdoton kuin vaatia, että jokaisen taiteilijan on maalattava täysin samanlainen taulu jostain maisema-kohteesta." (Nousiainen 1963)

4 Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (1)
Oikeudensaantimahdollisuudet (access to justice) ja prosessikynnys Oikeudellistuminen ja ”prosessitulva” Riitojen käsittely- ja ratkaisuvaihtoehdot tuomioistuimissa ja muualla Asianosaisten menestyminen oikeudenkäynnissä Tuomioistuimen roolit ja funktiot

5 Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (2)
Riitojen syntyminen ja vääryyskokemusten muuntuminen oikeusriidoiksi Ihmisten kokemukset tuomioistuimista ja luottamus oikeuslaitokseen Oikeudellisen avun merkitys riidanratkaisussa Tuomareiden sosiaalinen tausta ja sen merkitys tuomitsemiselle Tuomioistuimet ja riidat osana oikeuskulttuuria

6 Käsitteellisiä lähtökohtia
Termit ”tuomioistuin”, ”tuomitseminen” ja ”oikeudenkäynti” eivät ole yksiselitteisiä Tuomioistuimet voidaan määritellä kahdella tavalla: 1) joko kertomalla, mitä ne tekevät tai 2) määrittelemällä tuomioistuimeksi mikä tahansa instituutio, jolla on tietty rakenne Yleensä tuomioistuin mielletään ”pieneksi” järjestelmäksi, jossa on kolme erillistä roolipelaajaa. Kaksi heistä on ”osapuolia” ja kolmas ”tuomari”, joka ratkaisee asian. Määritelmällisesti tuomioistuimia on vaikea erottaa hallinnollisista toimijoista tai esim. välimiehistä

7 Esimerkkejä tuomioistuinkokoonpanoista
Norjalainen sovintoneuvosto (pelkistä maallikoista koostuva lautakunta) Suomalainen käräjäsihteeri (maallikko, joka ratkaisee asioita) Amerikkalainen jury-järjestelmä Pohjoismainen lautamiesjärjestelmä Erityistuomioistuimet, joissa intressi- tai asiantuntijajäseniä. Pelkästään ammattituomareista koostuvat kokoonpanot Suomessa myös tuomiovaltaa käyttäviä lautakuntia.

8 Syitä asian viemiselle tuomioistuimeen
Juridisen päätöksen tarve Halpa ja rutiininomainen prosessi Vakuutusyhtiöt saattavat edellyttää Näyttäminen ulkopuoliselle taholle Tapaus monimutkainen ja lopputulos epävarma Uskottavuus kaupankäynnissä ja liikesuhteissa Halu vaikuttaa oikeusjärjestelmään Arvositoumusten puolustaminen

9 Tuomitsemisen kriteerit verrattuna muuhun päätöksentekoon
On olemassa yksilöllinen riita Tietyt osapuolet voivat olla osallisina riidassa, eikä kyse ole laajasta epämääräisestä ryhmästä kuten teollisuus Kolmas osapuoli osallistuu riitaan Pidetään kuuleminen, jossa riitaa koskevaa informaatiota esitetään Kolmas osapuoli ratkaisee erimielisyyden tekemällään päätöksellä Päätös perustuu aineellisen oikeuden periaatteille yhdistettynä esitettyyn informaatioon

10 Tuomitsemisen menettelylliset periaatteet
Puolueettomuus ja riippumattomuus Mahdollisuus tulla kuulluksi Päätösten perusteleminen Muodollinen oikeus

11 Oikeudenkäytön funktiot
Funktio-käsite ongelmallinen: Prosessioikeudessa funktioilla viitattu ideologisiin näkemyksiin lainkäytön tehtävistä. Sosiologiassa funktioilla usein viitattu seurauksiin, jotka selittävät järjestelmän toiminnan. Erotettu ilmi- ja piilofunktiot. Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden funktioista Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden, oikeusjärjestyksen, oikeusjärjestelmän, oikeussääntelyn tai normien funktioista

12 Riitaprosessin tehtävät
Oikeussuojan antaminen: taustalla perinteinen oikeusvaltiokäsitys Käyttäytymisen ohjaaminen: taustalla hyvinvointivaltiollinen yhteiskuntakäsitys Konfliktinratkaisu: taustalla liberaali yhteiskuntakäsitys Julkisen vallan kontrollointi: perusoikeusajattelu

13 Tuomioistuinten oikeudenkäytön funktiot

14 Tuomitsemistoiminta käytännössä

15 Tuomioistuintapausten määrä Suomessa
Käräjäoikeudet (2012) Siviiliasioita (riita- ja hakemus): kirjallinen valmistelu , suullinen valmistelu 2 631, pääkäsittely 4 457; Rikosasioita: kirjallinen menettely , pääkäsittely Hovioikeudet (2012) Siviiliasioita 3 773; Rikosasioita 6 454 Korkein oikeus (2011) Siviiliasiat: Hylätyt valituslupahakemukset, hyväksytyt 91; Rikosasiat: Hylätyt valituslupahakemukset, hyväksytyt 57 Hallinto-oikeudet (2012) 20 600 Korkein hallinto-oikeus (2012) 3928 Erityistuomioistuimet (2012) Työtuomioistuin 179; Markkinaoikeus 531, Vakuutusoikeus 6 880

16 Käräjäoikeuksien rikosasiat 2012

17 Käräjäoikeuksien hakemusasiat 2012

18 Siviiliprosessiuudistukset 1986-
Vuonna 1993 siviiliprosessi uudistettiin perusteellisesti. Tuolloin luotiin Suomeen moderni länsimainen oikeudenkäynti. 1990- ja 2000-luvulla uudistettu myös rikosprosessi, hallintoprosessi, hovioikeusprosessi, syyttäjälaitos, hovioikeusmenettely ym. Vuoden 1993 alioikeusuudistusta ja siviiliprosessia seurattu poikkeuksellisen laajasti (Optulassa kymmeniä erillistutkimuksia). Tutkimukset ja muutoin havaitut ongelmat ovat johtaneet useisiin korjausmuutoksiin 1990-ja 2000-luvuilla. Keskeisiä uudistuksia mm. oikeudenkäyntikulu-uudistus (1999), oikeusapu-uudistukset (1998 ja 2002), siviiliprosessimuutokset (2003) sekä tuomioistuinsovittelu-uudistukset (2006, 2011, 2014)

19 Suomalainen riitaprosessi
Haastehakemus Yksipuolinen tuomio Kirjallinen valmistelu Vastaaja ei vastaa Suullinen valmistelu Sovitaan Vahvistettu sovinto Pääkäsittely Sillensä Tuomio Erillinen tuomioistuinsovittelu

20 Kirjallisessa valmistelussa ratkaistut riita-asiat 1995-2012

21 Riidattomat velkomukset ja kotitalouksien luottokanta

22 Riita-asiat käräjäoikeuksissa 1995-2010

23 Riita-asiat asiaryhmittäin 2008 (suullinen valmistelu, pääkäsittely)

24 Asianosaisyhdistelmät riitaprosessin pääkäsittelyssä

25 Oikeudenkäynnin osallistujat
One-shotters: Osapuolet, joille oikeudenkäynti on ainutkertainen tapahtuma. Yleensä yksityishenkilöt ovat tällaisia Repeat players: Osapuolet, joilla on paljon kokemusta oikeudenkäynneistä. Tällaiset ovat yleensä yhteisöjä.

26 Syitä yksityishenkilöiden häviämiselle ja yritysten voittamiselle
Toistuvasti oikeudenkäynteihin osallistuvilla runsaasti strategisia etuja. Yksityishenkilöiden jutun peruste saattaa olla juridisesti heikompi. Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin enemmän juttuja, jotka helppo voittaa kuten saatavan perintää koskevia juttuja. Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin juttuja, joissa näyttö on parempi. Yhteisöt voivat hylätä huonot jutut pidättäytymällä vireillepanosta tai hyväksymällä sopimuksia. Lopputulosten erot voivat johtua yhteisöjen ja yksilöiden käyttämien oikeudellisten palveluiden määrästä ja laadusta.

27 Toistuvasti prosesseihin osallistuvien (repeat players) lähtökohdat
Ovat kartuttaneet kokemustaan ja kykenevät rakentamaan parempia sopimuksia ja asiakirjoja. He laativat yleensä myös sopimuksen muodon. Heillä on paremmat mahdollisuudet käyttää oikeudellisia asiantuntijoita. Heillä voi olla asioiden ajamista helpottavia epävirallisia suhteita instituutioiden viranhaltijoihin. Koska panokset toistuvasti osallistuville suhteellisesti pienempiä, he voivat omaksua strategian, jossa he maksimoivat voitot kaikkien tapausten suhteen, vaikka se sisältäisi maksimaalisen häviön yksittäisessä tapauksessa. Voivat pyrkiä ennakkotapauksiin ja uhrata niihin paljon resursseja.

28 Riita-asian voittaminen 2005 ja 2008

29 Alioikeusuudistus ja sen vaikutukset

30 Alioikeusuudistus 1993 Alioikeuksien yhtenäistäminen
Siviiliprosessiuudistus Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva uudistus

31 Alioikeusuudistuksen tavoitteet (1)
Alioikeuksien yhtenäistäminen Kahdelle rinnakkaiselle järjestelmälle ei perusteita Kansalaisten osallistuminen lainkäyttöön tulisi taata Oikeudenkäyntikuluja koskeva uudistus Voittaneen osapuolen pitäisi saada täysi korvaus kuluistaan Oikeudenkäyntejä ei tarpeettomasti pitkitetä Aiheettomat oikeudenkäynnit vähenevät

32 Alioikeusuudistuksen tavoitteet (2)
Alioikeusmenettelyn uudistaminen Oikeusturvan parantaminen (suullisuus, välittömyys, keskitys) Oikeudenkäyntien nopeuttaminen Oikeudenkäynnin kustannusten pitäminen kohtuullisina Sovintojen lisääminen Pienten asioiden ratkaiseminen valmistelussa

33 Alioikeusuudistuksen vaikutukset tavoitteidensa valossa
Tavoitteiden mukaiset ”myönteiset” vaikutukset Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset On usein näkökulmasta kiinni, pidetäänkö jotain vaikutuksia myönteisinä vai kielteisinä

34 Tavoitteiden mukaiset ”myönteiset” vaikutukset
Yhtenäinen alioikeusjärjestelmä selkeämpi kansalaisten ja hallinnon kannalta Asioiden valmistelu johtaa asioiden perusteellisempaan käsittelyyn ja oikeusturvan paranemiseen Sovinnot ovat lisääntyneet Voittaja saa aikaisempaa useammin täyden korvauksen kuluistaan ”Aiheettomat” oikeudenkäynnit ovat vähentyneet Tuomioiden perustelut ovat aiempaa parempia

35 Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset
Maallikoiden merkitys riita-asioiden käsittelyssä on vähentynyt Prosessikynnys on noussut Oikeudenkäynnit kallistuivat ja kuluriski kasvoi Kolmen tuomarin kokoonpanoa käytetään vain harvoin Käsittelyajat pitenivät Alioikeuksien käytännöt osin epäyhtenäisiä

36 Oikeudenkäyntikulut asiaryhmittäin 1995, 2004 ja 2008 (euroina)

37 Prosessikynnyksen nousuun liittyviä ongelmia
Konfliktit saattavat jäädä ratkaisematta Oikeudenmukaisuuden toteutuminen Kansainväliset sopimukset ja perusoikeudet Luottamus oikeuslaitokseen Vaikutukset viranomaisten työhön

38 Siviiliprosessin ongelmat asianajajien mukaan 2003 (N=549)

39 Syitä alioikeusuudistuksen vaikutusten ongelmille
Lainvalmistelun ohuus Valmistelun pitkä aikajänne ja ajattelutapojen muutos Perustelujen ristiriitaisuus Selvitysten puute Implementointiin liittyvät ongelmat Toimintaympäristön muutokset Kyseessä hyvin suuri uudistus

40 Alioikeusuudistusta koskevan tutkimuksen hyödyt
Lainvalmistelu Tuomarit ja asianajajat Oikeushallinto Erilaiset intressitahot Yleinen kansalaiskeskustelu Oikeus- ja yhteiskuntatieteet

41 Keinot vaikuttaa ongelmiin prosessissa
Tutkimus Sääntely Tuomarien rekrytointi Koulutus Laatuhankkeet ja laatumittareiden kehittäminen Ammatti-identiteetti ja etiikka

42 Suomalaisen riitaprosessin (pääkäsittelyn) peruspiirteitä
Valtaosa riidoista liittyy asumiseen, työhön, velkaantumiseen ja perheeseen Jutuista kolmanneksessa yksityishenkilöiden välisestä jutusta, kolmanneksessa yksityisen yhteisöä vastaan nostamasta, joka seitsemännessä yhteisön yksityistä vastaan nostamasta ja joka viidenneksessä yhteisön välisestä jutusta. Yleensä sekä kantajia että vastaajia on yksi Vain harvat ovat prosessissa ilman asiamiestä tai avustajaa Keskimääräinen intressi noin euroa Keskimääräiset oikeudenkäyntikulut kantajilla noin 6500ja vastaajilla 5500 euroa Yksityishenkilöt häviävät juttunsa huomattavasti useammin kuin yhteisöt

43 Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (1)
Tuomareiden toimintaa vaikea säädellä muutoin kuin perinteisellä sääntelyllä Koulutuksen ja laatuhankkeiden merkitys kasvanut Suuri osa muutoksista 1990-loppupuolelta lähtien ovat olleet reagointia korkeisiin oikeudenkäyntikuluihin ja pitkiin käsittelyaikoihin Esitykset muuttuvat usein lakivaliokunnassa Eri toimijatahojen käsitykset sääntelyn sisällöstä vaihtelevat. Keskeisiä asiantuntijatahoja tuomarit, asianajajat ja prosessioikeuden tutkijat

44 Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (2)
Yleensä uudistusten oletetaan toteutuvan ilman resurssilisäyksiä Kytkökset kansainväliseen kehitykseen ja perustuslakiin lisääntyneet Median kiinnostus tuomioistuinten toimintaa kohtaan lisääntynyt Siviiliprosessiuudistuksia seurattu harvinaisen laajasti Oikeudenkäymiskaari muotoutunut sekavaksi lukuisten erillisuudistusten jälkeen (esim. vuosina lakia muutettiin 45 kertaa)