Tiedosta hyvinvointia Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Lapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino PILOT 2006 - Keitä ovat uudet lastensuojelun.

Esitys aiheesta: "Tiedosta hyvinvointia Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Lapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino PILOT 2006 - Keitä ovat uudet lastensuojelun."— Esityksen transkriptio:

1 Tiedosta hyvinvointia Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Lapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino PILOT 2006 - Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat Kyä siä varmaa jotain häikkää o - mut ei tehrä siitä ny numeroo Sinikka Nopolaa mukaillen Tarja Heino

2 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Käynnistyminen; taustaa Osaava lastensuojelu -hanke 2003-04 (Aino Ritala-Koskinen ja Kristiina Laiho) Idea Lastensuojelun kuvausjärjestelmästä Pikassos ylläpiti (Lassen kysely 1.6.05) ja Mervi Janhunen päätti kokousajan 10.11.05 Yliopisto mukaan; kohtaamisia Anssi esitteli Efficaa ja sen käyttöä Anni Kuhalaisen muistio kokouksesta Anssi -> Mirja Saarni -> laajennettu rinki; Hämeenlinna, seutukunnat ja Pori mukaan Hankeideasta nettiesite, Stakesin rivit kasaan loppuvuodesta -05 Kokous 13.2.2006 jossa esillä Anssin ajot ja ideoita yhteistyölle

3 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lastensuojelun tilastopilotti (?) Valtakunnallisen lastensuojelun tilastoinnin ja tietotuotannon kehittäminen - Salla Säkkinen Valtakunnallinen lastensuojelun seuranta & erillisselvitykset - Tarja Heino Asiakirjahallinnon kehittäminen ja standardointi lastensuojelussa - Anna Väinälä Sosiaalityön ja lastensuojelun tutkimus - Tarja Pösö Lastensuojelutyön ja palvelujen kehittäminen - kunnat Lastensuojelun seudullinen kehittäminen ja koordinointi - Pikassos

4 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret (kaikki) pilottikunnissa Stakesin lastensuojelurekisterin mukaan

5 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Vuoden aikana tulleet uudet lastensuojelun avohuollon asiakkaat Pilottikunnissa

6 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Taulukko Avohuollon piirissä olleet lapset ja nuoret vuoden 2006 aikana Pilottikunnissa Tampere 1600 4,5 % alle 17-v Pori1665 11,5 Hämeenlinna 296 3,2 Nokia 434 6,5 Pirkkala 96 2,4 Kangasala 217 3,3 Lempäälä 211 4,4 Ylöjärvi 211 3,3 Vesilahti 46 4,3

7 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino

8 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Asiakaskartoituksen suuruus kunnissa

9 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino

10 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino

11 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä perheessä

12 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lapsen asuinperheen rakenne N% Ydinperhe - kahden biologisen vanhemman perhe; lapsi asunut koko ikänsä molempien vanhempiensa kanssa yhdessä 9528,79 Yhden (ainoan) vanhemman perhe - lapsi on asunut koko ikänsä vain äidin/isän kanssa 4313,03 Kuolemaperhe (enkeliperhe) - toinen vanhempi on kuollut ja lapsi asunut leskeksi jääneen 216,36 Eroperhe - yhden avo- tai avioeron perhe; lapsi jatkaa asumistaan toisen biologisen vanhempansa kanssa, kun toinen biologinen vanhempi on muuttanut pois 8926,97 Vuoroasumisperhe - ero- tai uusperhe, jossa lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona 72,12 Uusperhe - uudelleen muotoutunut perhe; lapsen perheeseen on joko vanhempien eron, au-vaiheen tai vanhemman kuoleman jälkeen tullut uusi aikuinen (ei uusia lapsia) 257,58 Uusperhe ja uusia lapsia - uudelleen muotoutunut perhe, lapsen perheeseen on tullut uuden aikuisen lisäksi tämän lapsia tai perheeseen on syntynyt uusia lapsia 175,15 Muuttuva perhe - rikkoutunut/uudelleen rikkoutunut; lapsen asuinperheen kokoonpano on muuttunut useampaan kertaan; enemmän kuin kerran lapsen perheeseen on tullut uusia aikuisia 133,94 Muu asuinperhe, kuvaa sitä lapsen kannalta3510,61

13 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä asuinkunnan muutosten mukaan Asuinkunta onYhteensä lapsia pysynyt samana213 muuttunut lapsuuden aikana 72 asiakkuus vireille ed. paikkakunnalla 18 ei tietoa, ei vastausta27

14 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä asumisväljyyden mukaan Asumisen väljyys, huoneita per asukas Lapsia eos108 ahdas184 norminmukainen34 väljä4

15 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä asumisväljyyden mukaan kunnissa

16 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä asuinperheen äidin ja isän työmarkkinatilanteen mukaan

17 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä vanhempien työhistorian mukaan Työhistoriaa ei juurikaan ole kertynyt HmlPoriTreSeu- tu Yht N Yht % Äidille1512471185 25,76 Isälle..415 1,52 Ei kummalle- kaan111223652 15,76 Ei tietoa, ei vast.18278657188 56,97

18 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä asuinperheen toimeentulotuen asiakkuuden mukaan

19 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä sen mukaan, miten paljon asiaan on osallistunut läheisverkoston edustajia sekä miten paljon muiden auttajatahojen ja/tai viranomaisverkoston edustajia on mukana lapsen asiakkuuden alussa

20 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä, joiden asiassa asiakkuuden arvioidaan olevan ylisukupolvista

21 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä sen mukaan, moneenko eri tahoon lapsen tarpeen selvittelyssä on oltu yhteydessä

22 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Vanhempien toiminnan kokonaisarviointi

23 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Asuinperheen vanhempiin ja vanhemmuuteen liittyvät tekijät Vanhemman/-pien jaksamattomuus (37 %) Perheristiriidat (29 %) Vanhempien riittämätön vanhemmuus (28 %) Lapsen hoidon laiminlyönti (23 %) Vanhemman/pien avuttomuus ja osaamattomuus (22 %) Vanhemman/pien mielenterveysongelmat (20 %) Vanhempien päihteiden väärinkäyttö (20 %)

24 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lapseen liittyvät tekijät Lapsella/nuorella ristiriitoja vanhemman/pien kanssa 22 % Lapsella/nuorella on vaikeuksia koulunkäynnissä 20 % Lapsen/nuoren psyykkinen terveys on huono 14 % Lapsi/nuori sairastelee paljon tai on fyysisesti sairas tai vammainen 10 % Lapsen/nuoren kehitys on viivästynyt 10 %

25 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Erityisesti seuraavat toimintatavat ja -piirteet kuvaavat lasta/nuorta sosiaalisuus 37 % selviytyvyys 19 % rajattomuus 16 % hallitsevuus 15 % väsyneisyys 15 %

26 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lastensuojelutilanteiden profilointia Ensimmäinen kuvaa lasta tai nuorta, jolla on monia vaikeuksia: hänellä on vaikeuksia koulunkäynnissä, rikoksiin liittyviä ongelmia, hän käyttää väärin päihteitä ja hänellä on vaikeuksia kaverisuhteissa ja ristiriitoja vanhemman/pien kanssa sekä lisäksi hänen psyykkinen terveytensä on huono. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy monissa vaikeuksissa oleva nuoren asiaan.

27 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Toinen tilanne on sellainen, jossa on tapahtunut tai epäillään lapsen pahoinpitelyä, perheväkivaltaa tai lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja jossa lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy väkivaltaan. Kolmanteen faktoriin liittyvät lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien riittämätön vanhemmuus, vanhemman/pien avuttomuus ja osaamattomuus sekä taloudelliset vaikeudet. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy lapsen hoidon laiminlyöntiin ja vanhempien avuttomuuteen.

28 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Neljäs korostaa avioeroon liittyviä ristiriitoja: lapsen huolto- ja tapaamisriidat, muualla asuvan vanhemman aiheuttamat ongelmat ja perheristiriidat muodostavat oman kokonaisuutensa. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy aikuisten riitoihin ja riitelyyn lapsesta. Viides kuva esittää lasta huumekulttuuriperheessä, jossa rikollisuus ja rikollinen elämäntapa, erityisesti huumeiden väärinkäyttö ja sellaisen epäily, vanhempien päihteiden väärinkäyttö ja vanhemman/pien mielenterveysongelmat ryhmittyvät yhteen. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy vanhempien päihde-ehtoiseen elämään.

29 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Kuudenteen faktoriin kertyi asumisen ympärillä olevien vaikeuksien kuvaus: lapsella/nuorella on vaikeuksia taloudenpidossa, lapsella/nuorella on vaikeuksia asumisessa, vanhemman/pien fyysinen sairaus tai vammaisuus, asumiseen liittyvät tekijät. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy itsenäisen selviytymisen pulmiin.

30 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Seitsemäs: Vanhemman/-pien jaksamattomuus, työhön liittyvät tekijät. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy vanhempien jaksamattomuuteen ja vaikeuksiin työelämässä. Kahdeksas faktori kuvaa lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvää pulmaa: lapsen/nuoren kehitys on viivästynyt, lapsi/nuori sairastelee paljon tai on fyysisesti sairas tai vammainen. Tämä voisi kuvata tilannetta, jossa lastensuojelun asiakkuus kytkeytyy lapsen erityisyyteen ja sairauteen.

31 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lapsen toimintaa kuvaavaa profilointia Ensimmäiseksi ryhmittyivät asiat kuvaamaan sellaista lasta/nuorta, jonka vuorokausirytmi on sekaisin, joka on väsynyt ja välinpitämätön, lyö itsensä huolehtimista laimin ja on myös itsetuhoinen. Uuden lastensuojeluun asiakkaaksi tulleen lapsen/nuoren toimintaa luonnehtii siis ajelehtiva itsetuhoisuus. Toinen esiin nouseva kuva liittyy aggressiiviseen käyttäytymiseen, jossa on hallitsemattomia raivokohtauksia ja väkivaltaa, jossa lapsi tai nuori käyttäytymisellään hallitsee ympäristöään ja toimii rajattomasti. Uuden lastensuojeluun asiakkaaksi tulleen lapsen/nuoren toimintaa luonnehtii siis uhkaava rajattomuus.

32 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Kolmas ryhmittymä koostuu lapsista ja nuorista, joiden toimintaa leimaa pelokkuus, alistuvuus ja syrjäänvetäytyvyys. Uuden lastensuojeluun asiakkaaksi tulleen lapsen/nuoren toimintaa luonnehtii siis säikky vetäytyminen. Neljäs faktori - joka ei ollut kovin vahva - ryhmittyi sosiaalisuuden ja selviytyvyyden ympärille. Tätä uuden lastensuojeluun asiakkaaksi tulleen lapsen/nuoren toimintaa luonnehtii sosiaalinen selviytyvyys.

33 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä sen mukaan, miten sosiaalityöntekijä arvioi asiakkuudessa olevan tuen/kontrollin tarvetta.

34 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä sen mukaan miten sosiaalityöntekijä arvioi asiakkuuden alkamisen ajoituksen lapsen kannalta

35 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä sen mukaan, miten sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilanteen kehittyvän

36 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Lasten määrä, joiden osalta sosiaalityöntekijä on arvioinut, miten hyvin hän on ehtinyt perehtyä tämän lapsen tilanteeseen kunnissa

37 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointiaLapsuus ja perhe -ryhmä, Tarja Heino Missä on Pilotin jatkot? Stakesissa: tilastoinnin uudistumisessa; dokumentaation standardoinnissa; väliraportissa; netissä Yliopistolla: tutkimuksessa; opetuksessa Pikassoksessa: jatkohankkeen koordinoinnissa Seudullisissa kehittämisyksiköissä: työn kehittämisessä; asiakkuusprosessien seurannassa ja (vaikuttavuuden) arvioinnissa Kunnissa ja seutukunnissa: lastensuojelun suunnitelman valmistelussa ja sen toteutumisen arvioinnissa