Sosiaalinen tuki ja sosiaaliset suhteet

Esitys aiheesta: "Sosiaalinen tuki ja sosiaaliset suhteet"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalinen tuki ja sosiaaliset suhteet
Antonucci, Toni C. (1990) Social Supports and Social Relationships. Teoksessa Binstock, Robert H. & George, Linda K. (edit.) Handbook of Aging and the Social Sciences. Academic Press Inc., London.

2 1. Johdanto (1/2) Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen tuki?
Moniulotteisia ja –selitteisiä käsitteitä, tarkka määrittely kuitenkin kehittymätöntä ja vaikeaa Tutkittu ja käytetty mm. psykologiassa, sosiologiassa ja epidemiologiassa Käsitteen kulloinenkin määrittely tärkeää tutkimustyössä  tarvitaan, jotta tiedetään mitä ja miten missäkin kontekstissa tutkitaan

3 1. Johdanto (2/2) Sos. suhteet ja terveys kiinnostavat tutkijoita
Psykologia: sosiaaliset suhteet elinikäisiä kehittyviä ja muuttuvia prosesseja, jotka vaikuttavat yksilön minäkäsitykseen ja sitä kautta hyvinvointiin Sosiologia: integraatio ja sosiaalinen eristäytyminen Sosiaalisen tuen puskurivaikutus Sos. suhteet vähentävät stressitekijöiden negatiivisia vaikutuksia sosiaalisilla suhteilla yleisluontoinen ja positiivinen vaikutus: ne saavat yksilön ajattelemaan positiivisemmin itsestään

4 2. Sosiaalisen tuen terveydelliset näkökulmat (1/5)
Olennainen näkökulma sosiaalisen tuen tutkimustyön perustelulle Kurssin sisällön kannalta olennainen näkökulma Sosiaalisten suhteiden ja tuen näkökulma ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin Terveys on kokonaisvaltainen jatkumo ihmisen elämässä:  terveyden taso vaihtelee

5 2. Sosiaalisen tuen terveydelliset näkökulmat (2/5)
Terveyteen liittyvät näkökulmat sosiaalisen tuen ja sosiaalisten suhteiden tutkimuksessa Sosiaalisten suhteiden rooli terveyteen vaikuttavissa kriiseissä Sosiaalisten suhteiden assosioituminen sairastuneisuuteen ja kuolleisuuteen Sosiaalisen tuen suhde psykoimmunologiaan Sosiaalisten suhteiden rooli oireiden havaitsemisessa, laitostumisessa ja hoidon tarpeessa. Vanhusten pitkäaikaishoidossa muodollisten ja epämuodollisten hoitajien välinen suhde.

6 2. Sosiaalisen tuen terveydelliset näkökulmat (3/5)
1. Sosiaalisten suhteiden rooli terveyteen vaikuttavissa kriiseissä Sosiaalisen tuen suora vaikutus: ihmiset ovat valmiimpia kohtaamaan terveyttä uhkaavat tapahtumat, heidän aiemman saamansa sosiaalisen tuen vaikutuksesta  sosiaaliset suhteet vaikuttavat positiivisen minäkuvan tukemisen kautta Pehmentävä vaikutus: Sosiaaliset suhteet helpottavat ongelmien käsittelyä kriisin aikana ja sen jälkeen 2. Sosiaalisten suhteiden assosioituminen sairastuneisuuteen ja kuolleisuuteen  esim. masennuspotilailla on todettu olevan suppeampi sosiaalinen verkosto, lapsuudessa menetyksiä tai ongelmallisia sosiaalisia suhteita sosiaalisessa verkostossaan

7 2. Sosiaalisen tuen terveydelliset näkökulmat (4/5)
3. Sosiaalisen tuen suhde psykoimmunologiaan Sosiaaliset suhteet tai niiden huono laatu tai puute voivat heikentää / parantaa immuniteettiä  tulevaisuudessa selvitetään lisää sosiaalisen tuen vaikutusmekanismeja 4. Sosiaalisten suhteiden rooli oireiden havaitsemisessa, laitostumisessa ja hoidon tarpeessa.  Oireet havaitaan helpommin  kotihoidon vaikutus laitostumiseen  läheisten vaikutus hoidon tarjoajina

8 2. Sosiaalisen tuen terveydelliset näkökulmat (5/5)
5. Vanhusten pitkäaikaishoidossa muodollisten ja epämuodollisten hoitojen välinen suhde a) Muodollinen hoitaja: ammatikseen hoitotyötä tekevät b) Epämuodollinen hoitaja: läheiset ihmiset, vanhemmat, lapset, ystävät ym.  vähentää laitostumista, mutta lisää vaatimuksia läheisille  eri hoitomuotojen optimointi – eri hoitomuotojen yhdistely Sosiaalisten suhteiden ja tuen näkökulma ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin Vanhusten minäkuvan tukeminen ja sosiaalisen toiminnan optimointi:  määritellään mikä on tärkeää ja kriittistä omalle minäkuvalle ja optimoidaan oma tekeminen suhteessa tähän päämäärään. Tehdään kaikki tarvittava tällä alueella. Tavoitteena säilyttää toimintakyky.  positiivisen illuusion ylläpitäminen

9 3. Tutkimuslinjat (1/2) Sos. tuen määrä vai laatu?
Myös erottelu subjektiiviseen ja objektiiviseen arviointiin Suhteiden määrä ja laatu eivät välttämättä korreloi Laadullinen näkökanta korostaa yksilön tuntemuksia ja näkemyksiä sosiaalisista suhteistaan Määrällinen näkökanta kiinnostunut sosiaalisten siteiden olemassaolosta ja niiden määrästä Kolmas linja: sosiaaliset verkostot Määrä, laatu, tiheys, homogeenisuus, vastavuoroisuus…

10 3. Tutkimuslinjat (2/2) Sosiaaliset verkostot
mahdollista ottaa huomioon yksilön kokeman sosiaalisen tuen merkitys tai funktio Rakkaussuhde; taloudellinen avustus; jaettu asennemaailma… Myös sos.suhteiden negatiiviset puolet Paljon tutkimusta 1980-luvun puolivälistä lähtien sosiaalinen tuki, sosiaalinen verkosto ja sen rakenne eroavat erityisesti sukupuolen, asuinalueen, sosiaalisen aseman, iän ja etnisen ryhmän tai kulttuuripiirin mukaan.

11 4. Vastavuoroisuus, sosiaalisen vaihdon teoria, vastaavuus (veridicality) (1/3)
Vaihtoteoria Näkökulmaperusta: sosiaalinen vuorovaikutus perustuu vaihtamiseen Sosiaalisen vaihdon eri muodot hyödykkeiden vaihto, tavarat ja palvelut vastaavan määrän vaihtaminen sosiaalisen verkoston jäsenten välillä vastavuoroinen vaihto sosiaalisen verkoston sisällä: vastaanotetaan sosiaalista tukea toiselta ja annetaan sosiaalista tukea muille Vaihtoteoreetikot lähtevät ajatuksesta, että sosiaalisissa suhteissa ihmiset joko pyrkivät hyötymään vaihdosta tai tekemään siitä vastavuoroisen

12 4. Vastavuoroisuus, sosiaalisen vaihdon teoria, vastaavuus (veridicality) (2/3)
Kehittyy yhteisöissä, joissa pitkäaikaiset suhteet mahdollistuvat Jokaisesta vaihdosta ei tarvitse välittömästi hyötyä vastavuoroisuus muistuttaa solidaarisuutta  esim. lasten kunnioitus vanhempia kohtaa  arvostetaan aiempia vaihtotilanteita Vastavuoroisuudessa on kulttuurisia eroja vastavuoroinen vaihtosuhde  tyytyväisyys sosiaaliseen suhteeseen epäsuhtainen vaihtosuhde  tyytymättömyys sosiaaliseen suhteeseen  Vastavuoroisuus sosiaalisissa suhteissa vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin yleensä

13 4. Vastavuoroisuus, sosiaalisen vaihdon teoria, vastaavuus (veridicality) (3/3)
“Kuinka samaa mieltä sosiaaliseen verkostoon kuuluvat ihmiset ovat toisiltaan saamastaan ja toisilleen tarjoamastaan sosiaalisesta tuesta” Suurin vastaavuus pariskuntien keskuudessa  Näkemysten vastaavuuden ei ole kuitenkaan havaittu johtavan parempaan hyvinvointiin.

14 5. Erinäisiä näkökulmia (1/2)
Sukupuoli sosiaalisen tuen määrittäjänä Naisten sosiaalinen verkosto miehiä laajempi, moninaisempi, tiiviimpi, vaikuttaa hyvinvointiin laaja suhdeverkosto voi olla hyödyllisempi stressitekijöihin sopeutumisessa (leskeys, sairaudet…) Toisaalta: naisten suhteet usein vaativampia ja konfliktiherkempiä  negatiivinen hyvinvointivaikutus ”Negatiivinen sosiaalinen tuki” Liiallinen ikävien asioiden puinti aiheuttaa sosiaalisessa verkostossa ahdistusta ja masentuneisuutta

15 5. Erinäisiä näkökulmia (2/2)
Perheen vai ystävien tuki Ystävillä ja sukulaisilla erilainen merkitys Vanhukset haluavat ensisijaisesti ystävien tukea, vaikka sukulaisia määrällisesti sos. verkostossa enemmän Ystävillä suorempi vaikutus vanhusten hyvinvointiin Selitys: Ystävyys vapaaehtoista, sukulaisuus tuo pakollisia velvoitteita Selitys: Ystäviltä ei odoteta aina apua, sukulaisilta kyllä Jos ystävä auttaa, se on erityistä; jos sukulainen jättää auttamatta, se on merkittävämpi paha kuin jos ystävä ei auta