Harry Edelman Projektipäällikkö, tutkija Työryhmätapaamiset, Prosessit ja strategiat

Esitys aiheesta: "Harry Edelman Projektipäällikkö, tutkija Työryhmätapaamiset, Prosessit ja strategiat"— Esityksen transkriptio:

1

2 Harry Edelman Projektipäällikkö, tutkija Työryhmätapaamiset, Prosessit ja strategiat hedelman@MIT.EDU

3 •Ensimmäinen tapaaminen •Teemana tutkimushankkeen lähtökohtien läpikäynti yhteistyökumppaneiden hankkeen käynnistysvaiheessa painottamista näkökulmista 17.12.2004

4 •Kiinnostus maankäytönsuunnittelun käytäntöihin, hanke- ja sopimusmenettelyjen kehittäminen Yhteistyökumppaneiden keskeiset näkökulmat •Suunnittelun sisältöön liittyvät kysymykset, uudet ratkaisut ja innovaatiot •Työnjako yksityisen ja julkisen sektorin välillä, vastuut ja kustannusjaot •Tarve yhteistoimintaan perustuville menettelyille ja avoimelle prosessille eri organisaatioiden välillä ja niiden sisällä sekä eri toimialojen välillä

5 •Kommunikoiva suunnittelu, osallistuminen ja “yleinen hyvä” Yhteistyökumppaneiden keskeiset näkökulmat •Positiivinen ajattelu ja asennekysymykset, keskinäinen luottamus ja kunnioitus, vapaaehtoinen toiminta •Julkisen säätelyn rooli ja tarve

6 •Toinen tapaaminen •Teemana toimintaympäristo, jossa hankkeita toteutetaan eli organisaatiokulttuureissa, strategisissa lähtökohdissa ja osapuolten yhteistoiminnassa sekä näihin liittyvissä ongelmissa. Tarkastelun kohteena toteutuneet ja suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita. 11.3.2005

7 •hankkeiden julkistamisen ajoitus kilpailunäkökulmasta vs. julkinen osallisuustavoite Käytännön ongelmia, osallistuminen •asukkaiden pelko vanhojen palveluiden katoamisesta, liikenneongelmat, katuverkkoon liittyvät kysymykset •lähinaapurien asenteet, kaavan joustamattomuus ja muutostarve •asukkaiden epäilyt, suurin haaste uuden sovittaminen vanhaan miljööseen

8 Käytännön ongelmia, taloudellinen kohtuus •maan myyjä halusi paljon rakennusoikeutta suunnittelukilpailun kautta vs. rakennuttajan ja kaupungin laatuintressit; kaupungin epäily myyjän ja rakennuttajan sopimuksen sisällöstä, suunnittelun mittakaava  kaupunki katsoo koko aluekeskusta, rakennuttaja omaa tonttiaan •osa maanomistajista prosessin vapaamatkustajia

9 Toiminta-ajatuksia osallistumisesta •hankkeiden tavoitteiden mahdollisimman hyvä kertominen, tiedotus A) kentän hahmottaminen, mitkä tahot ovat oleellisia B) aktiivinen kontaktin ottaminen, kaikkiin keskusteluihin osallistuminen •rajut tunteet, tärkeää saada osapuolet samaan pöytään  syntipukin mahdollisuus poistuu, ristiriitaan suoraan käsiksi •mitä olisi osallistuminen tavoitteen määrittelyvaiheessa? Miten osallistuminen rahoitetaan?

10 •”sparraus” Toiminta-ajatuksia osallistumisesta •kuunteluvelvoite + näyttövelvoite  näyttö kasvattaa paperipinoa, varmuuden vuoksi todistaminen •tiedonkulun hallinta  ajankäyttö •epävirallinen osallistuminen, ”kypsytys”

11 •Kolmas tapaaminen: “MAANKÄYTÖN MITTAKAAVAT – PAIKALLISUUDEN TASOT” •Työryhmän valmisteli ryhmätyönä TKK:ssa järjestettäviä kansainvälisiä workshopeja. Työtä edelsi tutkijoiden alustukset: Harry Edelman ja Tommi Mäkynen: ”Paikallisuuden käsite, tasot ja mahdollisuudet hankkeessa” (Päivärannan hypermarket- hanke, Kuopio) Olli Maijala ja Panu Lehtovuori: ”Paikallisuuden ilmentyminen hankkeiden yllättävissä käänteissä” Antti Ahlava: ”Hankkeen suhde laajempaan maankäytön suunnitteluun – Matinkylä II” 2.6.2005

12

13 Kommunikaatio - 2005 DECOMB: WG2 hankkeen hahmottuminen hankkeesta sopiminen hankkeen toteuttaminen

14 •Omaleimaisuus (identification) •Omavaraisuuden aste (degree of self-sufficiency) Kriteeristö (Oswald & Baccini) •Monimuotoisuus (diversity) •Joustavuus (flexibility) •Raaka-aine tehokkuus (resource efficiency)

15 •Omaleimaisuus (identification) •Omavaraisuuden aste (degree of self-sufficiency) Mallinnustyövälineet tilallisten prosessien käsittelyyn •Monimuotoisuus (diversity) •Joustavuus (flexibility) •Raaka-aine tehokkuus (resource efficiency)

16 jokainen rakentamistapahtuma on kontribuutio kaupunkiin •Frankfurt am Main – Handels- und Industriekammer – 10.-11.11.2005

17 asunnotpalvelut toimistot työpaikat kauppavarastot Hahmojen ja rakenteiden tunnistaminen - Messukylä

18 Mittakaavojen välinen polkuriippuvuus -soluautomaatin reunaehtojen määrittelyä Saavutettavuus (accessibility) Yhdistävyys connectivity) Läheisyys (proximity) Kaikki ei tapahdu kaikkialla, Verkko ei ole tasalaatuinen, Verkot ovat komplekseja, Uusien verkkojen generointi, Suunnittelu voi tuottaa synergia- vaikutuksia, Uudenlaisia sosiaalisia ja kommunikaatioyhteyksiä Taloudelliset verkot: pendelöinti, uudet yritysstrategiat Keskittyminen on purettu, Arvonmuodostusketjut tulevat desentraalisiksi

19 III JÄRJEN KAUPUNKI A. KULTTUURI JA OPPIMINEN kasvun painopiste etelässä keskialue stabiili ei uusia varastoja

20 Ohjauksen keinovalikoimaa… Ruutukaava & rakennusjärjestys -tasapainoilua regulaation ja itseorganisoitumisen välillä ? Mitkä kaavoituksen osatekijät todella palvelevat dynaamiselle prosessille määriteltyjä kriteerejä?

21 Esa Hakkola Tutkija, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, esa.hakkola@helsinki.fi SCOPE2005 – KAUPUNKIKEHITYKSEN UUDET TUULET 16.12.2005 Sopimukset ja lainsäädäntö –työryhmän tilannekatsaus

22 •Työryhmässä tehtävä tutkimus keskittyy maankäyttösopimuksiin Toiminnan lähtökohtia •Taustalla MRL 12 a luku ja sen tuomat uudet menettelyt •Pääteeman alle muodostunut kolme alakokonaisuutta

23 •Julkisten hankintojen suhde maankäyttösopimuksiin Tutkimuksen painopisteet •MRL 12 a luvun uudet sopimusmekanismit: mistä voi sopia ja missä vaiheessa •Kehittämiskorvausjärjestelmän ja maankäyttösopimusten suhde

24 •Maankäyttösopimuksiin suhtaudutaan myönteisesti pehmeimpänä lainsäädännön mahdollistamana instrumenttina, jolla yhdyskuntarakentamisen kustannukset voidaan jakaa Tutkimusfilosofia •Tavoitteena paitsi etsiä toimivia käytäntöä, myös tarkastella, mitä ei voi tehdä  sopimusmekanismeihin liittyvien riskien etukäteinen tunnistaminen •Mahdollisten ongelmien esiintuominen (esim. hankintalaki) •Nykykäytäntöjen ongelmien tunnistaminen ja korjaaminen edistää kaavoitusprosessia siten, että turhilta valituksilta vältyttäisiin

25 •Työryhmän jäseniltä tuodut caset: erityisesti Vaasan Mustikkamaa Tutkimustapa: caset •Runsaasti muutakin case-materiaalia, esim. Kotkan Toriparkki ja siitä tehdyt valitukset •Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöstä runsaasti materiaalia, •Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen La Scala -tapaus

26 •Ei kuitenkaan case-tutkimusta siinä mielessä kuin ehkä muilla tieteenaloilla: tavoite ei ole itse tapausten tutkiminen, vaan ongelmien löytäminen ja niiden analysointi ja ratkaisu  yleistäminen Case-tutkimuksesta •Ongelmana myös luottamukselliset caset: tutkimuksessa voi olla tietoa ongelmista, joita käytännössä on tullut vastaan, mutta ongelmien lähdettä ei voi tarkasti eksplikoida  käytännössä ei liene merkittävä ongelma

27 •Tuloksia julkistetaan artikkelimuodossa (lähinnä) kotimaisissa oikeustieteellisissä julkaisuissa Tutkimusryhmän tulostus •Tällä hetkellä aktiivisessa kirjoitusvaiheessa kolme artikkelia •Kaksi tulostusmuotoa: oikeudellinen selvitys vs. prosessien kehittäminen •Mikä on näiden suhde?

28 •Työryhmä kokoontunut loppuvuoden aikana kolme kertaa Muuta tutkimuksen etenemisestä •Aloitus viivästyi jonkin verran, mutta välimatka on kurottu pääosin kiinni, resursseja käytetty kuitenkin hieman budjetoitua vähemmän •Epävirallisten yhteydenottojen määrästä voi päätellä, että aihe koetaan käytännön toimijoiden keskuudessa ajankohtaiseksi ja tärkeäksi •Hankintalainsäädännön uudistuksen viivästymisellä voi olla vaikutusta tutkimuksen etenemiseen

29

30 UUDENLAISET INSPIROIVAT JA KOKONAISVALTAISET ALUERAKENTAMISMALLIT VAI VANHENTUNUT RESEPTIT?

31 •LIFESTYLE •KULUTUSTAVAT •KOMMUNIKAATIO •MEDIA •TURVALLISUUS •ARKKITEHTUURI MÄÄRITTELEVÄT TILAT JA TOIMINNAT

32 PELAAJAT