Pasi Lehtonen Pasi.Lehtonen@hut.fi Asiakaspäätelaitteiden etähallinnan tekniset ja kaupalliset toteutusmahdollisuudet laajakaistaisessa DSL-verkossa Pasi.

Esitys aiheesta: "Pasi Lehtonen Pasi.Lehtonen@hut.fi Asiakaspäätelaitteiden etähallinnan tekniset ja kaupalliset toteutusmahdollisuudet laajakaistaisessa DSL-verkossa Pasi."— Esityksen transkriptio:

1 Pasi Lehtonen Pasi.Lehtonen@hut.fi
Asiakaspäätelaitteiden etähallinnan tekniset ja kaupalliset toteutusmahdollisuudet laajakaistaisessa DSL-verkossa Pasi Lehtonen

2 Työn taustat Laajakaistaliittymien määrä Suomessa saavuttamassa huippunsa Laajakaistaliittymien uusmyynnin tuotot vähentyneet Kilpailun painopiste siirtymässä palveluihin ja palvelunlaatuun Operaattorien mielenkiinto uusista palveluista saataviin tuottoihin kasvanut Etähallintaa voidaan hyödyntää uusien palveluiden tuottamisessa Tarve etähallita asiakkaiden kotiverkon päätelaitteita kasvanut Operaattorit tarvitsevat laite- ja valmistajariippumattoman asiakaspäätelaitteiden etähallintajärjestelmän Operaattoreiden tavoitteena tehostaa laajakaistaliittymien ja –palveluiden käyttöönottoa, hallinnointia ja häiriönkorjausta

3 Työn tavoitteet ja rajaukset
Selvittää asiakaspäätelaitteiden etähallintaan soveltuvia protokollia ja niiden avulla toteutettuja järjestelmiä Selvitetään työn toimeksiantajan tarpeisiin parhaiten soveltuvimpia etähallintaprotokollia ja kaupallisia järjestelmiä Rajoitutaan tutkimaan etähallintaa laajakaistaisessa DSL-verkossa Erityisesti selvittää DSL Forumin uudenlaista asiakaspäätelaitteiden etähallinta-arkkitehtuuria Laatia etähallintajärjestelmän taloudellinen kannattavuuslaskelma Ei selvitetä etähallintajärjestelmän integrointia operaattorin muihin järjestelmiin

4 Työn rakenne Toisessa luvussa esitellään tunnettuja etähallintaan soveltuvia protokollia Kolmannessa luvussa esitellään DSL Forumin asiakaspäätelaitteiden etähallintaprotokollaa ja –arkkitehtuuria Neljännessä luvussa esitellään kaupallisia ja muita etähallintajärjestelmiä Kartoitetaan asiakaspäätelaitteiden tukea erilaisille etähallintaprotokollille ja –järjestelmille Vertaillaan järjestelmien etuja ja heikkouksia etähallinnassa Viidennessä luvussa selvitetään etähallintajärjestelmällä mahdollisesti saavutettavia taloudellisia ja muita hyötyjä Kustannus-hyötyanalyysin perusteella selvitetään olisivatko taloudelliset hyödyt kustannuksia suuremmat Kuudennessa luvussa käydään läpi työn taustat, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja tulokset Tietojen perusteella joko suositellaan tai hylätään etähallintajärjestelmän hankinta

5 Etähallintaprotokollat
SNMP-verkonhallintaprotokolla Triviaali tiedostonsiirtoprotokolla TFTP Automaattinen asetustietojen hallinta BOOTB ja DHCP TELNET-etäkäyttöprotokolla DSL Forum ja asiakaspäätelaitteiden etähallinta-arkkitehtuuri

6 SNMP (Simple Network Management Protocol)
Hallinta-asema vastaa verkon laitteiden eli hallinta-agenttien hallinnasta Kykenee lukemaan ja muuttamaan verkon laitteiden asetustietoja SNMP muodostuu kolmesta erillisestä standardista Hallintatietokanta eli MIB määrittelee laitteiden hallintatiedot Hallintatietojen rakenne SMI määrittelee hallintatietojen rakenteen, esitystavan ja nimeämisen SNMP-yhteyskäytäntö määrittelee hallinta-aseman ja hallinta-agenttien välisen tiedonvaihdon Kolmas versio (SNMPv3) tukee hallinta-aseman tunnistamista, sanomien salaamista ja pääsynvalvontaa Erityisesti operaattorin runkoverkon laitteiden etähallintaprotokolla

7 TFTP (Trivial File Transfer Protocol)
Yksinkertainen tiedonsiirtoprotokolla tiedostojen siirtoon Mahdollistaa tiedoston lukemisen ja tiedostoon kirjoittamisen palvelimelle Soveltuu laitteiden asetustiedostojen tallentamiseen ja palauttamiseen Ei tue käyttäjien tunnistamista tai muita tietoturvaominaisuuksia

8 Automaattinen asetustietojen hallinta
BOOTP (Bootstrap Protocol) ja DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol Käytetään verkon laitteiden kuten verkkopäätteiden asetustietojen hallinnassa DHCP-palvelin vastaa usein asiakaspäätelaitteiden verkko-osoitteiden ja nimipalvelimien määrittämisestä Tärkein tehtävä on myöntää verkko-osoitteita asiakaspäätelaitteiden käyttöön Tehostaa julkisten verkko-osoitteiden käyttöä Vähentää asiakaspäätelaitteiden virheasetusten määrää DHCP-sanoman vaihtoehtokenttä (Options) mahdollistaa asetustietojen, kuten asetuspalvelimen paikantimen, välittämisen päätelaitteille

9 Telnet TCP/IP-protokollaperheeseen kuuluva etäkäyttöprotokolla
Löytyy valmiina lähes jokaisesta käyttöjärjestelmästä Suosioon vaikuttaa myös asiakaspäätelaitteiden laaja tuki Telnetille Tukee käyttäjien todentamista Kaikki asiakkaan ja palvelimen välinen liikenne välitetään täysin salaamattomana Hyödynnetään laajasti suljettujen verkkojen laitteiden etähallinnassa Puutteellisten tietoturvaominaisuuksiensa vuoksi ei sovellu julkisen verkon laitteiden etähallintaan

10 DSL Forum Noin kahden sadan tietoliikenteen, laite- ja ohjelmistovalmistajien, operaattoreiden, palveluntarjoajien ja televerkon toimijoiden muodostama yhteenliittymä Elisa yksi jäsenyrityksistä Kehitystyö laajentunut DSL-tekniikoiden määrittelystä kehittyneempien laajakaista-arkkitehtuurien standardointiin Pyrkii edistämään ja nopeuttamaan uusien palveluiden tarjontaa On määritellyt, että asiakaspäätelaitteiden etähallinnan puute heikentää uusien palveluiden tarjontaa  tarve yhtenäiselle standardille

11 TR-069 Laite- ja valmistajariippumaton asiakaspäätelaitteiden etähallinta-arkkitehtuuri Määrittelee asetuspalvelimen ja asiakaspäätelaitteiden välisen tiedonvaihdon Asetuspalvelin vastaa asiakaspäätelaitteiden asetustietojen, vian, suorituskyvyn ja turvallisuuden hallinnasta Mahdollistaa myös asiakaspäätelaitteiden ohjelmistoversioiden päivitykset Määrittelee verkkopäätteen pakolliset ja valinnaiset hallintatiedot Määrittelee asetuspalvelimen pakolliset ja valinnaiset metodit

12 TR-111 Mahdollistaa lähiverkonpäätelaitteiden etähallinnan
Analogi- ja televisiosovittimet VoIP-puhelimet Kodin mediapalvelimet jne. Lähiverkon päätelaitteiden sisäiset verkko-osoitteet hankaloittavat etähallintaa Käsittelee NAT:n takana sijaitsevien asiakaspäätelaitteiden etähallintaa Mahdollistaa lähiverkon päätelaitteen ja verkkopäätteen yhdistämisen Mahdollistaa asetuspalvelimen kyvyn toimia yhteydenmuodostajana

13 TR-064 Mahdollistaa asiakaspäätelaitteiden asetustietojen hallinnan lähiverkon liitännän kautta tietokoneella Suunniteltu yksinkertaistamaan asiakaspäätelaitteiden käyttöönottoa Vastaa asiakaspäätelaitteiden esiasetusten, kuten asetuspalvelimen paikantimen määrittämisestä Asetuspalvelin vastaa yhteydenmuodostuksen jälkeen muiden hallintatietojen määrittämisestä Ei varsinainen etähallintaprotokolla

14 Etähallintajärjestelmät
Hewlett-Packard Network Node Manager Cisco Systems CiscoWorks Lan Management Solution Voyence VoyenceControl! Siemens Tango Subscriber Manager Alcatel Home Network Manager Motive Home Device Manager Saunalahti TR-069 asetuspalvelin

15 Network Node Manager NNM Kaupallinen järjestelmä
SNMP-pohjainen verkonhallintajärjestelmä Soveltuu lähinnä verkon laitteiden vikojen ja suorituskyvyn hallintaan Tukee standardien hallintatietokantojen kohteiden lisäksi myös laitevalmistajakohtaisten asetustietojen hallintaa Kykenee sekä lukemaan että vastaanottamaan laitteiden hallintatietojen arvoja Tietokanta mahdollistaa hallintatietojen laajan hyödyntämisen Kykenee muodostamaan graafisen kuvan verkon rakenteesta Kykenee suodattamaan ja esittämään tiedon verkon ylläpitäjän tahdon mukaisesti

16 CiscoWorks LMS Kaupallinen järjestelmä
SNMP-pohjainen verkonhallintajärjestelmä Soveltuu lähinnä Ciscon laitteiden hallintaan Kykenee laitteiden asetustietojen, vian, suorituskyvyn ja turvallisuuden hallintaan Muodostaa verkon rakenteesta graafisen näkymän Soveltuu lähinnä muutamista tuhansista laitteista muodostuvien verkkojen hallintaan

17 Voyence VoyenceControl! Kaupallinen järjestelmä
Verkonhallinnan kokonaisratkaisu Integroi muiden laite- ja ohjelmistovalmistajien erilliset verkonhallinta- ja valvontajärjestelmät yhdeksi järjestelmäksi Yhdistää asetustietojen, vian, suorituskyvyn ja turvallisuuden erilliset järjestelmät Soveltuu kaiken tyyppisten ja valmistajien laitteiden hallintaan Tarjoaa verkon ylläpitäjille ja suunnittelijoille yhtenäisen rajapinnan kaikkien verkon laitteiden hallintaan Mallinteiden käyttö asetustietojen hallinnassa tehostaa verkonhallintaa ja vähentää virheasetusten määrää

18 Siemens, Alcatel ja Motive Yhteenveto
Asetuspalvelimet ovat toteutettu DSL Forumin standardien pohjalta Kaikki soveltuvat eri tyyppisten ja laitevalmistajien päätelaitteiden etähallintaan Asetuspalvelimet kykenevät hallitsemaan sekä verkkopäätteitä että lähiverkon päätelaitteita Asetuspalvelimet vastaavat päätelaitteiden asetustietojen, vian, suorituskyvyn ja turvallisuuden hallinnasta Kaikki tukevat tunnistamista ja liikenteen salaamista Vastaavat ohjelmistoversioiden päivityksistä Asetuspalvelimien ominaisuuksissa ei laite- ja ohjelmistovalmistajien materiaalien perusteella ole merkittäviä eroja Siemens TSM tukee myös Telnettiä päätelaitteiden etähallinnassa Motive HDM tukee vastaavasti myös SNMP:a päätelaitteiden etähallinnassa Siemens ja Motive tarjoavat päätelaitteiden käyttöönoton sekä palveluiden ja yhteyksien toimivuuden tueksi asiakasohjelmistoja Siemens ja Alcatel valmistavat myös asetuspalvelimella etähallittavia päätelaitteita Motive on puhtaasti ohjelmistovalmistaja

19 Saunalahden asetuspalvelin Saunalahden itse toteuttama
DSL Forumin standardien pohjalta toteutettu asetuspalvelin Suunniteltu noin asiakaspäätelaitteen etähallintaan Asetuspalvelimen kuormitusta voidaan tarvittaessa jakaa mahdollistaa suuremman päätelaitekannan etähallinnan Asetuspalvelin on integroitu muihin operaattorin tukiohjelmistoihin Asiakkaat voivat ohjata liittymiensä ja palveluidensa toimintaa Saunalahden verkkosivujen kautta

20 Asiakaspäätelaitteiden etähallintajärjestelmän kannattavuuslaskelma
Aluksi arvioidaan järjestelmällä saavutettavissa olevat säästöt Seuraavassa vaiheessa arvioidaan järjestelmän hankinta- ja ylläpitokustannukset Lasketaan vuosittaiset tulosvaikutukset (säästöt vähennettynä kustannuslisäyksillä) Laskentaan nykyarvolaskentaa käyttämällä arvio saavutettavista kokonaishyödyistä

21 Asiakaspäätelaitteiden etähallintajärjestelmän kannattavuuslaskelma
Pohjautuu etähallittavien päätelaitteiden arvioituun määrään sekä asiakastuen ja häiriönkorjausprosessin tietoihin Pohjana käytetty nykyisen päätelaitekannan kokoa ja myyntiennusteita Käytettävissä on ollut tilastoja asiakastuen ja häiriönkorjausprosessin puhelu- ja työmääristä sekä niiden kustannuksista Kannattavuuslaskelmassa on arvioitu liittymien ja palveluiden käyttöönotossa, hallinnoinnissa ja häiriönkorjausprosessissa saavutettavia kustannussäästöjä järjestelmän käyttöönottoa seuraavien viiden ensimmäisen vuoden osalta Tehostamisen voidaan arvioida muun muassa: Vähentävän asentajien asennuskäyntien tarvetta Vähentävän tarpeettomia asiakastuen kontakteja Torjuvan häiriöiden muodostumista (mm. ohjelmistoversioiden päivitykset) Laskelma perustuu kahteen vaihtoehtoiseen näkemykseen etähallittavien päätelaitteiden määrästä

22 Etähallintajärjestelmän kustannukset
Arvio etähallintajärjestelmän hankinta- ja ylläpitokustannuksista pohjautuu Motiven laskelmaan Motiven arvio etähallintajärjestelmän kustannuksista vaikutti perustelluimmalta Motiven kustannusarvio perustuu etähallittavien päätelaitteiden määrään Hankintakustannus Käyttöönottokustannus Ylläpitokustannus

23 Kannattavuuslaskelman tulokset
Laskelmassa käytettiin 7 % tuottovaadetta Vuosittainen tulosparannus laskelman oletuksilla NPV-laskentaa käyttäen asettui 6,6 ja 6,8 miljoonan euron haarukkaan Elisan vuosikustannukset vuoden 2006 tilinpäätöksessä olivat noin 1,1 mrd euroa  suhteutettuna konsernin kokonaiskustannuksiin, järjestelmällä saavutettaisiin n. 0,6 % vuosittaiset säästöt Kustannussäästöjen toteutuminen riippuu siitä, kuinka hyvin operaattorin on mahdollista hyödyntää prosessin tehostumisen myötä vapautuvat resurssit Säästöjen toteutuminen edellyttää myös, että etähallinnan käyttöönottoon sitoudutaan ja päätelaitekanta saadaan mahdollisimman nopeasti tukemaan etähallintaa

24 Johtopäätökset ja suositukset
Suosittelen DSL Forumin standardeihin perustavan etähallintajärjestelmän hankintaa Järjestelmätoimittajan valinta vaatii tarkempaa tarjouskilpailua sekä järjestelmien integrointimahdollisuuksien selvittämistä