OPPILAITOSPORTAALI.

Esitys aiheesta: "OPPILAITOSPORTAALI."— Esityksen transkriptio:

1 OPPILAITOSPORTAALI

2 IT-standardoinnin yleiskuva Ohjelmistotuotannon, järjestelmäsuunnittelun ja IT-palvelujen hallinnan standardisointi

3 Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi!
Aineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille ja opiskelijoille. Kalvosarja esittelee IT-alan maailmanlaajuisen virallisen standardisoinnin kokonaiskuvan. Kalvosarjassa esitellään keskeiset standardoinnin organisaatiot, standardisoinnin edut, standardin tekemisen eri vaiheet ja hallinnan standardien keskeiset yleiset vaatimukset. Tässä kalvosarjassa ei käsitellä IT-alan standardeja lainkaan yksittäisen standardin kannalta. Ohjelmistotuotannon, järjestelmäsuunnittelun ja IT-palvelujen hallinnan standardisointi käydään läpi työryhmien ja työkohteiden tarkkuudella. Tämän kalvosarjan lisäksi on tehty erilliset kalvot standardeista ISO/IEC 15504, ISO/IEC 20000, ISO/IEC ja ISO/IEC

4 Aineiston käyttö ja tekijänoikeudet (SFS)
Tämän luentoaineiston on laatinut SFS ja Risto Nevalainen FiSMA ry:stä. Kalvosarja on tuotettu SFS:n projektirahoituksella. Tämän luentoaineiston tekijänoikeudet omistaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Esitystä saa vapaasti käyttää opetustarkoituksiin ja sitä saa tarvittaessa muokata. Aineistoa lainattaessa lähde tulee mainita. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Tämä materiaali on päivitetty viimeksi

5 Esityksen sisältö Miksi standardeja? Standardisoinnin maailmankartta
Hallinnan standardien yleisvaatimukset IT-standardointi Suomessa ja kansainvälisesti JTC 1 ja SC 7 SC 7:n historiaa Nykyiset jäsenyydet, työryhmät ja kumppanuudet SC 7 -alueen standardit ja niiden muodostama kokonaisuus

6 SFS ja standardisointi yleisesti

7 Yleistä standardeista
Standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu Standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää – yhteistyö Standardi on ennen vahvistamista ollut lausunnolla Avoimuus Standardi on tunnustetun elimen hyväksymä asiakirja Standardi on yleisesti saatavilla oleva asiakirja Standardien laadinnassa pyritään yksimielisyyteen Konsensus Standardien käyttö on yleensä vapaaehtoista Suomessa on tällä hetkellä n vahvistettua kansallista standardia

8 Suomen Standardisoimisliitto SFS
Standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa Laatii standardeja yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa Vahvistaa, julkaisee, myy ja välittää standardeja Perustettu 1924 Palveluksessa n.50 henkeä CENin ja ISOn jäsen Jäsenkunta koostuu Suomen valtiosta ja elinkeinoelämän järjestöistä Julkaisee SFS-tiedotus -lehteä

9 Standardisoimisliiton jäsenet Rakennustietosäätiö RTS
Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry Tekniikan Akateemisten Liitto ry Teknologiateollisuus ry Työtehoseura ry Yleinen Teollisuusliitto ry Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Ministeriöt (12 kpl) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Finanssialan Keskusliitto FK ry Helsingin Yliopisto Kemianteollisuus ry Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry PSK Standardisointiyhdistys ry Rakennusteollisuus ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Rakennustietosäätiö RTS PSK Standardisointi

10 Standardisoimisliiton toimialayhteisöt
Yksityiset: Kemianteollisuus ry Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus ry SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yleinen Teollisuusliitto ry Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Valtiolliset MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) Viestintävirasto Tiehallinto Suomen Ympäristökeskus

11 Standardisoinnin historia
Eri kulttuurien ponnistelut työn helpottamiseksi – määrämittaiset rakennustiilet: Egyptin pyramidien savitiilet Maya-intiaanien temppelit Kiinan muuri 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous ja massatuotanto – tarve yhdenmukaisuudesta ja osien vaihtokelpoisuudesta Kansallisen standardisoinnin käynnistyminen Baltimoren palo 1904 käynnisti laajan standardisoinnin

12 Standardit osana arkea

13 Kaikki hyötyvät standardeista
Standardeilla Parannetaan kilpailukykyä Tehostetaan toimintaa Helpotetaan markkinoille pääsyä Kevennetään lainsäädäntötyötä Varmistetaan vaatimustenmukaisuus Lisätään toimintaympäristön hallittavuutta Parannetaan kansalaisten elinympäristöä

14 Standardisoinnin maailmankartta
IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Maailman- laajuinen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Eurooppalainen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS toimialayhteisöineen Viestintä- virasto Teleala Kansallinen taso

15 ISO, International Organization for Standardization
162 jäsenjärjestöä (1/maa) n. 30 000 ISO-standardia tai vastaavaa dokumenttia n työkohdetta meneillään n teknistä ryhmää laatimassa standardeja n. 200 teknistä komiteaa (TC ja PC) n. 600 alakomiteaa (SC) n työryhmää (WG)

16 CEN European Committee for Standardization
32 jäsenjärjestöä (1/maa) n EN-standardia tai muuta julkaisua n työkohdetta meneillään n teknistä ryhmää 290 teknistä komiteaa (TC, PC) 65 alakomiteaa (SC) 1 400 työryhmää (WG) 30 workshoppia (WS)

17 Mitä hyötyä osallistumisesta?
Ajan tasalla pysyminen kansainvälisestä ja eurooppalaisesta standardisoinnista Ennakkotiedon saaminen tulevista standardeista Mahdollisuus vaikuttaa standardien sisältöön Kilpailuetu Tuotteiden ja palveluiden sopeuttaminen standardien vaatimuksiin helpottuu Verkostoituminen alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa

18 Standardien laadinta ISOssa
Aloite (NWIP) Työluonnos (WD) Komitealuonnos (CD, mahdollisesti useita) Standardiehdotus (DIS) Lopullinen standardiehdotus (FDIS) Valmis ISO-standardi SFS-ISO, jos katsotaan tarpeelliseksi

19 Standardien luokittelua
Standardit voidaan luokitella monella tapaa. Ehkä yleisimmin käytetty on standardidokumentin tyypin mukaan: IS eli International Standard. Tyypillinen esimerkki on vaatimusstandardi, esim. ISO/IEC tai ISO/IEC Lisäksi voi olla IS-ohjeistoja, esimerkiksi ISO/IEC ja ISO/IEC Technical Report (TR). Näitä voi olla monenlaisia dokumentin kypsyysasteen ja sisällön mukaan. Monenlaisia muitakin dokumenttiluokkia on käytössä, mutta vähemmän ICT-alueella. Muita hyödyllisiä luokitteluja: Hallinnan standardit vs tekniset standardit Laajat viitekehykset vs yksittäiset spesifikaatiot

20 Lisätietoa standardeista
Varsin hyödyllinen tietolähde on ISOn ylläpitämä Online Browsing Platform tietokanta standardeissa käytetyistä termeistä ja käsitekokonaisuuksista. IT- ja ohjelmistoalueella on lisäksi vastaava ISO/IEC JTC1 -alueen ja IEEE:n yhteinen termi- ja käsitetietokanta SEVOCAB. Se sisältää termit laajasta joukosta myös muita kuin ISO-standardeja.

21 IT-alan virallinen standardisointi

22 ISOn IT-standardisointiryhmät
JTC 1 Tietotekniikka SC 02 - Merkistöt SC 06 - Tiedonsiirto SC 07 - Ohjelmistotuotanto ja järjestelmäkehitys SC 17 - Kortit ja muut henkilön tunnistamisen muodot SC 22 - Ohjelmointikielet, niiden ympäristöt ja varusohjelmistojen rajapinnat SC 23 - Tallennusvälineet SC 24 - Tietokonegrafiikan, kuvankäsittelyn ja ympäristön datan esittäminen SC 25 - IT-laitteiden liitännät SC 27 - Tietoturvatekniikat SC 28 - Toimistolaitteet SC 29 - Kuvan ja äänen koodaukset SC 31 - Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruu SC 32 - Tietojen hallinta ja liiketoimintatietojen välittäminen SC 34 - Dokumenttien kuvaus- ja prosessointikielet SC 35 - Käyttöliittymät SC 36 - Opetusteknologia SC 37 - Biometriikka SC 38 – Verkkosovellukset SC 39 – Kestävä tietotekniikka WG 6 – IT-hallintatavat WG 7 – Anturiverkot ISO/TC Paikkatieto ISO/TC Terveydenhuollon tietotekniikka Esteetön tietotekniikka

23 CENin IT-standardisointiryhmät
CEN-CENELEC ICT Forum: CEN/TC 224 Kortit ja muut henkilön tunnistamisen muodot CEN/TC 225 Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruu CEN/TC 247 Controls for mechanical building services CEN/TC 251 Terveydenhuollon tietotekniikka CEN/TC 278 Road transport and traffic telematics CEN/TC 287 Paikkatieto CEN/TC 304 Information and communications technologies - European localization requirements CEN/TC 310 Advanced Manufacturing Technologies CEN/TC 353 Opetusteknologia CEN/PC 365 Internet Filtering

24 SFS:n IT-standardisointi
Seuraa IT-alan standardisointia (ISO, CEN) Tiedottaa Koordinoi Perustaa seurantaryhmiä Suomeen Nimittää suomalaisasiantuntijat ISOn ja CENin työryhmiin Jakaa aineiston kiinnostuneille tahoille Seuraa uusia standardisointialueita, ja tiedottaa niistä  uusia asiantuntijoita kansainväliseen työhön Neuvoo, opastaa, järjestää seminaareja, ylläpitää internetsivustoa julkaisee uutiskirjettä

25 SFS:n IT-standardisoinnin seurantaryhmät
SR 301 Terveydenhuollon tietotekniikka SR 302 Biometriikka SR 303 Kortit ja tunnistaminen SR 304 Paikkatieto SR 305 Opetusteknologia SR 306 Dokumenttiformaatit SR 307 Tietoturva SR 308 IT-hallintatavat SR 309 Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruu SR 310 Verkkosovellukset

26 Hallintastandardien yleiset vaatimukset

27 Hallintajärjestelmä? Hallintajärjestelmä = Management System
Joukko vaatimuksia, jotka koskevat koko organisaatiota ja joista yrityksen johto on vastuussa Tunnetuin ISO sarja, joka on toiminut esikuvana hallintajärjestelmille muissakin standardeissa Joitakin keskeisiä vaatimuksia: Johdon katselmointi: toiminnan tason toteaminen ja kehityskohteiden tunnistaminen Sisäinen auditointi: nykytason toteaminen sekä yleisesti että yksittäisten vaatimusten tasolla Jatkuva parantaminen, joka perustuu mittareihin ja palautteeseen

28 Hallintajärjestelmän perusvaatimuksia ISO-standardisarjoissa (9000, 14000, 18000, 20000, 26000, jne) Organisaatiorakenne, missä määritellään roolit, vastuut ja valtuudet Järjestelmällisesti määritetyt ja toimivat prosessit ja niiden tarvitsemat resurssit, jotta organisaation tavoitteet voidaan saavuttaa Mittaaminen ja arviointi, jotta tiedetään organisaation suorituskyky ja tavoitteiden saavuttaminen Palaute tuloksista, jota voidaan käyttää edelleen järjestelmän kehittämiseen Arviointimenettely, jotta voidaan varmistaa ongelmiin puuttuminen ja korjaaminen sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen Lähde: Sophie Clivio, Technical Group Manager, Standards Development ISO

29 PDCA-malli hallintajärjestelmissä
Hallintajärjestelmien standardeissa hyödynnetään ”Suunnittele-Toteuta-Arvioi-Toimi” -mallia (PDCA-malli), jota sovelletaan standardin kaikkiin vaatimuksiin organisaatiotasolla. Suunnittele (Plan) Toteuta (Do) Arvioi (Check) Toimi (Act)

30 JTC1 SC7: ohjelmistotuotannon ja järjestelmäsuunnittelun standardisointi

31 Systems and Software Engineering
SC7 osana JTC 1 -organisaatiota; sen alla vielä useita työryhmiä käytännön työhön ISO IEC UN/ITU-T CS/ITTF TC176 JTC1 TC56 SC65A Quality Management Information Technology Dependability Functional Safety SC6 SC7 WGs SC7 Systems and Software Engineering SC27 SC37 Telecommunications IT Security Techniques Biometrics Joint Technical Committee 1 (JTC1), Information Technology SC7, Systems and Software Engineering, is one of the JTC1 subcommittees. The Central Secretariat (CS) provides the administrative and management support for the ISO. The Information Technology Task Force (ITTF) is a component entity of the CS and is the Secretariat for the JTC1. The ITU-T, an entity of the United Nations Organization, develops recommendations for telecommunication. In certain cases, the recommendations are submitted to the ISO body for standardization. The ITU members are principally the telecommunication authorities of national bodies. There are regional telecommunications bodies such as ETSI, TIA, and PASC that represent the interests of regional members. Shown is an abbreviated view of the standards organizations. Additional details may be obtained from the ISO and IEC web sites. ITTF Information Technology Task Force CS Central Secretariat UN United Nations ITU-T International Telecommunications Union (Telecommunications Sector)

32 ISO/IEC JTC 1/ SC 7 Historiaa
1987 JTC 1/ SC 7:n perustaminen 1991 Nimeksi Software Engineering, ISO/IEC 9126 alulle 1995 ISO/IEC ensimmäinen versio 1996 Ensimmäinen useamman vuoden kehityssuunnitelma 1997 ISO siirrettiin ISO/TC 176 -komitealta SC 7:lle 1998 JTC 1/SC 33 yhdistettiin SC 7:ään (Data Modeling etc) 2000 Uudeksi nimeksi Software and System Engineering 2002 ISO/IEC ensimmäinen versio, SQUARE liikkeelle 2005 ISO/IEC (SWEBOK) ISO/IEC 20000: IT Service Management 2007 Governance ja arkkitehtuurityö käyntiin, testauksen standardointi 2008 Uudet, osin harmonisoidut standardit and 15288 2009 Uusi versio ISO/IEC 3300x (Process Assessment) työn alle 2011 IT Enabled Business Processes standardointi 2012 Governance of IT uudelleen SC 7:n yhteyteen

33 ISO/IEC JTC 1/SC 7 – Information Technology Systems and Software Engineering
Terms of Reference “Standardization of processes, supporting tools and supporting technologies for the engineering of software products and systems” Note: Proposed change in SC 7 Terms of Reference is in process: “Standardization of processes, methods and supporting technologies for the engineering and management of software and systems throughout their life cycles”

34 Muutama termi, selvennyksiä
Software Engineering = Ohjelmistotuotanto Systems Engineering = Järjestelmäsuunnittelu, järjestelmäkehitys, ”systeemityö” IT Service Management = IT-palvelujen hallinta (usein myös lyhenne ICT, elikkä ”TiVi palvelujen hallinta” Governance of IT = Corporate Governance of IT = IT Governance = IT-johtamisen hyvät käytännöt / hallintakäytännöt (ks. tarkemmin erillinen kalvosarja)

35 Business Planning Group
SWG 1 Business Planning Group JTC 1/SC 7 työryhmät (WG) LCPHAG SC7 Life Cycle Process Harmonization Advisory Group Standards Management Group SWG 5 Vocabulary Maintenance SWG22 Secrétariat IT Enabled Services (BPO) WG27 Systems & Software Documentation WG2 Process Assessment WG10 Systems Quality Management WG23 CIF Usability WG28 Tools and Environment WG4 Techniques for Specifying IT Systems WG19 SLC Profiles and Guidelines for VSE WG24 IT Governance WG40 Software Product Measurement and Evaluation WG6 WG20 Software Engineering Body of Knowledge IT Service Management WG25 Life Cycle Management WG7 WG21 Software Asset Management WG26 Architecture WG42 Software Testing

36 Social network of SC 7 standards (Tom McBride)

37 JTC1 SC 7 – Software and Systems Engineering
SC 7 P and O Members JTC1 SC 7 – Software and Systems Engineering Secretariat: Canada ( SCC ) P Members: Australia ( SA ) Belgium ( NBN ) Brazil ( ABNT ) China ( SAC ) Colombia ( ICONTEC ) Czech Republic ( CNI ) Denmark ( DS ) Finland ( SFS ) France ( AFNOR ) Germany ( DIN ) India ( BIS ) Iran, Islamic Republic of ( ISIRI ) Ireland ( NSAI ) Israel ( SII ) Italy ( UNI ) Japan ( JISC ) Kazakhstan ( KAZMEMST ) Korea, Republic of ( KATS ) Luxembourg ( SEE ) Netherlands ( NEN ) New Zealand ( SNZ ) Peru ( INDECOPI ) Poland ( PKN ) Portugal ( IPQ ) Romania ( ASRO ) Slovakia ( SUTN ) South Africa ( SABS ) Spain ( AENOR ) Sweden ( SIS ) Switzerland ( SNV ) Thailand ( TISI ) USA ( ANSI ) Ukraine ( DSSU ) United Kingdom ( BSI ) Venezuela ( FONDONORMA ) O Members: Argentina ( IRAM ) Austria ( ON ) Cuba ( NC ) Dominican Republic ( DIGENOR ) Estonia ( EVS ) Ethiopia ( QSAE ) Hong Kong, China ( ITCHKSAR ) Hungary ( MSZT ) Iceland ( IST ) Indonesia ( BSN ) Kenya ( KEBS ) Malaysia ( DSM ) Mexico ( DGN ) Norway ( SN ) Philippines ( BPS ) Russian Federation ( GOST R ) Serbia ( ISS ) Turkey ( TSE ) Uruguay ( UNIT ) Participating Countries: 36 Observing Countries: 19

38 JTC 1/SC 7 Standards Collection (overview)

39 Usein käytettyjä lyhenteitä standardisoinnissa
A Agreed (Comment Resolution) AG Advisory Group AH Ad hoc (groups) AIP Agreed in Principle (Comment Resolution) AMD Amendment CD Committee Draft C/HOD Convenor/Head of Delegation CIF Common Industry Format D Deferred (Comment Resolution) DCOR Draft Corrigenda DIS Draft International Standard DTR Draft Technical Report E Editorial (Comment Resolution) FCD Final Committee Draft FDIS Final Draft International Standard FDAM Final Draft Amendment FPDAM Final Proposed Draft Amendment FPDISP Final Proposed Draft International Standardized Profile FT Fast-Track FTDIS Fast-Track Draft International Standard GE General Editorial (Comment Resolution) GT General Technical (Comment Resolution) IS International Standard IEC International Electrotechnical Commission ISP International Standardized Profile ISO International Organization for Standards JTC Joint Technical Committee JWG Joint Working Group NP New Work Item Proposal OBE Overtaken by Events (Comment Resolution) ODP Open Distributed Processing PAS Publicly Available Specification PDAM Proposed Draft Amendment PDTR Proposed Draft Technical Report PWI Proposed Work Item R Reject (Comment Resolution) SC Sub-committee SG Sub-Group SWG Special Working Group TH Technical High (Comment Resolution) TL Technical Low (Comment Resolution) TR Technical Report TS Technical Specification W Withdrawn (Comment Resolution) WD Working Draft (Working Group Draft) WG Working Group ISO Online Browsing Platform (beta)

40 Kysymyksiä, kommentteja?
Kiitos!

41 Lisätietoa standardeista
IT-alan standardoinnista ISO:n ja CEN:n puitteissa vastaa Suomessa SFS:n IT-standardoinnin ryhmä. Sillä on pääsy kaikkiin standardeihin ja sitä kautta voi välittää kannanottoja standardeista niiden eri kehittämisvaiheissa. SESKO ry vastaa Suomessa IEC-standardien kehittämisestä yhtenä SFS:n toimialajärjestönä. FiSMA ry (Finnish Software Measurement Association) seuraa ISO/IEC/JTC1/SC7-alikomitean ja sen työryhmien työtä ja laatii kansallisia kannanottoja. FiSMA ry hoitaa suurimmalta osalta SC7 aihepiirin äänestykset yhteistyössä SFS:n kanssa.