”Havainnoista hyvinvointiin -näkökulmia lapsen kehityksen tukemiseen päivähoidon ja neuvolan toiminnassa” Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi lapsen.

Esitys aiheesta: "”Havainnoista hyvinvointiin -näkökulmia lapsen kehityksen tukemiseen päivähoidon ja neuvolan toiminnassa” Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi lapsen."— Esityksen transkriptio:

1 ”Havainnoista hyvinvointiin -näkökulmia lapsen kehityksen tukemiseen päivähoidon ja neuvolan toiminnassa” Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi lapsen osallisuuden näkökulmasta Kati Rintakorpi

2 Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ja kokeminen… Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten maailmaan.” (VASU 2005) tutkitaan, tutustutaan, harjaannutaan, kohdataan: elämyksellisyys ja kokemuksellisuus KR 2012

3 Päiväkoti kasvatusympäristönä
Päiväkodissa sekoittuvat mm. lasten erilaiset suhtautumistavat, temperamentit, vahvuudet ja vaikeudet vuorovaikutuksessa ja oppimisessa lasten erilaiset kotikulttuurit ja vanhempien näkemykset siitä, mikä on ”oikea” tapa kasvattaa varhaiskasvattajien ja muun henkilökunnan erilaiset koulutukset, kasvatusnäkemykset, temperamentit, pedagogiset ja vuorovaikutukseen liittyvät vahvuudet ja heikkoudet, työkokemuksen pituus ja laatu, elämänkokemukset, arvot ja asenteet tilojen, materiaalien ja rahan käytön mahdollisuudet tai esteet KR 2012

4 ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”
Mikä on tärkeää? Ihmisenä kasvaminen ja elämästä nauttiminen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa? Mikä on tulevaisuus? Tulevaisuus tehdään ja tuotetaan. Me teemme tulevaisuutta nyt. Mitä ominaisuuksia, tietoja ja taitoja tulevaisuudessa elävä tarvitsee? Kykyä rakastaa, nauttia, luoda. Kykyä elää yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Kykyä selvittää ja oppia asioita, joita ei entuudestaan tiedä tai osaa. Kykyä suhtautua itseensä ja maailmaan luottavaisesti: ”Asioilla on taipumus järjestyä.” KR 2012

5 Pedagoginen dokumentointi tekee lapsen näkyväksi
työväline, jonka avulla pyritään luomaan reflektiivistä, vuorovaikutteista ja demokraattista pedagogiikkaa konstruktivistinen ja sosiokulttuurinen oppimisympäristö osallisuus ”rikas lapsi ja kuunteleva aikuinen”

6 Pedagoginen dokumentointi tekee varhaiskasvatuksen näkyväksi
Kun oppimisen ilmiöt, tapahtumat, tunnelmat, pulmat, oivallukset, ristiriidat ja kohtaamiset muutetaan näkymättömästä näkyviksi, voidaan niitä jälkikäteen tarkastella, muistella ja arvioida yksin ja yhdessä ja oppia, hoksata ja havaita aina jotakin uutta!

7 Lapsen oikeuksien sopimuksen kolme ulottuvuutta
Protection Oikeus suojeluun Participation Oikeus osallistua ja tulla kuulluksi Provision Oikeus saada osansa yhteiskunnan aineellisesta hyvästä  Lapsella tulee yleisen huolenpidon, terveydenhuollon ja koulutuksen ohella olla oikeus nauttia yhteiskuntansa kulttuurisista saavutuksista ja olla mukana kulttuurin luomisessa. (Onnismaa 2012)

8 Tiedonsiirto Miksi tietoa kerätään? Miksi tietoa siirretään?
Tiedon kerääminen ja siirtäminen ei ole toiminnan kärki, ei se syy, miksi varhaiskasvatusta toteutetaan. ”The wholeness approach”: lapsen elämä on kokonaisuus, jossa eri osien pitäisi olla vuoropuhelussa keskenään TAVOITTEENA lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

9 Havainnoinnin ja dokumentoinnin tavoitteena on
muodostaa leveä ja vilkasliikenteinen silta lapsen eri ympäristöjen välille. Esim. koti-päiväkoti-koti Kuva:

10 Vuorovaikutusta tapahtuu lapsen eri elämänpiirien sisällä.
Bronfenbennerin ekologinen systeemiteoria 1979

11 Dokumentointi (nuolet) tuo vuorovaikutuksen lapsen eri elämänpiirien välille.

12 Dokumentointi mahdollistaa koko yhteiskunnan osallisuuden lapsia koskevaan keskusteluun.

13 Ajatuksia oppimisesta
Sitoutunut ihminen oppii parhaiten. minkälainen oppimisympäristö saa lapsen sitoutumaan? Ks. ”Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella” Oppiminen on ennen kaikkea sosiaalinen ilmiö. Oppiminen on lapsen toimintaa leikillisissä ja luovissa ympäristöissä. (Kronqvist & Kumpulainen 2011)

14 Lapset aktiivisina toimijoina
Lapset ovat itsenäisiä toimijoita eivätkä ainoastaan toimenpiteiden tai kasvatuksen kohteita. (Kronqvist & Kumpulainen 2011) minäkuvan rakentuminen kyseenalaistaminen, vastustaminen, uusien ajatusten luominen, luovuus pystyvyyden ja toimijuuden tunne vastuullisuus tasapainoiset & hyvinvoivat lapset > > aktiiviset kansalaiset

15 Millaista varhaiskasvatusta?
MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007) Tutkitaan Aikuiset tutkivat: Mitä lapset ajattelevat? Mitä lapset tuntevat? Miten prosessit rakentuvat? Miten vuorovaikutus toimii? Miten kasvattaja toimii? Miten lapset vaikuttavat? Miten vasu / EOPS todentuu? Lapset tutkivat: Mitä mikäkin on? Mikä on asioiden merkitys? Millainen minä olen? Mihin minä kuulun? Miten asioita voi selvittää? Miten asioita voi tehdä? Miten opin? Havainnointi Pedagoginen dokumentointi

16 Millaista varhaiskasvatusta?
MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007) Tapahtuu Jaetaan yhteinen arki. Toiminta muotoutuu aikuisten ja lasten yhteisenä rakennelmana. Kysytään ja etsitään vastauksia, tutkitaan. Tehdään. Ihmetellään. Keskustellaan & väitellään. Sitoudutaan. Kuljetaan. Onnistutaan ja epäonnistutaan. Rakastetaan ja vihataan. Tehdään yhteistyötä. Opitaan elämää & opitaan oppimista. Opitaan vuorovaikutusta. Opitaan itselle merkityksellisiä asioita. Vanhemmat tempautuvat mukaan. Käytetään maailmaa oppimisympäristönä.

17 Havainnointi näkeminen kuunteleminen tunnelman aistiminen

18 Dokumentointi Havaintojen Toiminnan kirjaaminen kuvaaminen videoiminen
äänittäminen piirtäminen Toiminnan tallettaminen (esim. skannaaminen, kuvaaminen) ”tulosten” esille laittaminen

19 Pedagoginen dokumentointi
Havaintojen ja dokumenttien pedagogista käsittelyä lapsen ajatusten, tunteiden, haasteiden, vahvuuksien, tietojen, taitojen, ”ominaislaadun” selvittäminen oppimisen organisoimiseksi oppimisympäristön järjestämiseksi toimijuuden mahdollistamiseksi YHTEISTYÖSSÄ lapsen, kollegoiden & vanhempien kanssa.

20 Pedagoginen dokumentointi
Projektikansiot (prosessin eteneminen: valokuvat ja tekstit) Seinätaulut / prosessin kulku näkyviin fyysisessä oppimisympäristössä (valokuvat + tekstit) Kasvun kansiot / portfoliot (digitaalisuus?) Powerpoint –koosteet Videot Äänitteet Näyttelyt jne.

21 Pedagoginen dokumentointi vaatii
muuttuvaa käsitystä oppimisesta ja sen tavoitteista painopisteen muuttamista aikuislähtöisyydestä lapsilähtöisyyteen intoa astua yhdessä lasten kanssa tutkimusmatkoille, joiden reitit ja aarteet eivät ole ennalta tiedossa Mitä asioita lasten oikeasti pitäisi oppia? Miten niitä opitaan? (ks. Vasu ja Eops) lasten potentiaalin tunnistamista ja tunnustamista uskallusta ja halua avata varhaiskasvatus ulkopuolisten katseille yhteisön yhteistyötä aikaa, keskustelua ja rauhoittumista uusien työskentelytapojen opettelua