Ympäristötuet seurantatutkimuksen silmin

Esitys aiheesta: "Ympäristötuet seurantatutkimuksen silmin"— Esityksen transkriptio:

1 Ympäristötuet seurantatutkimuksen silmin
Jyrki Aakkula MYTVAS 3 -seurantatutkimuksen vastuullinen johtaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? - Eväitä uudelle ohjelmakaudelle , Paasitorni, Helsinki

2 MYTVAS 3: Tausta ja tavoitteet
Päärahoittaja maa- ja metsätalousministeriö (MMM), täydentävä rahoitus ympäristöministeriö (YM) Käynnissä kolmas seurantatutkimus: MYTVAS 1: MYTVAS 2: , Luonto-MYTVAS ja Vesi-MYTVAS Tavoitteet Miten ympäristötuella ja sen eri toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan maatalousympäristön tilaan? Minkälaisia vaikutuksia ympäristötuella on ollut maatalouden harjoittamisen edellytyksiin? Miten ympäristötukea pitäisi kehittää, jotta sen vaikuttavuus lisääntyisi? Maatalouden harjoittamisen vaikutukset Vesistöjen ravinnekuormitukseen Maatalousluonnon monimuotoisuuteen

3 MYTVAS 3: Toteuttajatahot
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos (HY/MAAT) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL)

4 Seurannan haasteet (Ympäristö)muutoksen mittaaminen eli seurantatiedon kerääminen riittävän kattavasti oikeista asioista Tietyn ympäristötukitoimenpiteen vaikutuksen tunnistaminen (ympäristö)muutoksessa versus muut ympäristötukitoimenpiteet Muiden ohjauskeinojen kuin ympäristötuen vaikutus tuotantopäätöksiin eli viljelijän valintoihin

5 Jotta perusasiat eivät unohtuisi…
Mikä vaikuttaa maatalouden kokonaisympäristökuormitukseen? Viljelyksessä oleva kokonaisala Viljelyn intensiteetti eli kuormitus/ha Sääolosuhteet Vähenevän rajatuoton laki Panosten käytön lisääntyessä yhä suurempi osa viimeiseksi käytetystä panosyksiköstä päätyy jonnekin muualle kuin osaksi sadonlisäystä Kuormituspotentiaali on eri asia kuin mitattu ja todennettu ympäristövaikutus

6 MYTVAS 3 -osahankkeet 1a Perus- ja lisätoimenpiteiden vaikutukset
1a1 Tilatason viljelytoimenpidemuutokset ja niiden vaikutukset potentiaaliseen ravinnekuormitukseen 1a2 Maan eroosio ja fosforikuormitus 1a3 Typpi- ja fosforitaseen seuranta 1a4 Maan rakenteen ja viljavuuden seuranta 1a5 Sadon laadun seuranta 1a6 Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus 1a7 Kevätviljapeltojen rikkakasviseuranta 1a8 Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus 1a9 Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle 1b Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen 2 Rakenteellisten muutosten vaikutus kuormitukseen ja biodiversiteettiin 3 Tulosten integrointi, johtopäätökset ja suositukset toimenpiteiden kehittämiseksi 4 Ainevirtaamat valuma-alueilla ja niihin vaikuttavat tekijät (YM:n erillisrahoitus)

7 Tilahaastattelujen tuloksia
Alaosio 1a1: Tilatason viljelytoimenpidemuutokset ja niiden vaikutukset potentiaaliseen ravinnekuormitukseen Tilahaastattelujen tuloksia MYTVAS 3 -tilahaastattelut toteutettiin talvella tilalla Yläneenjoella, Lepsämänjoella ja Lestijoella Lannoituksessa ei ole 2000-luvulla tapahtunut suuria muutoksia puoleen tai toiseen. Myöskään ravinnetaseissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus lisätoimenpide: toteutetaan pääosin (85%) kevennetyllä muokkauksella Talviaikainen kasvipeitteisyys, 30% ja 50% lisätoimenpiteet Yläneenjoella: sänki (55% lisätoimenpidealasta), nurmi (12%), syysvilja (14%), LHP (14%), muut (5%)

8 Eroosio ja P-kuormitus
Alaosio 1a2: Maan eroosio ja fosforikuormitus Eroosio ja P-kuormitus Koko maan keskiarvona pellon viljavuus-P vakiintunut ( ) tasolle mg/l; yleisestä P-lukujen laskusta ei ole merkkejä Kasvintuotannon kannalta tarve täydentää lannan fosforia koko maan tasolla 1-2 kg/ha Lannan P jakautuu hyvin epätasaisesti maan sisällä Joillakin alueilla, joilla syntyy paljon lantaa myös mineraali-P:a myydään suhteellisen paljon (ja päinvastoin)

9 Typpi- ja fosforitase Alaosio 1a3: Typpi- ja fosforitaseen seuranta
Typpitaseen vaihtelu 50 kg/ha ympärillä Karjanlannan typen käytön tehostaminen (sijoitus, syyslevityksen vähentäminen) Typpilannoituksen optimointi lohkon typpivarojen vapautumisen mukaan Fosforitase laskenut 0-5 kg/ha alueelle Karjanlannan fosforin hyödyntäminen kotieläintilojen ulkopuolella

10 Toimenpide-ehdotuksia
Alaosio 1a4: Maan rakenteen ja viljavuuden seuranta Toimenpide-ehdotuksia Perusparannustoimenpiteillä suuri merkitys maan rakenteeseen: toimiva vesitalous ja riittävä kalkitus tulisi taata, ns. rakenne-kalkituksella voidaan stabiloida pintamaan mururakennetta ja siten vähentää eroosioriskiä Monivuotiset nurmikasvit ja muut monivuotiset runsasjuuriset viljelykasvit viljelykierrossa parantavat maan rakennetta ja multavuutta Peltomaan laatutesti on osoittautunut havainnolliseksi tavaksi maan rakenteen tarkasteluun maatalouden ympäristönsuojelun kehittämishankkeissa ja voitaisiin liittää osaksi maan rakenteen parantamiseen tähtääviä tukitoimenpiteitä Eloperäisen aineksen lisäys peltomaahan yleensä parantaa maan viljavuutta ja maaperäeliöstön monimuotoisuutta, kunhan raskasmetalli- ja muu vierasaineriski minimoidaan Viljellyn pellon maaperän eliöstön monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja lisätä monipuolistamalla viljelykiertoa ja kasvilajivalikoimaa sekä lisäämällä kasvipeitteisyyttä ja vähentämällä muokkausta

11 Seurantatiedon saatavuuden varmistaminen
Alaosio 1a4: Maan rakenteen ja viljavuuden seuranta Seurantatiedon saatavuuden varmistaminen Maan rakenteesta, eloperäisen aineksen määrästä ja raskasmetalleista sekä maaperäeliöstöstä on heikosti saatavilla seurantatietoa Jatketaan MTT:n 10 v välein tekemää valtakunnallinen viljelymaiden tilan seurantaa (620 pistettä vv ; eloperäisen aineksen määrä, raskasmetallit)

12 Sadon valkuaispitoisuuden kehittyminen
Alaosio 1a5: Sadon laadun seuranta Sadon valkuaispitoisuuden kehittyminen Ympäristötuen mukaiset lannoitustasot eivät ole heikentäneet laatua (esim. valkuaispitoisuus) Kasvukausien väliset vaihtelut ovat merkittäviä

13 Ympäristötuki ja kevätviljapeltojen rikkakasvit
Alaosio 1a7: Kevätviljapeltojen rikkakasviseuranta Ympäristötuki ja kevätviljapeltojen rikkakasvit Luonnonmukainen tuotanto on tärkein rikkakasvillisuuden runsautta ja lajiston monimuotoisuutta säätelevä tukitoimi. Merkitys suhteessa pinta-alan kehitykseen. Rikkakasvit runsastuneet, joten torjuntatoimia olisi tehostettava tuotannon kannattavuuden edistämiseksi. Tavanomaisessa viljelyssä rikkakasvien runsaus muuttumaton 90-lukuun verrattuna. Monimuotoisuutta edistävät toimet tehokkaimpia peltoaukeatasolla, esim. erilaiset kesannot tai monimuotoisuuskaistat. Kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus (sis. suorakylvö) ovat suosineet heinämäisiä (mm. kylänurmikka, timotei) ja talvehtivia (mm. peltomatara, linnunkaali, voikukka) lajeja. Haasteellisia torjuttavia. Juolavehnän osuus vähentynyt glyfosaatin yleistyneen käytön myötä, erityisesti suorakylvetyillä pelloilla. Rikkakasvillisuuden kehitys ei anna aihetta merkittäviin ympäristötuen toimenpiteiden muutoksiin. EU:n tiukentuva kasvinsuojeluainepolitiikka edellyttää rikkakasvien torjuntakeinojen monipuolistamista.

14 Ympäristötuen vaikuttavuus visuaalisessa maisemassa
Alaosio 1a9: Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle Ympäristötuen vaikuttavuus visuaalisessa maisemassa Visuaalisen maisemaseurannan viljelymaisema-kuvaparien yleispiirteinen analyysi (tehty 2011/TY) Visuaalisen maisemaseurannan valokuvien arviointi peltolohkorekisterin avulla (tehty 2012/TY) Tarkastelussa perus-, lisä- ja erityistoimenpiteet Otos: 26 kuvauspistettä eri puolilta maata; niiltä kuvat neljään pääilmansuuntaan vuosilta 2000, 2005 ja 2010 Päätulokset /viljelymaisemat: Viljelymaisemat pysyneet viljeltyinä ja avoimina ympäristötuen piirissä olevilla lohkoilla Peruslohkojen välisten ojien pohjien pensoittumisella (joka ei kuulu ympäristötuen piiriin) on vaikutusta viljelymaiseman avoimuuteen

15 Visuaalisen maisemaseurannan toisintokuvaukset (MTT )
Esimerkki: niittykuvaukset Visuaalisen maisemaseurannan toisintokuvaukset (MTT ) Viljelymaisemat 1996 – 2010 Niityt 2001 – 2011/2012 Kansalaiskysely (MTT) Maiseman miellyt-tävyyden arvottaminen Alaosio 1a9: Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle 2000: 4,41 2010: 4,29

16 Esimerkki viljelymaisemien muutoksesta 2000-2010
Halikko P2 N/ 2000 Alaosio 1a9: Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle Halikko P2 N/ 2005 Halikko P2 N/ 2010

17 Maatalousluonnon monimuotoisuuden kehitys 2001-2011
Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Maatalousluonnon monimuotoisuuden kehitys Piennarkasviyhteisöt lievästi köyhtyneet Päiväperhoskannat laskivat lievästi vuosina Suotuisat kesät 2010 ja 2011 käänsivät perhoslajien keskimääräiset trendit lievään kasvuun Viljelemättömien pellon pientareiden pinta-alan jatkuva väheneminen ainoa systemaattinen trendi seuranta-alueiden maisemarakenteessa Kasvit ja perhoset kärsineet piennar- ja niittyalan vähentymisestä Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen on hyödyttänyt (ainakin) monia perhoslajeja

18 Maatalousympäristön lintukannat kasvussa
Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Maatalousympäristön lintukannat kasvussa 2000-luvulla 40 runsaimman lajin joukossa 28 on runsastunut, 7 vähentynyt ja viidellä ei suuntausta Euroopassa talvehtivat lajit runsastuneet enemmän kuin Afrikassa tai Etelä-Aasiassa talvehtivat (Euroopan leudot talvet 2000-luvulla) Avoimessa ympäristössä pesivät ja ruokailevat lajit runsastuneet vähemmän kuin pelloilla ruokailevat, pihoilla tai metsässä pesivät lajit Linnusto on hyötynyt Kesannoinnista (aiemmin CAP-kesannot, nyt luonnonhoitopellot) Suorakylvöstä (yleistynyt kasvipeitteisyystoimenpiteen ansiosta) Luomuviljelystä Ojanvarsien kasvillisuuden rehevöitymisestä

19 Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus
Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Kosteikkojen, suojavyöhykkeiden, luonnonhoitopeltojen ja maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus –toimenpiteen merkitystä tutkittiin erillisin tapaustutkimuksin Pienilläkin perustetuilla kosteikoilla voidaan lisätä merkittävästi kosteikkoeliöiden monimuotoisuutta Etenkin alueilla, joilla luontaisia kosteikkoja niukasti jäljellä Esim. sudenkorennot ja muut kosteikkojen hyönteiset ja kasvit Pieni kosteikko => alhaiset kustannukset ja kevennetty hakumenettely? Suuremmilla kosteikoilla merkitystä myös vesilinnuille Suojavyöhykkeiden kasvi- ja perhoslajisto monipuolistuu vähitellen 10 ensimmäisen vuoden ajan Nuoret suojavyöhykkeet lajiköyhiä elinympäristöjä Etenkin perhoset kärsivät liian aikaisin (ennen heinäkuun loppua) tehdystä niitosta

20 Luonnonhoitopeltojen luontovaikutuksia tutkittiin kenttäkokein
Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Luonnonhoitopeltojen luontovaikutuksia tutkittiin kenttäkokein Lajistollinen monimuotoisuus kasvoi kesannon iän myötä, mutta myös perustamistavalla suuri merkitys Monimuotoisin tulos niittykasviseoksella Tavallista heikommin kilpailevien heinien seos parempi kuin perinteinen voimakkaasti kilpailevien heinien ja apilan seos Loppukesällä toteutetulla niitolla lievä myönteinen vaikutus, mutta monimuotoisuus kasvoi tasaisesti myös ilman niittoa Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Kyselytutkimus 106 viljelijälle ja tarkemmat tiedot kartoituksen sisällöstä ja maastossa todetuista luontokohteista 67 maatilalta Tulosten analysointi kesken, mutta kokemukset toimenpiteen vastaanotosta ja hyödyllisyydestä eivät rohkaisevia Kartoituksen täyttö usein kovin puutteellista

21 Toimenpidesuosituksia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Toimenpidesuosituksia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Avoimen viljelemättömän alueen pinta-alan lisääminen peltomaisemassa tärkein toimenpide lajistollisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilyttämiseksi Luonnonhoitopeltojen määrän kasvattaminen Suojavyöhykkeiden perustaminen helpommaksi Pientareiden leventäminen Kannusteita leveiden viljelemättömien monimuotoisuuskaistojen jättämiseksi peltojen reunoille (myös muualle kuin vesistöjen varsille!) Viljelemättömien alueiden hoidossa vältettävä liian aikaista niittoa Tehokkaiden erityistukien pinta-alan kasvattaminen hakumenettelyä keventämällä ja kannusteita sekä maksutonta neuvontaa lisäämällä Perinnebiotooppien hoito ja LUMA-erityistuki

22 Maataloustuotannon alueellinen eriytyminen ongelmallista
Osio 2: Rakenteellisten muutosten vaikutus kuormitukseen ja biodiversiteettiin Maataloustuotannon alueellinen eriytyminen ongelmallista Typpikuormituksen muutokset liittyvät todennäköisesti kotieläintalouden alueelliseen eriytymiseen entistä harvemmille, mutta jo ennestään vahvoille tuotantoalueille Kokonaisasetelmaa, joka johtaa jatkossakin karjatalouden alueelliseen eriytymiseen ja kasvuun usein alueilla, joilla pellosta on niukkuutta, on vaikea muuttaa Typpikuormitus on pääsääntöisesti vähentynyt alueilla, joilla kotieläintalous on vähentynyt Havaittu tilastollinen yhteys nousseen typpikuormituksen ja nurmituotannon välillä Pohjanmaan alueella Eloperäisten maiden raivaaminen kasvavan kotieläintuotannon tuottaman lannan (lietteen) levitykseen johtaa todennäköisesti kasvavaan typpikuormaan ja kasvihuonekaasupäästöihin useiksi vuosiksi eteenpäin

23 Osio 2: Rakenteellisten muutosten vaikutus kuormitukseen ja biodiversiteettiin
Huomio lantaan Lantaravinteiden tehokas hyödyntäminen yhä keskeisempään osaan jo investointihankkeita arvioitaessa ja tuettaessa Avainasemassa (paitsi lietelannan sijoituslevityksen lisääminen) myös lannankäsittely, joka alentaisi kuljetuskustannuksia Esimerkiksi lietelannan jakeistaminen ja kiintojakeen markkinointi maanparannusaineena ja fosforilannoitteena on hyvä potentiaalinen keino lisätä orgaanisen aineksen määrää kivennäismailla Pelkkä jakeistus (tai biokaasu) ei takaa tehokkaampaa lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat ja työnjakoa lannan orgaanisen aineksen levittämiseen kauemmas => kotieläintuotannon keskittyminen mahdollistaa tehokasta työnjakoa Lannan tulisi olla vastaanottajalle selvästi edullisempi vaihtoehto kuin kaupalliset epäorgaaniset lannoitteet

24 Osio 3: Tulosten integrointi, johtopäätökset ja suositukset toimenpiteiden kehittämiseksi
Huomionarvoista Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisen potentiaalisimmat toimenpiteet ovat peltokasvien lannoitus - ja luonnonhoitopellot -perustoimenpiteet sekä kasvipeitteisyyteen ja lannoitukseen liittyvät lisätoimenpiteet Maatalousluonnon monimuotoisuuden kannalta ominaisvaikuttavuudeltaan parhaimmat toimenpiteet löytyvät erityistukisopimusten joukosta. Erityistukisopimusten teho perustuu pistemäiseen, kohdennettuun vaikutukseen. Perus- ja lisätoimenpiteiden ominaisvaikuttavuus on hyvin vaatimaton, mitä jonkin verran paikkaa niiden laaja-alainen toteutus. Kaasumaisiin päästöihin ympäristötuella on vähäinen vaikutus. Suurempi merkitys on maatalouden toimintaympäristön yleisellä muuttumisella. Kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöihin liittyy vähennyspaineita. Viljelyn jatkaminen on paras maisemanhoitotoimenpide Orgaanisen aineksen väheneminen viljelymaassa on ongelma, joka vaatii toimenpiteitä

25 Maatalouden ravinnekuormituksen (sis. taustakuorman) muutos
Osio 4: Ainevirtaamat valuma-alueilla ja niihin vaikuttavat tekijät Maatalouden ravinnekuormituksen (sis. taustakuorman) muutos Typpikuormituksen nousua selittää kasvanut peltopinta-ala ja karjatalouden keskittyminen Ilmastonmuutos on saattanut lisätä maan orgaanisen aineksen hajotusta, lisäten siten kuormitusta Fosforikuormituksen laskua selittää laskenut fosforilannoitus ja eroosiota torjuvat viljelytoimenpiteet

26 MYTVAS 3: Politiikkasuositukset (väliraportti toukokuu 2010)
PS1: Lannanlevitysala- ja eläintiheysvaatimusten tiukentaminen kotieläintilojen ympäristölupien myöntämisen yhteydessä PS2: Kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen otetaan nykyistä huomattavasti keskeisemmäksi tavoitteeksi PS3: Ympäristötuen tavoitteet, toimenpiteet ja korvaustasot räätälöidään enenevässä määrin alue-, tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti PS4: Mahdollistetaan ympäristötuen korvausten maksaminen toimenpiteiden tuottamien ympäristöhyötyjen arvon perusteella

27 MYTVAS 3: Toimenpidesuositukset (väliraportti toukokuu 2010)
TS1: Alennetaan erikoiskasvien fosforilannoituksen enimmäistasoja TS2: Kehitetään lietelannan sijoittaminen peltoon –toimenpidettä TS3: Tehostetun lannankäytön toimenpide kotieläintiloille TS4: Otetaan käyttöön primääriravinteiden panttimaksu TS5: Kehitetään ravinnetasetoimenpidettä primääriravinnetaseen suuntaan TS6: Minimipinta-alavaatimus varsinaisen peltoviljelyn ulkopuolisille alueille TS7: Laaditaan kaikille tiloille tilakohtainen ympäristönhoitosuunnitelma

28 MYTVAS 3: Seurannan kehittäminen
Ominaisvaikuttavuudeltaan merkittävimmät toimenpiteet kattavasti seurannan piiriin (esim. perinnebiotooppien hoito) Tietoaineistojen kehittäminen: Myytyjen lannoitteiden sisältämät ravinnemäärät kaikkien toimijoiden osalta Maaperäanalyysien tulosten luotettavuuden lisääminen Ympäristökorvausjärjestelmän piirissä oleville viljelijöille osallistumisvelvollisuus (korvausta vastaan) vaikutusten seurantaan

29 Take home -kiteytys Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen
Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen Lannan prosessointi ja levitys Agrobiodiversiteetin kohentaminen Varsinaisen viljelyn ulkopuolella (mielellään pysyvästi) olevien alueiden määrän tai ainakin suhteellisen osuuden lisääminen Maan kasvukunnosta huolehtiminen Orgaanisen aineksen vähenemisen pysäyttäminen Tarvitaan paljon juurimassaa tuottavia (monivuotisia) viljelykasveja Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Turvemaiden pelloksi raivauksen rajoittaminen ja turvepeltojen viljelykäytännöt Suunnittelun johtava periaate pitäisi aina olla ”targeting and tayloring”