Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Esitys aiheesta: "Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 26.2.2014
Arno Miettinen selvitysmies

2 Valtionosuus turvaa peruspalveluja
Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen järjestäminen koko maassa sekä tasata olosuhteista johtuvia eroja. Keskimäärin valtionosuudet muodostavat 29 % kunnan koko verorahoituksesta* vaihdellen kunnittain 3,7 – 70,1% 22% kaikista kunnan käyttötuloista** vaihdellen kunnittain 2,9% – 61% (*verotulot+valtionosuudet) (**verotulot+valtionosuudet+toimintatuotot) Osasto pp.kk.vvvv

3 Sekava ja vanhentunut nykymalli
”48 kriteeriä + 3 lisäosaa” Sairastavuus 9,6%: perustuu vuotiaisiin työkyvyttömiin, painoarvoa ei ole vuosiin tarkistettu Ikärakenne 82,3%: kotitalouskyselyn (1990) ja poistorekisterin (1993) pohjalta sekä Helsingin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Lisäksi vuosittaiset tehtävämuutokset. Päällekkäisiä, vanhentuneita ja epätarkkoja Osasto pp.kk.vvvv

4 Nykyjärjestelmän kriteerit ovat monin osin päällekkäisiä ja kuvaavat samaa olosuhdetta tai väestö-rakennetta

5 Kuntien valtionavut 2014: 8,59 + 0,98 + 1,01 (mrd. €)
VM osuudet OKM osuudet avustukset 3282,60 €/as. 348,64 €/as Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden saajina vain kunnat; OKM:n rahoitusta myös muille opetuksen järjestäjille Kunnan osuus kummassakin

6 Selkeä uusi VOS Yksinkertaistetaan laskentamallia, vähennetään kriteerejä, poistetaan päällekkäisyyttä Yleisperiaate: asukasluku * hinta * kerroin Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain Osasto pp.kk.vvvv

7 Kannustava uusi VOS Kriteerit perustuvat kustannusten laskennalliseen keskiarvoon, kunnan tuottaessa palvelun alle laskennallisen kustannuksen, saa se hyödyn itselleen Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia). Lisäosissa työpaikkaomavaraisuus kannustaa kuntaa aktiivisuuteen omassa elinkeinopolitiikassaan

8 Uusi järjestelmä on kuntaliitosneutraali
Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset pääosin poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Uuden järjestelmän käyttöönottoon liitetään siirtymäaika, joka tasoittaa muutoksia Kuntaliitosten yhteydessä kompensoidaan mahdolliset valtionosuusmenetykset (kuten nykyisinkin) Osasto pp.kk.vvvv

9 Nykyinen järjestelmä - perusrakenne
Osasto pp.kk.vvvv

10 Uusi järjestelmä – perusrakenne Laskennallisista valtionosuuksista siirretään n. 8,2 % tulojen tasaukseen Osasto pp.kk.vvvv

11 Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenveto vuoden 2014 tiedoilla
Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta Kustannusten tasauksesta siirretty n. 720 milj. € (134 €/as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee 134 €/as) Osasto pp.kk.vvvv

12 Laskentaperusteet (uusi järjestelmä) Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät:
Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa ~2,5 –kertaiseksi verrattuna nykyiseen Sairastavuus:  Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen.     3) Työttömyysaste:  Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo.               4) Kaksikielisyys:  Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun perusteella ja 93% ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65% koko summasta  )               5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.         6) Asukastiheys:  Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een.         7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen.                   8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka  osuus maan alin.                       Osasto pp.kk.vvvv

13 Laskentaperusteet (uusi järjestelmä) Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin > ei omarahoitusosuutta Lisäosat                                   Syrjäisyys: Syrjäisyysluvun perusteella. Jos syrjäisyysluku yli 1,5 = kunnan kerroin kolminkertainen.     Saamelaisten kotiseutualueenlisä: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella.         Työpaikkaomavaraisuus: Kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen Osasto pp.kk.vvvv

14 Vos-uudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Muutokset nykyisiin valtionosuuksiin
Kunta- ja aluehallinto-osasto

15 Vos-uudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Valtionosuuksien kokonaismäärä
Kunta- ja aluehallinto-osasto

16 Kymmenen suurinta ja pienintä kuntaa UUSI VOS v. 2014, €/as
Helsinki 527 Espoo Tampere Vantaa 790 Oulu Turku Jyväskylä 1 401 Kuopio Lahti Kouvola Luhanka Lestijärvi Kustavi Pelkosenniemi Hailuoto Savukoski Merijärvi Halsua Utsjoki Kivijärvi Osasto pp.kk.vvvv

17 Uudistuksen aikataulu
VALMISTELUVAIHE AIKATAULU HE luonnos lausuntokierroksella ( jatkoaika ruots. ja saamelais.) Hallituksen esitys Huhtikuun puolivälissä 2014 Eduskuntakäsittely Ennen kesää Uusi valtionosuuslaki voimaan Osasto pp.kk.vvvv

18 Halken linjaus valmistelusta
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt valtionosuusuudistuksen kriteerit, pääperiaatteet ja selvitysmiehen luonnoksen Hallituksen esitykseksi viralliselle lausuntokierrokselle. Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus Hallituksen esitykseksi ja kuntakohtaiset laskelmat on lähetetty viralliselle lausuntokierrokselle , jonka aikana pyydetään kuntien kannanottoja muun muassa käytettyihin kriteereihin, laskentaperusteisiin ja tasaukseen. Määräaika Hallitus tekee lopullisen ehdotuksensa eduskunnalle valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi lausuntokierroksen jälkeen huhtikuussa 2014. Osasto pp.kk.vvvv

19 Halken linjaus siirtymäajasta
Valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan euroa asukasta kohti seuraavasti: 1. vuosi; muutos +/- 50 €/as 2. vuosi; +/-50 €/as (kokonaismuutos 100 €/as) 3. vuosi; +/-80 €/as (kokonaismuutos 180 €/as) 4. vuosi; +/-80 €/as (kokonaismuutos 260 €/as) 5. vuosi; +/-120 €/as (kokonaismuutos 380 €/as) Lopullisesta siirtymäajan pituudesta päätetään kuntien kuulemisten jälkeen hallituksen esityksen yhteydessä. Osasto pp.kk.vvvv

20 Lisätietoja Osasto pp.kk.vvvv

21 Toteutustapa Uudistuksen kulmakivinä THL:n tutkimuksen mukaiset kokonaiskustannuspainot sairastavuuden ja VATT:n selvityksen ikärakenteen välillä sekä ikärakenteen ja sairastavuuden sisällä THL:n selvitys merkitsee sairastavuuden painoarvon merkittävää kasvua suhteessa nykyiseen (korotus ~2,5 ) ja ikärakenteen painoarvon pienenemistä Siirtymäaika ~5 vuotta, päätös tehdään lopullisen esityksen yhteydessä Hallituksen esitys ja siirtymätasauksen pohjana oleva muutoslaskenta perustuu vuoden 2014 lukuihin > lopulliset tiedot saadaan huhtikuussa 2014 kun HE valmistuu. Osasto pp.kk.vvvv

22 Ikäryhmähinnat ja sairastavuus – nykyinen/ UUSI
Osasto pp.kk.vvvv

23 Väestö eräissä kaupungeissa 31.12.2012 ikäryhmittäin
0-14 15-64 65- Turku 12,8 68,0 19,2 Espoo 19,4 67,9 12,6 Helsinki 13,4 70,6 15,8 Oulu 67,4 13,1 Tampere 13,5 69,2 17,3 Vantaa 18,2 68,4 Erot ikärakenteessa selittävät muutoksia näiden kaupunkien tulosten välillä ( vanhusten paino pienenee ja nuorten paino kasvaa verrattuna nykyjärjestelmään ) Osasto pp.kk.vvvv

24 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään

25 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Nykyjärjestelmä
Osasto pp.kk.vvvv

26 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Uusi järjestelmä (ml
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) Osasto pp.kk.vvvv

27 Vuoden 2014 tae:n toiminnallisista muutoksista (uudistuksista jotka vaikuttivat kuntien laskennallisiin kustannuksiin). Laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa ns. automaattimuutokset eli indeksikorotus sekä asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutokset. Kaikkiaan vuoden 2014 talousarvioesityksessä laskennalliset kustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 969,924 milj. €. Tähän sisältyy tehtävämuutokset 115 milj. euroa ). Laskennallisia kustannuksia vähennettiin tehtäväsiirtoihin liittyen seuraavasti:  -  EU/Eta ja Sveitsin kansalaisten terveydenhuolto  - 11 milj. € - lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten    selvityskustannusten siirto valtion vastuulle           - 2,2 milj. € -kemikaalivalvontatehtävien siirto                               - 0,375 milj. € Muut vuoden 2014 valtionosuuteen kohdistuneet muutokset tehtiin joko valtionosuusprosentin kautta (esim. valtionosuuden 362 milj. €:n vähennys) tai muissa valtionosuuksiin tehtävissä vähennyksissä ja lisäyksissä jotka eivät vaikuta laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuuksien muutokseen vuosittain vaikuttaa tasauksen kautta verovuoden vaihtuminen Osasto pp.kk.vvvv

28 Kotikuntakorvaus 38 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen. Koska esitetyssä valtionosuusjärjestelmässä ei olisi enää tehtäväkohtaisia valtionosuusperusteita, kotikuntakorvausten kustannuspohja perustuisi kaikkien kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien todellisiin esi- ja perusopetuksen yhteenlaskettuihin kustannuksiin nykyisten kotikunnan laskennallisten kustannusten sijasta. Jatkossa kotikuntakorvaukset ja niiden perushinnat eivät siis määräytyisi enää nykyisen käytännön mukaisesti kuntakohtaisesti, vaan ikäryhmittäisen painojen perusteella koko maan tasolla, joiden perusteista säädetään 1 momentissa. Lisäksi todellisista kustannuksista vähennettäisiin sairaalaopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksen lisärahoituksen kustannukset, jotta rahoitusta ei näiltä osin maksettaisi kahteen kertaan. Todelliset kustannukset saataisiin vuosittain tehtävän kustannustenjaon tarkistuksen kautta varainhoitovuotta kolmea vuotta edeltäneillä tiedoilla, jotka korotettaisiin kunnan peruspalvelujen hintaindeksin mukaisin indeksikorotuksin varainhoitovuoden kustannustasoon. Osasto pp.kk.vvvv

29 Kotikuntakorvaus Ikäryhmittäiset 2 momentin mukaiset painokertoimet 6-, 7—12- ja 13—15-vuotiaille muutettaisiin vastaamaan Valtion taloudellisten tutkimuskeskuksen selvityksen (VATT, Raportti ikärakenteen huomioimisesta valtionosuusjärjestelmässä päivähoidon sekä esi- ja perusopetuksen osalta, ) mukaisia painoja. 45 a § Kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely. Kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestelyistä ehdotetaan säädettäväksi erikseen järjestelmän muista siirtymäsaannoksista, koska sen kohteena ovat muutkin kuin kunnat. Pykälän 1 momentissa esitettäisiin siirtymäjärjestyksen porrastus viiden vuoden siirtymäajalle Osasto pp.kk.vvvv

30 Yhteenveto kuntien kommenteista - valtionosuusuudistukseen 17. 1
Yhteenveto kuntien kommenteista - valtionosuusuudistukseen mennessä Halke

31 Saadut lausunnot Lausuntoaika 17.12.2013 – 17.1.2014
174 vastausta Webropol-kyselyllä 45 kuntaa toimitti vastauksensa paperilla

32 Onko valtionosuusuudistus tarpeellinen ?
Vastauksia 169 157 myönteistä ja 12 kielteistä vastausta Nykyiset kriteerit vanhentuneita Laskennan yksinkertaistaminen Nykyinen järjestelmä vaikeaselkoinen Läpinäkyvyyden parantuminen Kielteistä: Uudistus vasta sitten, kun sote- ja kuntarakenneuudistuksen sisältö selvillä. Nykyinen järjestelmä toimii hyvin.

33 Onko tasauksen suunta oikea ja uusi tasausjärjestelmä parempi kuin nykyinen ?
Vastaajien määrä 168 113 myönteistä ja 60 kielteistä vastausta Kannustavuuden lisäystä pidetään hyvänä Tulojen tasauksen painon lisäämistä pidetään hyvänä, mutta siirron kustannusten kustannusneutraalisuutta kritisoidaan, koska hyöty sulaa useissa kunnissa rahoitusosuuteen Tasauslisäprosenttia kritisoidaan, ei esitetä kuitenkaan poistettavaksi -> % Joitakin mainintoja voimalaitosverojen huomioimisesta (-) ja kiinteistöveron palauttamisesta tasaukseen

34 Ovatko kriteerit selkeitä ?
Vastaajien määrä 167 125 myönteistä ja 52 kielteistä vastausta Kriteerejä pidetään pääosin selkeinä Yksinkertaisempi kuin nykyinen järjestelmä Toiveita kuitenkin läpinäkyvyyden lisäämiseksi, laskentaperusteiden taustat (erityisesti sairastavuus) Useissa vastauksissa viitattiin THL:n tutkimustuloksiin ja esitettiin toive niiden huomioimisesta

35 Uudistus tulee voimaan 1.1.2015. Onko siirtymäaika sopiva ?
Vastauksia 167 122 myönteistä ja 47 kielteistä vastausta Pääosin 4 – 5 vuotta pidetään riittävänä Loput vastaavat ilmeisesti sen mukaan miten omalle kunnalle on käymässä uudistuksessa 5 – 7 vuotta esitetään, muutama vastaaja esittää jopa 10 vuoden siirtymäaikaa Lyhimmillään 3 vuotta

36 Tasaavatko kriteerit kuntienkannalta oikeita kustannuksia ja niiden välisiä eroja ?
Vastauksia 166 73 myönteistä ja 104 kielteistä vastausta Selvästi eniten avovastauksia kaikista kysymyksistä Sairastavuuskriteeri painottuu eniten, yleisimmin halutaan painoarvoa kasvattaa, kritiikkiä kun siinä ei huomioida ennaltaehkäisyn merkitystä Ikärakenne: vanhuksille lisää painoa Työpaikkaomavaraisuus: pääosin kielteisiä Vieraskielisyys: lähes kokonaisuudessaan myönteisiä Vähiten mainintoja koulutustaustasta, kaksikielisyydestä ja työttömyydestä

37 Onko kriteereiden lukumäärä riittävä ?
Vastauksia 167 132 myönteistä ja 35 kielteistä vastausta Kriteerien määrää pidetään useimmissa vastauksessa sopivana Lisää kriteerejä ei juurikaan kaivata (max 1 – 2 kpl) Eniten mainintoja työpaikkaomavaraisuudesta, lähes kaikki kielteisiä Harva asutuksen ja pitkien etäisyyksien painottaminen

38 Uudenmaan maakunnan kuntien UUSI vos osatekijöittäin
Osasto pp.kk.vvvv