”Suomen iskelmäkuningas”

Esitys aiheesta: "”Suomen iskelmäkuningas”"— Esityksen transkriptio:

1 ”Suomen iskelmäkuningas”
Georg ”Jori” Malmsten ”Suomen iskelmäkuningas”

2 Nuoruus Syntyi 27. päivä kesäkuuta 1902 Helsingissä.
Hänen perheensä oli suhteellisen musikaalinen. Aloitti musiikkiopinnot Helsingin musiikkiopistossa instrumenttiaan trumpetti. 17-vuotiaana Malmsten ilmoittautui Laivaston soittokunnan kornetistiksi ja yleni jo muutamassa vuodessa pursimieheksi eli vääpeliksi. Meni naimisiin Ragnhild Törnströmin kanssa ja sai kaksi lasta. Aloitti opiskelemaan laulua ja siirtyi oopperaluokalle. Esiintymistensä seurauksena hän sai työtarjouksia sekä levytys-sopimuksen Parlophon nimisen levytysyhtiön kanssa.

3 Läpimurto Vuonna 1929 hänen levy-yhtiönsä Parlophon järjesti Malmstenin ensimmäisen levytysmatkan Berliiniin. Pian myöhemmin seurasi toinen levytysmatka. Levytysmatkoillaan Malmsten tallensi useita kappaleita, omia sävellyksiään, joululauluja, mieskuorolauluja ja suomalaisia sävelmiä. Aloitti tuottoisan yhteistyön Palophon-kvartetissa esiintyneen Rickhard Ryynäsen kanssa. Yhdessä he tekivät hitiksi nousseen kappaleen ”Särkynyt onni”. Malmsten jätti soittokunnan ja siirtyi lopullisesti viihdemusiikin pariin. 1931 Hän ryhtyi vapaaksi taitelijaksi. Samalla hän aloitti yhteistyön Dallape-orkesterin kanssa laulusolistina ja kapellimestarina, toimi myyntipäällikön tehtävissä Parlophon levy-yhtiössä, sävelsi musiikkia ja näytteli.

4 Sodan aikana Talvisodan aikana Malmsten toimi musiikkimestarin tehtävissä. Levyjen teko jatkui Kiersi eri puolilla Suomenlahtea esiintymässä laivaston joukoille sodan yhä ollessa käynnissä. Teki kaksi levytysmatkaa Vapauduttuaan palveluksesta Malmsten sai uusimman levynsä valmiiksi.

5 Vanhuus Malmstenin vapaan taitelijan kausi päättyi hänen päästyään Helsingin poliisisoittokunnan kapellimestariksi 1948. Sanoitti kaikki laulunsa vihdoin suoraa suomeksi. Teki lukuisia uusia sävellyksiä. Malmstenin lopetettua Poliisisoittokunnan kapellimestarin tehtävät vuonna 1965 hän siirtyi viettämään eläkettä television viihde- ja lastenohjelmiin. Hän levytti uusia versioita aiemmista klassikko kappaleistaan Malmsten kuoli Helsingissä 25. toukokuuta 1981 pitkäaikaiseen sairauteen.

6 Diskografia Georg Malmstenin lastenlaulut 1930–1951
Georg Malmsten på svenska vol 1 Georg Malmsten på svenska vol 2 Georg Malmstén, Jaakko Salon yhtye ja Kullervo Linnan Humppa-Veikot (1968) Georg Malmstén merellä (1971) Georg Malmsten − Duurissa ja mollissa (1981) Georg Malmstenin parhaimmat lastenlaulut (1981) Georg Malmsten − Unohtumattomat 1 (1992) Georg Malmsten − Unohtumattomat 2 (1993) Stadin kundi − Georg Malmsténin 100-vuotisjuhlakokoelma (2002) Kahden venheessä, (2012)

7 Elokuvat, joissa Malmsten on esiintynyt/työskennellyt
Kenttäpostia 1942 (Näyttelijä ja musiikki) SF-Paraati 1940 (Musiikki ja näyttelijä) Laivan kannella 1938 (Näyttelijä ja musiikin johto) Markus setä kertoo (Musiikki) Syntipukki 1935 (Musiikki ja näyttelijä) Meidän poikamme ilmassa - me maassa 1934 (näyttelijä ja kuoron solisti)) Herrat täysihoidossa 1933 (Näyttelijä, musiikki ja käsikirjoitus) Meidän poikamme merellä 1933 (Näyttelijä, musiikin sävellys ja musiikin sovitus) Ne (Näyttelijä) Pikku myyjätär 1933 (Ohjaus, musiikki ja käsikirjoitus) Voi meitä! Anoppi tulee 1933 (Näyttelijä ja musiikki) Päikese lapsed (Auringon lapset) 1932 (Musiikki ja musiikin johto) "Sano se suomeksi" 1931 (Näyttelijä) Markus setä kertoo... Joutuin vain nyt nukkumatin luo (Laulu) Nuoruusaikoja osa 2: Ison miehen vierailu (Musiikki) Funkiksen liekki 1989 (Musiikki) Lennokki 1973 (Esiintyjä ja musiikki) Tehtiin liiketalo 1961 (Esiintyjä) Lasten liikennelaulu 1960 (Sävellys) Iskelmäketju 1959 (Näyttelijä) Asessorin naishuolet 1958 (Näyttelijä (Esiintyjä televisiossa)) Markus-sedän juhla 1957 (Esiintyjä) Taikapeili 1956 (Musiikki) "Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy 1952 (Musiikki) Sika jalon muonan tuottaja 1948 (Musiikin sovitus) Päijänteellä 1945 (Musiikki) Varuskunnan "pikku" morsian 1943 (Musiikki) "Niin se on, poijaat!" 1942 (Musiikki) Avioliittoyhtiö 1942 (Musiikki)

8 Mistä Hänet muistetaan?
Iskelmän isä. Muistettu ikoni, kapellimestari, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, laulaja ja näyttelijä. Hallitsi laulamisen, trumpetin, kornetin, viulun ja kitaran soiton. Käytti salanimiä, mm. Jori-Setä, Jorkka Kiljunen, Kille, Malmsten Jori ja Reima Matti. Teki levytysennätyksen levyttämällä huimat 842 kappaletta. Hänen kunniakseen on perustettu Georg Malmsten-säätiö Hänestä on kirjoitettu kirja Georg Malmsten - Suomen iskelmäkuningas