Mitä argumentointi on? Filosofiassa on tärkeää ilmaista omat ajatukset johdonmukaisesti ja pystyä kritisoimaan toisten ajatuksia. Väitteiden esittämistä.

Esitys aiheesta: "Mitä argumentointi on? Filosofiassa on tärkeää ilmaista omat ajatukset johdonmukaisesti ja pystyä kritisoimaan toisten ajatuksia. Väitteiden esittämistä."— Esityksen transkriptio:

1 Mitä argumentointi on? Filosofiassa on tärkeää ilmaista omat ajatukset johdonmukaisesti ja pystyä kritisoimaan toisten ajatuksia. Väitteiden esittämistä ja niiden perustelemista kutsutaan argumentoimiseksi.

2 Mikä argumentti on? Argumentti = Väite ja sen perustelut.
HUOM! Filosofiassa myös taustaoletukset pyritään tuomaan selkeästi näkyville! Argumentti = Väite ja sen perustelut. Argumentti koostuu: Premissi = perustelu eli lähtökohtaoletus Johtopäätös = Päätelmän lopputulos Lisäksi argumenttiin vaikuttavat erilaiset taustaoletukset, eli asiat, joihin argumentti nojautuu, mutta jotka eivät tule julki itse argumentissa.

3 ”Kaikki muslimit eivät ole terroristeja,
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen tuomittiin 2017 kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan, kun hän kirjoitti Facebookissa seuraavasti: ”Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja. Kaikki muslimit on lähetettävä pois Suomesta.” Premissi Premissi Johtopäätös

4 Argumentointi Hyvässä argumentissa: 1) kaikki premissit ovat tosia/järkevästi hyväksyttävissä (= argumentin pitävyys) ja 2) johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä eli perustelujen ja väitteen välillä on linkki (= argumentin pätevyys): - P1: Kalle on pidempi kuin Ville - P2: Ville on pidempi kuin Pekka  - JP (johtopäätös): Kalle on pidempi kuin Pekka Filosofiassa argumentin premissit ja johtopäätös esitetään selkeyden vuoksi tässä muodossa Kalle Ville HUOM! Premissit voivat olla tosia tai epätosia, mutta argumentti ei voi olla tosi tai epätosi: argumentti voi olla hyvä tai huono Pekka

5 Argumentointi On tärkeää osata erottaa argumentti kuvauksista ja selityksistä. - Kuvaukset toteavat, millainen maailma on. esim. ”rasvainen ruoka on epäterveellistä” Selitykset kertovat, miksi jotain tapahtui. esim. ”rasvainen ruoka on epäterveellistä, koska se lisää sydänkohtausriskiä” Argumentti esittää perusteluja sille, miksi jokin väite pitäisi uskoa. Esim. ”Rasvainen ruoka on epäterveellistä, koska se lisää sydänkohtausriskiä. Sille pitäisi asettaa korkea verotus, koska terveydenhuoltokuluista koostuvat maksut kuluttavat yhteiskunnan resursseja turhaan.” Usein ihmiset perustelevat näkemyksiään vain kuvauksilla tai selityksillä. Tällöin kyseessä on huonoa argumentointia.

6 Argumentin tulkinta Argumentin hahmottaminen edellyttää tulkintaa, koska sanojen merkitys riippuu asiayhteydestä eli kontekstista, jossa ne esiintyvät. Tulkitsijan pitäisi pyrkiä olemaan mahdollisimman puolueeton: ennakkokäsitykset eivät saisi ohjata tulkintaa liian voimakkaasti. Tavoitteena on hyväntahtoisuuden periaate: kuulijalla tulisi olla tahto ymmärtää argumentti parhain päin.

7 Päättely Argumenttien hyvyys/huonous perustuu pitkälti päättelyn johdonmukaisuuteen. Päättelyä on kahdenlaista: Deduktiivista Induktiivista

8 Deduktiivinen päättely
P1: Kaikki kalat osaavat uida P2: Minä osaan uida Siis: Minä olen kala Päättelyä, jossa johtopäätös sisältyy jo premisseihin. Jos premissit ovat tosia, niin myös johtopäätös on välttämättä tosi: P1: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia P2: Sokrates on ihminen JP: Sokrates on kuolevainen P1: Jos ulkona sataa, katu kastuu P2: Katu kastuu Siis: Ulkona sataa Loogisesti eli muodollisesti pätevää päättelyä, koska johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä

9 Deduktiivinen päättely
Loogisen pätevyyden hahmottamiseksi on erotettava sisältö ja muoto toisistaan. Sisältö = ovatko premissit totta? - Argumentin pitävyys Muoto = rakenne eli seuraako johtopäätös loogisesti premisseistä?  - Argumentin pätevyys Deduktiivinen päättely liittyy argumenttien muotoon  eli niiden loogiseen pätevyyteen!

10 Deduktiivinen päättely
P1: Kaikki opettajat osaavat muuttaa kakan kullaksi P2: Ossi on opettaja Siis: Ossi osaa muuttaa kakan kullaksi Yllä oleva päättely on pätevää, koska johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä!  Sillä, ovatko premissit tosia, ei ole päättelyn pätevyyden kannalta merkitystä (mutta sillä on merkitystä pitävyyden kannalta)!

11 Oliko asunnossa ulkopuolinen henkilö surmahetkellä?
Järkevää päättelyä Päättely voi olla järkevää, vaikka johtopäätös ei seuraisikaan välttämättä premisseistä (loogisesti eli muodollisesti pätevä päättely). P1: Hätäkeskustallenteelta ei kuulu ulkopuolisen henkilön ääniä eikä kamppailuun viittaavia ääniä P2: Annelin lasten mukaan Anneli suunnitteli murhaa etukäteen P3: Annelin T-paidassa ei ole lasinsiruja tai ruskeita kuituja P4: Annelin T-paidassa on uhrin verta P5: Poliisin ensipartion tullessa paikalle Auerin kädet olivat puhtaat, vaikka puhelimen kuuloke oli verinen  P6: Tontin sivu- ja takarajoilla ei ollut vieraita jälkiä P7: Tapahtumankulun vaatima aika ei tue ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta P8: Terassin ikkuna oli rikottu sisältäpäin P9: Annelin kuvauksessa tapahtumien kulusta on useita ristiriitoja P10: Anneli ”tunnusti” aluksi murhan, mutta perui tämän myöhemmin JP: Anneli Auer murhasi miehensä Oliko asunnossa ulkopuolinen henkilö surmahetkellä?

12 Induktiivinen päättely
Päättelyä, jossa premissit tukevat johtopäätöstä, mutta johtopäätös EI sisälly premisseihin. Vaikka premissit olisivat tosia, niin johtopäätös ei ole tosi välttämättä, vaan ainoastaan tietyllä todennäköisyydellä! ('varma' vs 'todennäköinen')

13

14 Induktiivinen päättely
Mitä tarkoittaa, että induktiivisessa päättelyssä premissit tukevat johtopäätöstä? 1) Otetaan huomioon tunnettujen tapausten lukumäärä ja johtopäätös tehdään tältä pohjalta (yleistetään).

15 Hyvää induktiivista päättelyä - tunnettujen tapausten lukumäärä -
Jee! P1: Olen nähnyt tuhansia korppeja P2: Kaikki näkemäni korpit ovat olleet mustia JP: Kaikki korpit ovat mustia

16 Huonoa induktiivista päättelyä - tunnettujen tapausten lukumäärä -
Ei näin! Buu! P1: Pekka on maahanmuuttaja P2: Pekka tekee rikoksia JP: Kaikki maahanmuuttajat tekevät rikoksia

17 Induktiivinen päättely
Mitä tarkoittaa, että induktiivisessa päättelyssä premissit tukevat johtopäätöstä? 1) Otetaan huomioon tunnettujen tapausten lukumäärä ja johtopäätös tehdään tältä pohjalta (yleistetään). 2) Johtopäätös muodostetaan parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella, jolloin se on todennäköinen (mutta ei varma).

18 Hyvää induktiivista päättelyä - paras saatavilla oleva tieto -
Jee! P1: Jos Einsteinin suhteellisuusteoria pätee, niin tähtien valo taipuu Auringon painovoimakentässä. P2: Tähtien valo taipuu Auringon painovoimakentässä. JP: Einsteinin suhteellisuusteoria pätee.

19 Argumentin pitävyyden arviointi
Loogisen pätevyyden lisäksi argumenttien arvioimisessa tulee kiinnittää huomiota premissien totuuteen/uskottavuuteen eli argumentin pitävyyteen. Pitävyyden arvioiminen ei ole yhtä selkeää kuin loogisen pätevyyden, koska se edellyttää tulkintaa. P1: Ihmisten tappaminen on moraalisesti väärin P2: Sikiö on ihminen P3: Abortissa sikiö tapetaan Siis: Abortti on moraalisesti väärin Argumentin pätevyys Voidaan arvioida argumentin Loogista pätevyyttä eli sitä, seuraako johtopäätös loogisesti premisseistä. Argumentin pitävyys Voidaan arvioida argumentin premissejä kriittisesti. Ovatko ne tosia/uskottavia eli tukevatko ne johtopäätöstä

20 Päättelyvirheet (argumentaatiovirheet)
Pelkästään loogisten virheiden (= virhepäätelmien) välttely ei tee argumentista hyvää. Huomio tulee kiinnittää myös argumentin pitävyyteen. Lisäksi argumentin arvioinnissa tulee ottaa huomioon erilaiset päättelyvirheet, joita on useita erilaisia. Ne eivät yksinään kaada argumenttia, mutta ne heikentävät sen voimaa.

21 Kuvalähteet Human_outline.svg.png Mitä argumentointi on. Minerva 1 – Johdatus filosofiseen ajatteluun. Opettajan materiaali. 600X461.png