Tilannekeskus, johtokeskus, viestikeskus, hätäkeskus – sote, häke, pelastus, poliisi? Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa 20.3.2015.

Esitys aiheesta: "Tilannekeskus, johtokeskus, viestikeskus, hätäkeskus – sote, häke, pelastus, poliisi? Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa 20.3.2015."— Esityksen transkriptio:

1 Tilannekeskus, johtokeskus, viestikeskus, hätäkeskus – sote, häke, pelastus, poliisi?
Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa

2 Mikä ihmeen tilannekeskus?
Tilannekeskus on paikka tai organisaatio, jossa kerätään ja muokataan tietoa johtamista ja päätöksentekoa varten - voi toimia johtokeskuksen osana Johtokeskus on toiminnan johtamista varten perustettu toiminnallinen kokonaisuus, joka käsittää henkilöstön, tilan ja välineet - suppeammin kiinteä, erikseen suunniteltu tila, josta toimintaa johdetaan Kokonaisturvallisuuden sanasto 2015 Tilannekeskuksen suhde johtokeskukseen ja johtamiseen? Tilannekeskuksen suhde hätäkeskukseen, valtioneuvoston tilannekeskukseen ja muihin tilannekuvatoimintoihin? Tilannekeskus ei ole synonyymi toisen viranomaisen – ei edes toisen pelastuslaitoksen – tilannekeskukselle…

3 Miksi uusia, uudenlaisia tai yhteisiä tilannekeskuksia?
Korvaamaan poistunutta(?) palvelua Säästämään kustannuksia – lukumäärä, yhteiset toiminnot Synergiaetuja – toiminta, tilat, tietoliikenneyhteydet, henkilöstö Johtamisjärjestelmän kehittäminen – johtamisen tukeminen Valvomotoiminnat – ei asiallisesti kuulu tilannekeskustarkasteluun – mahdolliset synergiaedut Poliittiset lähtökohdat – taloudelliset lähtökohdat – tietoturva lähtökohdat – toiminnalliset lähtökohdat… Yleisesti: Tehdään ensin työkalu ja mietitään sitten, mitä sillä voisi tehdä Paratiisi: Mietitään, mitä pitäisi tehdä ja vasta sitten, millaista työkalua tarvitaan

4 Suurta pelastusoperaatiota
johdetaan…

5 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja SOTE uudistus
Lähtökohta: säästettävä X euroa palvelutasosta tinkimättä Pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta, joista 5 yhteistyössä SOTE alueiden kanssa Pelastuslaitokset suunnittelevat yhteistoiminnassa tilannekeskusten käytön niin, että kaikki alueet voivat käyttää jonkin tilannekeskusten palveluita Tilannekeskuksien ja pelastuslaitosten lukumäärä (11->11) ja tilannekeskuksien rooli pelastustoiminnan johtamisessa SOTE alueiden lukumäärä ja rooli Säästöä ei synny, jollei uutta perustettaessa lakkauteta jotain vanhaa Kiinteä TUVE –yhteys esim. á X miljoonaa €, jos tällaisia perustetaan enintään 11 – säästö 11 x X miljoonaa €

6 SM ja STM kansliapäälliköiden toimeksianto
Lähtökohta: hallituksen rakennepoliittinen ohjelma SM ja STM kartoittavat yhteistyössä SOTE tilannekeskuksen mahdollista roolia ja suhdetta muihin johtamis- ja tilanteenseurantaelimiin Kysely toimialoille SM - STM yhteistyöryhmä Yhteiset tehtävät, yhteiset tila-, tietoliikenne- ym. järjestelyt? Sijoitusmahdollisuudet SOTE alue, hätäkeskus, muu? Kustannusjako? Synergiaetujen riittävyys? SOTE ratkaisun kaatumisen merkitys? ERVA alueet!

7 Sisäisen turvallisuuden resurssitarpeet – parlamentaarinen työryhmä 6
Työryhmän tavoitteena oli määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden resurssitasolle Konkretisoiminen osana sisäisen turvallisuuden strategian (2015) ja sisäisen turvallisuuden selonteon (2017) laadintaa Parlamentaarinen työryhmä edellyttää selvityksen käynnistämistä sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden rakenteelliseksi uudistamiseksi Kustannussäästöjen ja tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta tulee selvittää erilaisten poliisin, pelastuslaitosten ja sosiaali- ja terveystoimen tilanne- ja johtokeskusten synergiahyödyt ja mahdollinen kokoaminen kuuteen hätäkeskukseen

8 Pelastustoimen strategia 2025 hanke
Sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen ja keskeisten kansalaisille tarjottavien palveluiden tuottaminen myös tulevaisuudessa edellyttää sisäisen turvallisuuden laajaa uudistamista myös pelastustoimessa Tavoitteena on luoda strategia pelastustoimen toimintakyvyn turvaamiseksi (julkisen talouden haasteet, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset) pelastustoimen valtakunnallisen ohjausjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi sekä sisäisen turvallisuuteen kuuluvan varautumisen ja siihen liittyvän koordinaation tehtävä- ja toimivaltajakojen tarkistamiseksi Tehtävänä määritellä pelastustoimen tehtävät ja vastuut tulevaisuudessa ja tehdä esityksiä pelastustoimen kehittämiseksi

9 Johto- ja tilannekeskus pelastuslaissa
Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan … pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä (PelL 27 §) Pelastustoimintaan kuuluu … johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat (PelL 32 §) Pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa (PelL 77 §) Pelastuslaki ei suoraan edellytä johto- tai tilannekeskusta Pelastuslaki edellyttää kuitenkin kykyä johtaa pelastustoimintaa myös laajoissa ja pitkäkestoissa tilanteissa sekä poikkeusoloissa – mikä edellyttää toimivia ja riittäviä johto- ja tilannekeskustoimintoja

10 Johto- ja tilannekeskus toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa
Tehokas pelastustoiminta edellyttää toimivaa johtamisjärjestelmää, jolla tulee pystyä selviytymään pelastustoiminnan johtamisesta ja sen edellyttämästä viranomaisyhteistyöstä kaikissa turvallisuustilanteissa Kyettävä perustamaan tilanteen aikainen johtokeskus Suurissa onnettomuustilanteissa johtokeskuksia voi olla tarpeen perustaa usealle johtamistasolle Johtokeskuksen on tarvittaessa kyettävä koordinoimaan pelastustoimen ja yhteistyötahojen voimavarojen tehokasta käyttöä Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan 2 tunnin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen

11 Toimintavalmius vai varautuminen?
Toimintavalmius on riskianalyysin perusteella viranomaiselta edellytettävä kyky vastata hälytystehtäviin toimintavalmiudelle annetaan kriteerit; toimintavalmius voi olla esimerkiksi pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukainen toimintavalmius edellyttää olemassa olevia tai etukäteen sovittuja, määrättyjä tai säädettyjä järjestelyitä tilanteen mukaan – suunnitelmallinenkin – johtajan ja johtamisen edellyttämien johto- ja tilannekeskustoimintojen määräytyminen on asiallisesti varautumista Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus sekä valmiusharjoitukset Kokonaisturvallisuuden sanasto 2015

12 Teesit Pelastustoimen toimintavalmius ml. johtaminen ja tilannekuvatoiminta muuttuu liian aikaisin varautumiseksi toteutetaan mahdollisesti eri organisaatiolla ja eri prosessissa kuin toimintavalmiuden suunnittelu yhteistoiminta ja johtaminen ml. tilannekuvatoiminta perustuu varautumiseen – ei toimintavalmiuteen Häiriötilanne käsitteenä on pelastustoiminnan kontekstissa turha ja johtaa harhaan mikä muille toimijoille on häiriötilanne, johon varaudutaan, on pelastustoimelle Business as usual, johon on oltava toimintavalmius ml. johtaminen ja tilannekuvatoiminta häiriötilanteen merkitys lähinnä oman toiminnan turvaamisessa Pelastustoimi varautuu poikkeusoloihin ja oman toimintansa turvaamiseen – muuhun tulee olla toimintavalmius

13 Varautuminen lainsäädännössä
Valtion ja kuntien viranomaisten tulee … varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (Valmiuslaki 12 §) Pelastuslain mukainen toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että se on mahdollista myös valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa (Pelastuslaki 2 § 6 momentti) Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin … varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä (Pelastuslaki 64 §) Lainsäädäntö ei yleisesti tunnista erikseen häiriötilanteen varalta tehtävää varautumista

14 Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen kattavuus
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje kattaa kaikki normaaliolojen turvallisuustilanteet muut poikkeusolot kuin valmiuslain 3 § 1 ja 2 kohdan aseellisen toiminnan = sota Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen kattamaan toimintaan ei varauduta, vaan siihen on oltava toimintavalmius Myös sodan aikana on tarve pelastustoiminnalle, johon oltava toimintavalmius!

15 Toiminnallinen näkökulma
Premissi1: Pelastustoiminta laajoissa ja pitkäkestoisissa normaaliolojen onnettomuuksissa (”häiriötilanteissa”) ei asiallisesti poikkea siinä määrin pelastustoiminnasta päivittäisissä tulipaloissa tai muissa onnettomuuksissa, että olisi perusteltua laatia suunnitelmat tai muuten varautua näihin tilanteisiin erikseen eri prosessissa tai eri organisaation toimesta Premissi 2: Pelastusviranomaiset suorittavat pelastuslain mukaista pelastustoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa, olipa kyse päivittäisestä liikenneonnettomuudesta tai rakennuspalosta, häiriötilanteeksi katsottavasta myrskystä tai olisi todettu vallitsevan poikkeusolot Johtopäätös: Pelastustoimella tulee olla toimintavalmius pelastustoiminnan johtamiseen, tilannekuvan muodostamiseen sekä ihmisten pelastamiseen ja evakuoimiseen riippumatta yhtäaikaisien tehtävien määrästä, tilanteen laajuudesta tai pitkäkestoisuudesta tai pelastettavien ja evakuoitavien määrästä

16 Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutus
Pelastustoiminnan näkökulmasta ei sellaisenaan ole välttämättä vaikutusta, katsotaanko jollain kriteerillä kysymyksessä olevan häiriötilanne, eikä välttämättä edes se, että on todettu poikkeusolot – joka ei ole homogeninen käsite! Mutta sillä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia pelastuslaitoksen oman toiminnan turvaamiseen, esimerkiksi johto- ja tilannekuvatoiminnan suojaamiseen ja varmistamiseen viesti- ja hälytysyhteyksien käytettävyyteen, organisaation suojaamiseen ja puhdistamiseen, tehtävien priorisointitarpeeseen ja pelastusviranomaisten muille tahoille antaman virka-avun ja muun tuen tarpeeseen Lisäksi poikkeusoloiksi todettu suuronnettomuus mahdollistaa lisätoimivaltuudet evakuointikuljetusten järjestämisessä (LVM) ja evakuoitujen majoituksessa (kunta)

17 Pelastustoiminnan johtajan määräytyminen
Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa Pelastustoiminnan johtajasta voidaan sopia toisin SM pelastusviranomaisella on oikeus määrätä pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan toisin tarkoitus mahdollistaa tarkoituksenmukaiset ja toimivat johtosuhteet ja toiminnan koordinoimisen esimerkiksi usealle pelastustoimen alueelle ulottuvassa suuronnettomuustilanteessa SM voi sodan aikana muuttaa pelastusviranomaisten sekä johtokeskusten ja väestönsuojelumuodostelmien johto- ja alistussuhteita, jos se on välttämätöntä pelastustoimen hoitamisen turvaamiseksi

18 Toimintavalmius pelastustoiminnan paikalliseen johtamiseen
Pelastustoiminnan johtaminen ja tilannekuva omalla alueella omilla säännönmukaisilla ja lisäresursseilla vasteen muuttaminen, hätätyö ym., vapaaehtoiset, otto-oikeus, siviilien määrääminen, FRF resurssit Virka-avun antaminen muille viranomaisille Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet, joita on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla (Pelastustoimen strategia 2025). Osallistuminen johtamistoimintaan ("yhteysupseeri") muun viranomaisen johdossa olevassa tilanteessa Yleisjohtajuus omalla alueella Tilannekuvan ylläpitäminen ja eri viranomaisten toiminnan yhteensovittaminen, johtoryhmän kokoaminen, johtokeskuksen perustaminen tarvittaessa usealle johtamistasolle Yleisjohtajuutta moniviranomaistilanteissa selvittäneen työryhmän loppuraportti:

19 Toimintavalmius pelastustoiminnan johtamiseen ja lisäresurssit
Muilta alueilta saatujen pelastustoimen resurssien käyttö omalla alueella Pelastuslaitoksen tulee tarvittaessa antaa apua toiselle pelastuslaitokselle pelastustoiminnassa ja laatia yhteistyössä tarpeelliset pelastuslaitosten yhteistyösuunnitelmat avun antamiseen varautumisesta sekä avun pyytämisestä ja antamisesta (Pelastuslaki 45 §) Muiden viranomaisten resurssien käyttö Viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia antamaan pelastusviranomaisille virka-apua ja asiantuntija-apua tai joiden asiantuntemusta muutoin tarvitaan pelastustoiminnassa ja siihen varautumisessa, ovat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan (Pelastuslaki 47 §)

20 Toimintavalmius pelastustoiminnan johtamiseen laajemmalla alueella
Johtaminen usealla alueella – tilannekuva? sovittu, määrätty, muutettu Usean alueen toiminnan yhteensovittaminen säteily, vaaralliset aineet, myrsky, muu usealle alueelle ulottuva onnettomuus, evakuoitujen kokoaminen kuljetusta varten ja vastaanottaminen toisella alueella majoitusta varten Valmius laajemman tilannekuvan tuottamiseen ja ylläpitoon paikallinen tilannekuvavalmius kohotetaan palvelemaan laajempaa tarvetta? laajempi tilannekuvavalmius palvelee myös paikallisia tarpeita? Kuka tuottaa laajemman tilannekuvan – ja kuka johtaa? Liittymä muihin tilannekuvatoimintoihin AVI, SM, VNTIKE

21 Tilannekeskuskysely 2014 Vastaukset saatu kaikilta 22 pelastuslaitokselta Pelastuslaitosten tilannekeskukset nykyiset toiminnot ja kehittäminen, tilat, yhteydet, henkilöstö SOTE alueiden kanssa yhteiset tilannekeskukset (5) pelastuslaitosten näkemys yhteisistä toiminnoista Muut yhteiset tilannekeskukset (11) pelastuslaitosten näkemys roolista ja tehtävistä

22 Pelastuslaitosten nykyiset tilannekeskukset
17/22 pelastuslaitoksella on tilannekeskustoimintoja Pelastustoiminnan johtamisen tukeminen pitempiaikaiset ja laajat tilanteet, pelastustoimen resurssien priorisointi, tehtävien välittäminen yksiköille tilannekuvan muodostaminen, ylläpito ja jakaminen, viestikeskustehtävät, pelastustoiminnan johtajan selvitystehtävät (palopostit, pohjavesialueet, omistajatiedot, kemikaalitiedot), kuntien avustaminen Tietojärjestelmien käyttö nykyiset ja tulevat ERICA, KEJO Pelastuslaitoksen päivittäistoiminnan tukeminen (?) puhelinvaihde, asemakuulutukset, radiokokeilut, yleisön neuvonta ja valistus, kulunvalvonta Ensihoitoon liittyvät tehtävät (?) tilannekuva, kiireettömät siirtokuljetukset, valmiussiirrot

23 Yhteiset toiminnot SOTE tilannekeskuksessa - CONTRA
5/22 pelastuslaitosta ei pidä yhteistä SOTE tilannekeskusta tarpeellisena Ei korvaa pelastuslaitoksen omaa johtokeskusta, johtamistilat oltava joka tapauksessa, tilannekeskus on keskeinen osa johtamisjärjestelmää ja johtokeskusta ja toimii sen viestikeskuksena Ei kustannussäästöjä, päällekkäisresursointia Isäntä hyötyy, yhteisessä muut jäävät vähemmälle huomiolle ja maksumiehiksi Ei tehtäviä oman organisaation ulkopuolella, ei yhteisiä tarpeita Tehtävämäärät eivät edellytä Jos sellaiset perustetaan, niin resurssien vastattava roolia, tehtäviä ja tehtävämääriä

24 Yhteiset toiminnot SOTE tilannekeskuksessa - PRO
Logistiikka, resurssien joustava hyödyntäminen, tiedot yhteisestä erikoiskalustosta Tilannetietoisuuden ja laajemman alueen tilannekuvan ylläpitäminen ja jakaminen, tiedonkulun varmistaminen Yhteisten ERICA, KEJO ym. järjestelmien hyödyntäminen ja käyttö Hätäkeskusten pelastustoimen ja ensihoidon tietovarastojen ja yhteystietojen ylläpito Johto-, katastrofi- ym. ryhmien hälyttäminen Operatiiviset tukitoimet ja asiantuntijapalvelut, kuten opastus, liikennehäiriöilmoitukset, virka-apupyynnöt, vaaratiedotteet Kuntien tukeminen ja tiedon välittäminen

25 Kiitos! Vastaan mielelläni kysymyksiinne.