Energiatehokkaat rakenteet Läpiviennit Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä.

Esitys aiheesta: "Energiatehokkaat rakenteet Läpiviennit Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä."— Esityksen transkriptio:

1 Energiatehokkaat rakenteet Läpiviennit Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa käytetään.

2 Läpiviennit Kuvassa huonosti tiivistetty ilmanvaihdon läpivienti on aiheuttanut vinolaudoituksen lahoamista ja homekasvustoa. Silloin, kun sisällä on alipainetta, homeitiöt kulkeutuvat sisäilmaan.

3 Putkiläpivienti muovilämmöneristeellä 1.Höyrynsulun yläpuolelle asennetaan solumuovieristyslevy erillisten koolausrimojen avulla ja yläpohjan höyrynsulku asennetaan sitä vasten. Putkiläpivientien reiät voidaan tehdä joko ennen levyn paikoilleen asennusta tai sen jälkeen. Reikä leikataan 30 - 40 mm putken halkaisijaa suuremmaksi. 2.Höyrynsulun alapuolelle koolausrimojen väliin vaahdotetaan solumuovieristyslevy. Reiät kuten edellä. 3.Läpivientiputki vaahdotetaan tiiviisti levykauluksiin 1-2 kerroksessa. 1 2 3 1 2 3 3

4 Läpivientiputken tiivistäminen hirsirakennusten yläpohjassa 1.Läpivientiputkeen teipataan höyrynsulku- kelmu noin 5 cm yläpohjan höyrynsulun tason alapuolelle. 2.Kelmu painetaan tai laskostetaan pussille. 3.Höyrynsulkukelmu kiristetään yläpohjan muuhun höyrynsulkuun koolausrimoilla ja erillisillä kiristysrimoilla. 1 2 3

5 Paikalla muurattavan savuhormin läpivienti puuyläpohjasta. 1.Tiilihormiin kiinnitetään peltikaulus. Hormin ja kauluksen väli tiivistetään palonkestävällä sauma-aineella ennen kiristämistä. 2.Yläpohjan höyrynsulkukalvo ja peltikaulus limitetään ja liitoskohta puristetaan kannattajaan. 1 2 100

6 Kevythormin läpivienti puuyläpohjasta 1.Yläpohjan höyrynsulku käännetään kattokannattajan sivulta ylös. 2.Hormin ja kattokannattajan väliin jäävä rako täytetään palamattomalla mineraalivillalla. 3.Sauma tiivistetään elastisella palonkestävällä saumaus- massalla. Huom! Tutustu myös hormivalmistajan ohjeisiin. 1 2 3

7 Paikalla muurattavan savuhormin läpivienti hirsitalon yläpohjasta 1.Yläpohjan höyrynsulkukalvo jätetään savuhormin ympäriltä pitkäksi ja taitetaan ”pussille” kattokannattajan ja paloeristeen väliin. 2.Tiilihormin ympärille kiinnitetään peltikaulus. Hormin ja kauluksen väli saumataan palamattomalla elastisella massalla. 3.Höyrynsulkukalvon pää limitetään peltikauluksen ja paloeristeen väliin ja sauma teipataan. 4.Paloeristeen ja kattokannakkeiden välin tulee mahdollistaa rakenteiden painuminen. 4 1 2 3

8 Sähköasennukset ja -läpiviennit 1.Asennukset tehdään yleensä koolausvälissä ja ne on pyrittävä tekemään höyrynsulkusulkuja läpäisemättä. 2.Höyrynsulkukalvon läpi menevät kaapelit tai suojaputket asennetaan läpivienti- kauluksen avulla. 3.Muovilämmöneristeiden läpiviennit voidaan tiivistää vaahdottamalla. 4.Höyrynsulun läpi menevän kaapelin ja suojaputken väli tiivistetään elastisella sauma-aineella. 4 3 2 1

9 Teolliset läpiviennit! Teollisesti valmistetut läpivientikaulukset säästävät asennusaikaa ja helpottavat tiiviin rakenteen tekoa. Huom! Tutustu valmistajien ohjeisiin ennen asennusta. Tehtävä: Hae internetistä hakusanoilla ”höyrynsulku” ja ”läpivientikaulus” kuvia.

10 Muista! Varmista, että läpivientien ja höyrynsulkukalvojen liitos säilyy ehjänä, huomioi myös rungon liikkeet. Suosi teollisesti valmistettuja läpimenokappaleita höyrynsulkujen läpivienneissä. Jos liitoksissa käytetään teippausta, niin valitse tarkoitukseen sopiva höyrynsulkuteippi. Rakenteiden pitää kestää tiiviinä vuosikymmeniä. Seinien ja lattioiden läpivienneissä voidaan soveltaa yläpohjien läpimenojen periaatteita. Myös huoneistojen väliset seinät ja välipohjat pitää tehdä ilmatiiviisti, jotta huoneistojen ilmanvaihtoa voidaan hallita.

11 Oppimateriaaliin on sisällytetty energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittavia hyviä käytäntöjä ja periaatteita. Kirjoittajat eivät vastaa niiden sopivuudesta yksittäisiin rakennuskohteisiin sellaisinaan. Yksittäisten rakennuskohteiden toteutus tulee tehdä kyseisten kohteiden toteutussuunnitelmien mukaisesti. Työryhmä: Juha Vinha, Ralf Lindberg, Jussi Mattila, Jukka Lahdensivu, Jari Hietala, Jommi Suonketo, Minna Korpi, Hanna Aho, Kati Salminen, Kimmo Lähdesmäki, Elina Manelius, Vesa Kuhno, Kari Saastamoinen & Olli Teriö. Lähteet: Aho Hanna, Korpi Minna (toim.) Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa. Tampereen teknillinen yliopisto 2009. Tutkimusraportti 141.