Data management plan – miksi ja miten? KNK-tutkimusseminaari

Esitys aiheesta: "Data management plan – miksi ja miten? KNK-tutkimusseminaari"— Esityksen transkriptio:

1 Data management plan – miksi ja miten? KNK-tutkimusseminaari 11.9.2018

2 DMP Aineistonhallintasuunnitelma
Mikä on aineistonhallintasuunnitelma? Aineistonhallintasuunnitelma (= datanhallintasuunnitelma = data management plan = DMP) kerrotaan, miten aineistoja hallinnoidaan ja miten niiden jatkokäyttö mahdollistetaan. Suunnitelmasta käy ilmi myös mm.: Miten data luodaan? Miten se dokumentoidaan? Kuka pääsee muokkaamaan sitä? Missä sitä säilytetään? Kuka huolehtii datan muokkaamisesta jatkokäyttöä varten? Aineiston käyttöoikeuksiin liittyvät asiat Tullaanko ja miten data avaamaan ja jakamaan muille? Few definitions

3 DMP Aineistonhallintasuunnitelma
Miksi tutkimusaineistojen hallinta ja hallinnan suunnittelu on tärkeää? Tutkimusaineistojen hallinta ja aineistonhallintasuunnitelman laatiminen ovat osa hyviä tieteellisiä käytäntöjä! Aineistojen katoamisen, häviämisen tai tuhoutumisen riski pienenee. Voit ennakoida omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyviä monimutkaisia ongelmia. Tuet avointa saatavuutta ja luot edellytyksiä tuleville menestyksekkäille yhteistyöhankkeille. Täytät rahoittajien vaatimukset. Säästät aikaa ja rahaa. Aineistonhallintasuunnitelma kertoo osaamisestasi. Miten aineistonhallintasuunnitelma tehdään? Olemassa joukko työkaluja, kansallisesti kehitetty DMPTuuli-työkalu sisältää yliopistojen ja rahoittajien luomia ohjeita.

4

5 FAIR-periaatteet Aineistonhallintakäytäntöjen tulisi perustua ns. FAIR-periaatteisiin, joiden mukaan aineiston tulee olla: Löydettävissä (Findable) – tunnisteet, kuvailu (metadata), levittäminen Saavutettavissa (Accessible) – avoimet protokollat, metatieto aina avointa Yhteentoimiva (Interoperable) – avoin standardi, yhteiset sanastot, koneluettavuus Uudelleen käytettävissä (Reusable) – asiakaslähtöisyys, lisenssit ”As open as possible, as closed as necessary” Suomalainen Fairdata-kokonaisuus ja siihen luodut palvelut: Avoimet protokollat: eli yhteyskäytäntö on käytäntö tai standardi, joka määrittelee tai mahdollistaa laitteiden tai ohjelmien väliset yhteydet. Toinen osapuoli lähettää viestin toiselle, tämä reagoi siihen ja mahdollisesti vastaa toisella viestillä protokollan mukaisesti. Lähestytään avoimuutta käytettävyyden näkökulmasta

6 Aineiston yleiskuvaus (kysymys 1.1.)
Aineistonhallintasuunnitelma on osa tutkimussuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelmassa selvitetään, minkälaisia aineistoja kerätään, miksi niitä kerätään ja miten niitä käsitellään osana tutkimustyötä. Aineistonhallintasuunnitelmassa kerrotaan, miten aineistoja hallinnoidaan ja miten niiden jatkokäyttö mahdollistetaan. Aineistohallintasuunnitelmaa tulisi päivittää tutkimushankkeen edetessä Millaiseen aineistoon tutkimus perustuu (fyysisiä näytteitä, kuvia, mittaustuloksia jne) Millaista aineistoa kerätään, tuotetaan tai käytetään uudelleen Missä tiedostomuodossa aineisto on (esim .csv, .txt, docx, .xslx, .tif)

7 Aineiston laatu (kysymys 1.2.)
Laadunhallinnalla varmistetaan, että aineisto ei epähuomiossa muutu ja että aineisto pysyy virheettömänä koko sen elinkaaren ajan Aineiston keruu-, analysointi- ja käsittelymenetelmät voivat vaikuttaa aineiston laatuun ja miten minimoidaan aineiston tarkkuuteen ja virheettömyyteen liittyvät riskit Laatuongelmia voi syntyä aineistojen teknisen käsittelyn, konvertoinnin tai siirron vuoksi tai sisällön käsittelyn ja analyysin aikana

8 Eettiset periaatteet ja lainsäädäntö (kysymys 2)
Kerro miten täytät eettiset vaatimukset ja noudata asiaankuuluvaa lainsäädäntöä tutkimusaineiston hallinnassa Eettiset seikat tulee ottaa huomion koko tutkimusaineiston elinkaaren ajan Tutkittavien informoinnista ja suostumuksen hankkimisesta on huolehdittava ohjeiden mukaan Liittyykö tutkimukseen arkaluonteisten tietojen käsittelyä (henkilötietoja yms) Lääketieteellisistä tutkimuksista lausunnon antaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta Tietosuojaselosteen tekoon ohjeita: VSSHP ja TY

9 Eettiset periaatteet ja lainsäädäntö (kysymys 2)
Miten aineiston omistajuuteen ja tekijänoikeuksiin liittyviä asioita hallitaan Kuka aineiston omistaa ja mitä omistajuudesta on sovittu: Tutkimusdata-guidessa sopimuksista ja omistajuudesta Kerro kuka voi antaa luvan aineiston uudelleen käyttämiseen Tutkimusaineistojen tarjoaminen uudelleen vapaasti käytettäväksi on suositeltavaa, mutta esim sensitiivisen datan kohdalla se ei ole mahdollista Tutkimusaineistoja voi jakaa esim Creative commons-lisenssien avulla: yleisesti dataan suositellaan avoimen tieteen lisenssiä CC-BY 4.0 /CC-BY

10 Dokumentointi ja metadata (kysymys 3 (ja 5))
Aineistoa koskevat dokumentaatio mahdollistaa, että muut käyttäjät (ja tietokoneet) voivat löytää ja käyttää aineistoa (FAIR-periaatteet) Aineiston kuvauksessa eli metatiedoissa kerrotaan esimerkiksi aineiston käyttötarkoituksesta, alkuperästä, sijainnista, tekijästä, pääsynhallinnasta ja käyttöehdoista. Metatiedoissa kuvataan lisäksi tiedostojen nimeämiskäytännöt, versionhallinta ja kansiorakenne. Selitä kuvauksessa myös termit, muuttujat, koodit, lyhenteet ja mittayksiköt. Käytä tutkimusvälineitä, joiden luomat metatiedot ovat automaattisesti standardien mukaisia Aineiston tallennuspaikka (tutkimuksen jälkeen) saattaa määritellä sen, miten metadata luodaan. Olemassa myös ala- ja yhteisökohtaisia metatietostandardeja Siinäkin tapauksessa, että dataa ei voida itsessään jakaa, datan metada voidaan tallettaa ja jakaa. Kotimainen palvelu tähän on Etsin (pian käytössä uusi palvelu Qvain) Tästä oma kohta myös kysymyksessä 5.

11 Tallentaminen (kysymys 4)
Kuvaa, minne aineisto tallennetaan ja varmuuskopioidaan tutkimushankkeen aikana Kuka vastaa tietojen varmuuskopioinnista ja palauttamisesta Jos mukana on useita tutkijoita, tee suunnitelma yhteistyökumppaniesi kanssa ja varmista tietojen turvallinen siirto osallistujien välillä Tietoturvasta huolehtiminen on oleellista varsinkin, jos aineisto on arkaluontoista (esim henkilötietoja sisältävää) Kerro kenellä on pääsy aineistoon, mitä henkilöt voivat tehdä aineistolle ja miten turvallinen siirto on varmistettu Turun yliopiston IT-palveluiden ohjeet (TY:n intra) aineiston tallennuksesta Turun yliopiston ohjeistus säilytyspaikan valinnasta tietoturvanäkökulmasta (TY:n intra). Turun yliopiston data security description löytyy täältä:

12 Aineiston avaaminen, arkistointi, julkistaminen (kysymys 5)
Kerro avataanko ja voiko aineiston avata avoimesti saataville joko kokonaan tai osittain Perustele, miksi aineistoa ei voida avata Rahoittajat ovat alkaneet vaatia ainakin datan kuvailutietojen (metadatan) julkaisemista (Etsin/Qvain) Lisätietoa kansallisesta FAIRdata-palvelukokonaisuudesta, jossa mukana mm. metatietojen kuvailu ja avaaminen: Julkaise aineistosi jossain arkistossa, jos mahdollista . Tällaisia mm. FSD, FIN-CLARIN, CERN Zenodo, EUDAT, IDA (Tietoarkiston seulontakriteerit) Reg-ent Ent Clinical data registry, Figshare, Dryad? Käytä arkistoa, joka antaa aineistollesi pysyvän tunnisteen (esim DOI, URN) se lisää tutkimuksen näkyvyyttä. Arkistoa valitessa kiinnitä huomiota siihen, miten ”vakaa” se on.

13 Aineiston avaaminen, arkistointi, julkistaminen (kysymys 5)
Kuvaa, mitkä tiedot arkistoidaan ja kuinka pitkäksi ajaksi ja mitkä tiedot hävitetään hankkeen päätyttyä. Ks. Mm. Mietittäessä sitä, mikä data kannattaa säilyttää pitkäaikaisesti, voi apuna käyttää tarkistuslistaa: What are the reuse purposes of your data Check for indications that it must be kept considering legal or policy compliance risks Identify which data should be kept as it may have long-term value Weigh up the costs Arvioi mahdolliset kustannukset aineiston käsittelyssä hakemustasi varten.

14 Avoin julkaiseminen Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan sitä, että julkaisu saatetaan vapaasti kaikkien luettavaksi internetin välityksellä. Periaatteessa avoimen julkaisemisen eli open accessin muotoja on monia. Pääreitit GREEN ja GOLD

15 Avoin julkaiseminen: GOLD
GOLD eli kultainen, kutsutaan myös nimellä ”author-pays” tai ”publication-fee” malliksi. Perusidea: kirjoittaja maksaa, jolloin lukijalle artikkelin lukeminen on maksutonta (hybrid/kokonaan avoimet lehdet). Lisätietoa kirjoittajamaksuista Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla Artkkeli luettavissa heti DOAJ - Directory of Open Access Journals on kansainvälinen open access -lehtien hakupalvelu Yliopistokirjastoilta kannattaa kysellä alennuksista kirjoittajamaksuihin

16 Avoin julkaiseminen: GREEN
Green eli vihreä, kutsutaan myös rinnakkaistallentamiseksi. Kirjoittaja tallentaa artikkelinsa (usein julkaistua edeltävänä versiona) avoimeen julkaisuarkistoon viiveellä tai ilman Ei maksa mitään Yliopistojen omat julkaisuarkistot toimivat toteuttavat vihreän tien avointa julkaisemista Tekijänoikeus jää alkuperäiselle kustantajalle Avoin rinnakkaistallentaminen lisää artikkelin viitattavuutta Työvälineita julkaisuiden jakamiseen: "How Can I share it?" palvelun avulla voit hakea tietoa siitä, minkä version tutkimusartikkelista voit jakaa esim. sosiaalisessa mediassa.   Helpoin tapa hallinnoida omia oikeuksiaan ja jakaa julkaisujaan on käyttää Creative commons –lisenssejä Rightslink-palvelun kautta voi hakea oikeuksia materiaalin uudelleen käyttöön (esim. opinnäytteen osana) Turun yliopiston ohjeet rinnakkaistallentamiseen

17

18 Hyödyllisiä linkkejä:
Kirjaston ohjeita/palveluja avoimesta tieteestä eri yliopistoissa: Helsinki: (Avoimen tieteen sivut) (datatuki) Itä-Suomen yliopisto: (avoimen tieteen sivut) Tampere: (avoimen tieteen sivut) Turku: (tutkimusdata, avoin julkaiseminen ja tutkimustietojärjestelmä –guidet) DMP-Tuuli työkalu ja sen ohjeet Ohje arkaluonteisia henkilötietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun ja keskeiset käsitteet Tietoarkisto, Aineistonhallinnan käsikirja

19 KIITOS!