Maanteiden ja siltojen korjausvelka

Esitys aiheesta: "Maanteiden ja siltojen korjausvelka"— Esityksen transkriptio:

1 Maanteiden ja siltojen korjausvelka
Suomen yhteismetsäpäivät, Oulu Leppänen Risto

2 Valvoo palvelutason toetutumista
Mäkikyrö Timo

3 ELY-keskuksen neuvottelukunta
Ylijohtaja Jonas Liimatta POP ELY Organisaatio 2018 Johtoryhmä ELY-keskuksen neuvottelukunta Rahoitusyksikkö Yksikön päällikkö Eija Virtasalo Maksatus- ja tarkastusyksikkö Yksikön päällikkö Marja-Liisa Kivilompolo Elinkeinot, työvoi-ma ja osaaminen Vastuualueen johtaja Petri Keränen Yksiköt: Maaseutu ja energia Timo Lehtiniemi Osaaminen ja työelämä Eine Kela Liikenne ja infrastruktuuri Vastuualueen johtaja Timo Mäkikyrö Yksiköt: Liikennejärjestelmä Heino Heikkinen Tienpidon suunnittelu Risto Leppänen Ympäristö ja luonnonvarat Vastuualueen johtaja Jonas Liimatta Yksiköt: Luonto ja alueidenkäyttö Eero Melantie Ympäristönsuojelu Juhani Kaakinen Vesistö Timo Yrjänä Yhteiset toiminnot Kehittäminen, strategia ja ennakointi Juha Levy Viestintä Tuula Pörhö Valmius ja varautuminen Tapani Rossi Muut yhteiset toiminnot Asiakkuus Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Tietoturva ELY-keskusten yhteistyönä tuotettuja palveluita Hallintopalvelut Keha-keskuksesta Jukka Rusanen Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Johtaja Maire Mäki

4 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alue
Päätoiminta-alue on Pohjois-Pohjanmaa. Palvelut muille alueille: Rakennerahastotehtävät (myöntö ja maksatus) Pohjois-Suomessa Liikenteen tehtävät Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (pl. hankinnat) Maahanmuuton tehtävät Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Alueelliseen kuljetustukeen liittyvät tehtävät (valtakunnallinen) Rakennettujen vesistöjen kunnostuksen koordinointi (valtakunnallinen) Turvetuotannon ympäristönsuojelun koordinointi- ja asiantuntijatehtävät (valtakunnallinen)

5 Tienpidon toimintamalli
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVIRASTO: Vk lj-tavoitteiden koordinointi, norminanto ja valvonta, suunnitelmien hyväksyntä, turvallisuus- ja käyttöönottoluvat, joukkoliikenteen rahoitus, yksityistieavustukset TEM – ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus ja toimintamenorahoitus ELY-KESKUSTEN L-VASTUUALUEET (9 KPL, noin 235 HTV) Liikenteen asiantuntijatyö: Liikennejärjestelmätyö ja liikenneverkkojen luokittelu Väylien aluevaraukset ja maankäytön yhteistyö Liikenteen ohjaus ja nopeusrajoitukset Asiakastarpeiden selvittäminen ja ennakointi Esisuunnittelu Tie- ja liikenneolojen tilan seuranta Liikenneturvallisuustyö Yksityistiet ja -avustukset Joukkoliikenteen järjestäminen (ohjaus, rahoitus Traficomista) Tienpidontoimeenpanotehtävät/valtion omaisuuden ylläpito: Hankesuunnittelu ja maanhankinta Tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi Toiminnan asiakaslähtöisyyden varmistaminen Tulos- ja talousohjaus Valmiusasiat Kunnossapidon ja investointien hankinta (4 hankinta-aluetta, noin 100 htv) Hankintojen valmistelu ja kilpailutus Sopimuksen aikainen ohjaus ja valvonta VÄYLÄVIRASTO OHJAA JA TUKEE Säädökset: virastojen säädösperustaiset tehtävät) tulostavoitteet ja rahoitus Muu sitova ohjaus: toimintalinjat ja ohjeet, sovitut toimintatavat (esim. hankinnan ohjeistus, toimintaa ohjaavat verkostot ja johtoryhmät) Asiantuntija-yhteistyö: verkostot ja henkilökohtaiset yhteydet VALTAKUNNALLISESTI KESKITETYT TEHTÄVÄT, 75 HTV) Lupatehtävät Tienpidon luvat (PIR ELY) Toimeenpanotehtävät Tienvarsitelematiikka (KAS ELY) Vahingonkorvaukset ja ajoneuvojen siirrot (LAP ELY) Saaristoliikenne (VAR ELY) Hoidon alueurakoiden kilpailutus (VAR ELY) Liikenteen asiakaspalvelut (PIRELY) ELY-KESKUKSET

6 20 2,6 2,6 400 12 000 2 Väylän tunnuslukuja väyläverkon korjausvelka
rakenteilla kehittämis- hankkeita yhteensä väyläverkon korjausvelka väyläomaisuus 20 mrd € 2,6 2,6 mrd € arvosta mrd € henkilöstö, vakinaisia noin 400 asiantuntijaa Työllistämme välillisesti 12 000 ihmistä Vuosibudjetti noin Väyläomaisuuden kirjanpitoarvo yht. 20 mrd jakautuu siten, että maantieverkon osuus on 15 mrd. euroa, rataverkon osuus 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osuus 0,2 mrd. euroa. Rakenteilla oleviin kehittämishankkeisiin on laskettu rakenteilla olevien kehittämishankkeiden kokonaisvaltuudet. Luvusta on poissuljettu kehittämisen suunnittelu sekä elinkaarihankkeiden ylläpidon osuudet. Vuosibudjetti vuoden 2019 luku (vuonna ,2 mrd €). Vuosibudjetti jakautuu: Perusväylänpito Kehittämishankkeet Raitiotiehankkeiden valtionavustukset Toimintamenot Maanhankinta Arvioitu henkilöstömäärä vuonna Liikenteenohjausyhtiön palvelukseen siirtyy noin 175 ja Traficom yhtiöön noin 75 htv. 2 mrd € + elyläiset n. 410

7 Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman:
Kauppakamarilehti 4/2018

8 Miten maanteiden korjausvelka on syntynyt !
Rahoitustaso Päivittäinen kunnossapito on Päivittäinen kunnossapito Aika Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

9

10 Lähde: Liikenneväylien korjausvelka 2018/Luonnos

11 Lähde: Liikenneväylien korjausvelka 2018/Luonnos

12 Valtion väylärahoitus (tiet, radat ja vesiväylät)
2 000 1867 1 800 1706 1632 1 600 1499 1520 1566 1511 1476 1393 Parlamentaarisen työryhmän esitys + 300M€/v 1272 453 1 200 291 1300 1 000 95 100 Milj. euroa 965 1024 944 933 933 988 933 966 981 954 800 894 908 566 576 488 505 460 434 460 446 365 362 364 400 336 200 Kaikki yhteensä Kehittämisinvestoinnit Perusväylänpito Korjausvelan vähentäminen 12

13 Perusväylänpidon rahoituksen kehitys 2015-2022 (milj. euroa)
1 600 1407 1 400 1272 1300 1 200 453 1061 291 1065 1024 95 100 1017 1 000 925 94 104 106 104 86 331 337 344 Milj. euroa 800 314 319 600 525 541 540 529 517 400 200 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Kehys Kehys Kehys Tiet Radat Vesiväylät Korjausvelan vähentäminen 17

14 Toimenpiteiden toteutus 2016-2018

15 Tienpidon rahoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoitus (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)
Lisärahoitustarve n. 20 M€/v (POP n. 15 M€ ja KAI n. 5 M€) Milj.€

16 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Korjausvelkakohteet 2016 - 2019
Kuusamon raja- asema 2018 St 855 Vt 4 Olhava- joen silta 2017- St 849 2018- Vt 8 Siikajoen ja Perukanojan sillat Vt 8 Liminganjoen silta Perustienpidon lisärahoituskohteet 13,4 milj.€ 2017 St 800 2017 2016 Mankilankylän tulvakohteet 2017 2017 2016 Kt Kt 89 Kt 89 2016 St 822 Yt 18063 2016 2017 Mt Kt 75 Yt 8730 Korjausvelkarahoitus yhteensä 46,1 milj.€ 2017 Mt © Karttakeskus L4356

17 Lisäksi paikkausurakka n. 2 M€ / vuosi ja tiemerkintäurakka n
Lisäksi paikkausurakka n. 2 M€ / vuosi ja tiemerkintäurakka n. 2 M€ / vuosi

18 Päällystetyn tieverkon
pituus n km

19 Huonokuntoiset sillat
(yht kpl) Huonokuntoiset sillat 63 kpl Kilponen Olli

20 Painorajoitetut sillat
(yht kpl) Painorajoitetut sillat 70 kpl Kilponen Olli

21 Erikoiskuljetuksia rajoittavat sillat (Pullonkaulat)
(yht kpl) Erikoiskuljetuksia rajoittavat sillat (Pullonkaulat) 61 kpl Kilponen Olli

22 Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset
Kuten ennenkin, tavoitteena tiellä liikkujien turvallisuus liikenteen sujuvuus Uusissa toimintalinjauksissa erityisesti raskaan liikenteen toimintaedellytykset laatuvaatimusten valvottavuus huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Käyttöön asteittain! Pekka Rajala

23 Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon, talvi 2018
Koko maa

24 Muutokset tällä talvelle
Aiempaa parempi hoidon taso on toteutettu runsaan 11 000 km matkalla (noin 15 % maantieverkosta). Kyseiset tiet ovat pääosin keskimääräistä vilkkaampia, joten jo vuoden vaihteen jälkeen yli 30 % liikenteestä saa nykyistä parempaa palvelutasoa. Nyt hoitoluokkien määrää supistettiin siten, että poistuvat hoitoluokat siirtyvät ylempiin eli hoidoltaan vaativampiin luokkiin. => Tienhoidon yhtenäisyys ja palvelutaso paranevat. Hoitoluokkien korotus koskee erityisesti teitä, joilla raskaan liikenteen määrät ovat suuria. Joidenkin hoitoluokkien liikennemäärärajoja alennetaan -> aiempaa vähäisempi liikenne oikeuttaa korkeampaan hoitotasoon. Toimenpiteet toteutettiin pääosin alkaen ja siihen saatiin 15 M€ lisärahoitusta. Jatkossa kaikki uudet urakat lähtien toteutetaan uusia hoitoluokkia noudattaen.

25 Tieverkon karkea jako talvihoitoluokkiin
Sääskilahti Jussi

26 Hoitoluokkamuutokset 1.1.2019 alkaen
Hoitoluokka nousee Hoitoluokkamuutokset alkaen Nykyiset hoito- luokat säilyvät Osa IB-luokkiin nousevista tiejaksoista muuttuu tulevien urakoiden kilpailutuksessa uuteen IC-luokkaan Merkittävimmät muutokset: vt 4 vt 5 Vt 6 vt 8 vt 20 vt 22 vt 27 kt 76 kt 86 Sääskilahti Jussi

27 Yhteenveto HCT-luvat Lupia on myönnetty 13 kpl, 10 yritykselle (koko maassa 28 yritystä, 43 autoa) Uusia lupia on vireillä 3 kpl ja 2 nykyisen luvan laajennusta Mitat ja massat: Myönnetty 32 m ja 76 t 34,5 m ja 90 t 31,6 m ja 88 t 30 m ja 92 t 31,15 m ja 88 t 32,35 m ja 76 t 32,5 m ja 98 t 24,5 m ja 80 t 26,7 m ja 90 t 24,5 m ja 84 t / 26,7 m ja 90 t 34,0 m ja 69 t Vireillä 32,5 m ja 90 t 32,1 m ja 92 t Leveydet ja korkeudet ovat yleisesti sallittuja Sääskilahti Jussi

28 Mittojen kasvaminen Yhdistelmän pituus 25,25m  34,5m
Auton pituus 12m 13m Liikennöinti on sallittu kaikilla teillä Mahdollistaa useita täysin uusia yhdistelmäkokoonpanoja

29 Uusia mittoja Yhdistelmän suurin sallittu pituus 25,25 m  34,50 m
Kuormatilojen suurin sallittu sisäpituus 21,42 m  29,24 m Puoliperävaunuyhdistelmän pituus (N3+1/2-pv) 16,50 m  23,00 m Keskiakseliperävaunuyhdistelmän pituus 18,75 m  20,75 m Puoliperävaunun vetopituus: ,00 m  18,00 m Varsinaisen perävaunun vetopituus: ,00 m  16,00 m Auton (pl. linja-auto) suurin sallittu pituus 12,00 m  13,00 m Uusi vaihtoehtoinen kääntyvyysvaatimus: ympyrän säde 12,50 m, käännös 120 astetta, sisäsäde 4 metriä Uusi vaatimus tiettyjen pitkien yhdistelmien stabiliteettiin 19-Apr-19

30 KIITOS!