Rahatalouden kurssi Luento 5

Esitys aiheesta: "Rahatalouden kurssi Luento 5"— Esityksen transkriptio:

1 Rahatalouden kurssi Luento 5

2 Rahamarkkinat Termin tavallinen merkitys: enintään 12 kk pituisten lainojen tukkumarkkinat Keskimääräisen voimassa olevan lainasopimuksen maturiteetti paljon lyhyempi, esim. yhden päivän pituiset lainat tavallisia Osapuolina ennen kaikkea pankkeja, jotka lainaavat toisilleen keskuspankkirahaa Pankkien raha = keskuspankkiraha! Pankit myöntävät toinen toisilleen lyhytaikaisia lainoja Keskuspankkirahan määrä yhteensä laskien sopiva, mutta voi olla jakautunut ”väärin” => lainataan sille, jolla tarvetta Yleensä ei lainata seteleitä eikä talletuksia kolmannessa pankissa. Yksittäinen pankki voi laskea merkittävän osan rahoitustarpeistaan rahamarkkinoiden varaan. Pankkijärjestelmä ei saa lisää keskuspankkirahaa rahamarkkinoilla (ellei keskuspankista lainaamista lasketa osaksi rahamarkkinoita) Muitakin tahoja voi olla mukana, mutta usein / yleensä jonkin pankin asiakkaan ominaisuudessa Merkittävä poikkeus: valtio lainanottajana

3 Rahamarkkinat Useita sopimustyyppejä
Pankkien välisiä vakuudettomia kahdenvälisiä lainoja Ei jälkimarkkinakelpoisia Sijoitustodistuksia (CD) Pankin liikkeeseen laskema vakuudeton ”joukkovelkakirja” Oli Suomessa erityisen tavallinen oman rahan aikana, vieläkin suht. tavallinen Repo-kauppoja Arvopaperikauppa, jonka yhteydessä sovitaan vastakkaissuuntaisesta kaupasta, sen ajankohdasta ja hinnasta (repurchase agreement) Muiden tahojen liikkeeseen laskemia lyhytmaturiteettisia velkainstrumentteja X-todistus = X:n liikkeeseen laskema alle 12 kk:n velkapaperi Yritystodistus (CP) Kuntatodistus Valtion velkasitoumus (treasury bill)

4 Rahamarkkinat Rahamarkkinainstrumenttien tuottoerot yleensä melko pieniä Tosin kriisiaikoina olleet isompia kuin hyvinä aikoina Hyvin monien rahamarkkinakorkojen nimi päättyy ”ibor” (=Interbank Offered Rate) Euribor, Libor, Stibor, Nibor… Ollut Talibor, Helibor Vanhin: Libor = London Interbank Offered Rate Tavallisimmat maturiteetit rahamarkkinapapereille ovat 1, 3, 6 ja 12 kk Ei ole ”korkokuponkeja”, jotka maksettaisiin juoksuaikana Tuotto tulee siitä, että paperi lasketaan liikkeeseen halvemmalla kuin nimellisarvostaan Nimellisarvo = hinta, joka paperista maksetaan eräpäivänä

5 Interbank-talletukset
”Depo”, suora laina, vakuudeton Yleensä sovitaan osapuolten välillä kahdenvälisesti Erittäin tavallisia Euriborkorkojen laskennan perusta Vakuudettomien talletusten markkina yleensä hyvin keskittynyt Etenkin lainanottajapuolella suurimpien pankkien osuus erittäin keskeinen Pienen pankin vaikea saada vakuudetonta lainaa? Tehtävistä talletuksista euroalueella suurin osa yhdeksi yöksi (Overnight deposit), vain harvoin yli kuukauden lainoja Osuus kannasta tietenkin pienempi Olennainen ero sijoitustodistukseen verrattuna: ei jälkimarkkinakelpoinen Libor-korot (London Interbank Offered Rate) lasketaan näistä eri valuutoille Kahden keskimmäisen pankin noteeraus BBA, British Banker’s association BBA LiborTM

6 Repo-markkinat A B 31.3.2025 99 € A B 30.6.2025 100 €
Repo = repurchase agreement ”Secured market” Euroalueella kaikkein tavallisin pankkien välinen lyhytaikainen sopimus A myy arvopaperin B:lle hintaan 99, A ja B sopivat, että B myy sen takaisin kolmen kuukauden päästä hintaan 100. De facto eräänlainen vakuudellinen laina Tyypillisesti myyntihinta paperin markkina-arvoa alempi, ylivakuus Obligaatio, 120€ A B 99 € Obligaatio A B 100 €

7 Repo-markkinat Erittäin tavallinen, merkittävin rahamarkkinoiden lohko euroalueella Erittäin lyhyet maturiteetit tavallisimpia Yleensä enemmän kuin päivä mutta vähemmän kuin kuukausi Yli vuoden pituisiakin tehdään Pienten pankkien suhteellinen osuus lainanottajina suurempi kuin depo-markkinalla Pienikin saa lainaa, jos vakuuksia Euroalueen repo-sopimuksissa vakuus (=kaupan kohde) yleensä euroalueelta Paradoksi: repo-kaupat euroalueen pankkien välillä ensin vähenivät finanssikriisissä! (ECB Money Market Study 2008) Johtuiko ehkä siitä, että repo-kauppojen kohteena olevien paperien luotettavuus heikkeni? Osuus sittemmin noussut

8 Sijoitustodistukset CD / certificate of deposit
Euroalueella vähemmän tärkeä kuin kaksi edellämainittua Pankkien liikkeeseen laskemia enintään 12 kk rahamarkkinapapereita Vakuudettomia Alkoi Yhdysvalloissa 1961, Lontoo 1968 Suomessa vuodesta 1982, aluksi hyvin pientä Määrä alkoi kasvaa 1987, jolloin Suomen Pankki aloitti sijoitustodistuskaupat pankkien kanssa Oli Suomen rahamarkkinoiden keskeisin instrumentti oman rahan ajan loppuvaiheet Helibor-korot laskettiin sijoitustodistusten ostonoteerauksista Vieläkin mm. kelpaavat keskuspankkiluoton vakuuksiksi Ei tietenkään pankin oma sijoitustodistus Syy sijoitustodistusten jatkuvaan suosioon? (”Rakkauskirjeet”) Suurtallettajan näkökulmasta poikkeaa määräaikaistalletuksesta lähinnä siksi, että jälkimarkkinakelpoinen

9 RAHAN KYSYNTÄ

10 Rahan kysyntä - perusteet
”Kaikki haluavat lisää rahaa, rahan kysyntä aina ääretön”? Ei, vaan rahan kysyntä tarkoittaa: ”Minkä osuuden annetusta bruttovarallisuudestaan ihmiset haluavat pitää rahana?” Rahan kysyntä ei ole sama kuin halukkuus tulla varakkaammaksi Rahan kysyntä on halukkuutta muuttaa muuta varallisuutta rahaksi tai olla muuttamatta rahaa muuksi varallisuudeksi Miksi kukaan haluaisi rahaa? Ei voi suoranaisesti käyttää mihinkään Ajatellaan yhden periodin olemassa olevaa taloutta Jokainen kuluttaja on jostain saanut satunnaisen valikoiman hyödykkeitä, jotka eivät vastaa kyseisen henkilön tarpeita tai preferenssejä kuin ehkä sattumalta Esim. kaikki makkarat yhdellä (joka on kasvissyöjä) ja sinappi toisella Jokaiselle kuluttajalle annetaan rahaa, jolla ei ole muuta käyttöä kuin maksuvälineenä toimiminen FIAT! Vaihtokauppa kielletty! Hyödykkeitä saa vaihtaa vain rahaan.

11 Rahan kysyntä - perusteet
Tapahtumajärjestys: Hyödykkeet ja rahat jaetaan Haetaan hinnat, joilla jokaisen hyödykkeen tarjonta = kysyntä. Käydään kauppaa löydetyillä hinnoilla Hyödykkeet kulutetaan Maailma loppuu Kuluttajan optimointiehto: raha tuottaa saman rajahyödyn joka kohteessa, myös rahana itsenään Jos tuottaa korkeamman rajahyödyn kohteessa A kuin kohteessa B, siirretään B:stä A:han Hyödykkeen hinta = 1/(∂qi/∂mi ) Tavara maksaa 100 € => yhdellä eurolla saa sadasosan tavarasta Hyödykkeeseen i kulutetun rahan rajahyöty = (∂U/∂qi)*(∂qi/∂mi) (∂U/∂q1)*(∂q1/∂m1)= (∂U/∂q2)*(∂q2/∂m2)= (∂U/∂q3)*(∂q3/∂m3) = …. = ∂U/∂M U on kokonaisutiliteetti, qi on hyödykkeen i määrä ja mi on hyödykkeeseen m käytetyn rahan määrä ja M= rahaksi jäävän osuuden määrä. Rajoite: Kullakin kuluttajalla rahaksi jäävä osuus + ostoksiin käytetty = alun perin saadun rahan määrä

12 Rahan kysyntä - perusteet
Rajahyöty käteen jäävästä rahasta aina 0. FIAT-rahan määritelmän mukaan Rajahyöty monista/kaikista muista hyödykkeistä positiivinen! Ainoa mahdollinen tasapaino: ∂qi/∂mi = 0 kaikilla i => rahalla ei ostovoimaa ∂qi/∂mi = 1/hinta, siis hinnat äärettömiä, rahan arvo nolla. Johtopäätös: ei löydy tasapainoa, jossa rahalla mitään ostovoimaa Kukaan ei tavoittele lopputulosta, jossa itselle jäisi rahaa Kukaan ei halua allokaatiota, jossa itsellä hyödytöntä tavaraa, jos sen voi vaihtaa mihin tahansa hyödylliseen vaikka kuinka huonolla vaihtosuhteella

13 Rahan kysyntä - perusteet
Johtopäätös: yksinkertaisessa mikrotaloustieteellisessä mallissa melkein mahdotonta saada rahalle mitään arvoa Kuitenkin fiat-rahalla ostovoimaa reaalimaailmassa –miten selittävissä? Ainoa järkeenkäypä selitys: odotus siitä, että maailma jatkuu, ja että rahalla ostovoimaa huomenna. Muistakaa Somalian setelit 1990-luvulla! Edellä kuvatussa mallissa pitäisi olla useita ”kierroksia” Jokaisella kierroksella merkittävä joukko haluaa säilyttää rahaa käytettäväksi seuraavalla kierroksella Raha tuottaa välillisesti utiliteettia niiden hyödykkeiden kautta, joita sillä voi ostaa tulevaisuudessa => ∂U/∂M >0 MUTTA! Jos kierros tiedetään viimeiseksi, niin rahalla ei ostovoimaa = > toiseksi viimeisellä kierroksella kukaan ei halua lopuksi pitää rahaa, joten rahalla ei ostovoimaa => kolmanneksi viimeisellä… Johtopäätös: rahalla voi olla ostovoimaa vain, jos maailmanlopun uskotaan tulevan yllättäen (sitten joskus), tai maailman jatkuvan ikuisesti???? Ei ole koskaan päivää, joka tiedetään viimeiseksi jo edellisenä päivänä Näillä hyvin abstrakteilla pohdinnoilla erittäin vähän yhteyttä siihen, kuinka rahan kysyntää mallitetaan ja mitataan (empiirisessä) makrotaloustieteessä

14 Rahan kiertonopeus ja rahan kysyntä
Jos rahalla paradoksaalisesti ostovoimaa mutta ei kysyntää, sen kiertonopeus on ääretön Halutaan, jotta voisi ostaa. Heti kun saatu, heti käytetään => hallussapitoaika 0 sekuntia => ei lainkaan kysyntää rahalle => Rahan kysyntä (=kullakin ajanhetkellä haluttu määrä) ja kiertonopeus sukulaiskäsitteitä

15 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä
Keskeinen ero myöhempiin ajatuksiin: korolla ei merkitystä I Fisher 1911, jossain määrin edeltäjänsäkin Vaikuttanut talouspoliittiseen ajatteluun vuosikymmeniä Fisher: MV = PY Missä M=rahan määrä, V= rahan kiertonopeus; P=hintataso, Y = reaalinen bruttokansantuote (mitä termiä ei tosin Fisherin aikana käytetty) Logaritmisena m+v = p+y Yhtälö sanoo: rahan määrä kertaa yhdellä rahan yksiköllä keskimäärin tehtyjen ostosten lukumäärä riittää ostamaan koko markkinoille myydyn tuotoksen. Identiteetti, joka ei kerro mitään kausaalisuuksista V=YP/M Mikä on syy, mikä seuraus? Fisherin järkeily: kiertonopeus riippuu maksujärjestelmistä ym, muuttuu hitaasti jos ollenkaan

16 Rahan kiertonopeus klassisessa taloustieteessä
Fisher ja muut ennen Keynesiä vaikuttaneet taloustieteilijät: kysyntä ei vaikuta tuotantoon makrotasolla => Y = vakio; Täystyöllisyys Ei ollut juuri mitään suhdannevaihteluteorioita Ainoa mikä joustaa, jos rahan määrää muutetaan: P Rahan kysyntäfunktio: M = PY/V Implisiittinen olettamus tässä kehikossa: rahaa ei käytetä säästöjen säilyttämiseen Lähestymistavan heikkous: kiertonopeus voi todellisuudessa vaihdella melko paljon Fisherin aikana ei tunnettu käsitettä BKT eikä sopivia tilastoja Y:n mittaamiseksi ollut => heikkoutta ei pystytty havaitsemaan saatavilla olleista tilastoista

17 Rahan kiertonopeus Suomessa 1980-2017
Laskettu jakamalla nimellinen BKT keskimääräisillä M2-talletuksilla vuoden aikana Näyttää olevan niin, että noususuhdanteessa rahan kiertonopeus kiihtyy, joskin yhteys heikko; Rahan kiertonopeudella ollut hidastuva trendi?

18 Keynesin likviditeettipreferenssiteoria
”Loanable funds” –teoriasta poikkeava näkemys Rahoituksen tarjonta osin reaktio epävarmuuteen ja riippuu korosta ”Työllisyys, korko ja raha” (General theory of employment interest and money; 1936; Suom. Ahti Karjalainen & Pentti Kivinen, WSOY 1951) ”Miksi ihmiset pitävät rahaa”? Transaktiomotiivi Alkup. teoksessa mainitaan kahtena eri motiivina: tulovaikutin (income motive) ja liikevaikutin (business-motive) Ainoa klassisen taloustieteen käsittelemä Talouden aktiviteetti kasvaa tai hinnat nousevat 1 % => lisää rahan kysyntää prosentilla Varautumismotiivi Yllättävät menot tai ostosmahdollisuudet Varautumismotiivi suunnilleen suhteissa tuloihin

19 Keynesin teoriat Reaalisen rahan (real money balances) kysyntä
Spekulatiivinen motiivi Keynesin olennaisin lisäys aiempaan teoriaan Pidetään rahaa jos sen odotettu tuotto suurempi kuin tuotto muissa sijoituskohteissa; rahan tuotto = 0 => pidetään vain jos korkojen odotetaan nousevan, mikä alentaisi joukkolainojen ym. kohteiden hintoja => Korot korkeat => odotetaan laskevan => ei kannata pitää rahaa Reaalisen rahan (real money balances) kysyntä M/P = f(Y, i) Missä P= hintataso, Y= reaalinen bruttokansantuote, i = korkotaso Rahan kiertonopeus ei Keynesillä vakio; korkojen nousu vauhdittaa rahan kiertoa, raha pannaan eteenpäin jos sitä ei kannata pitää Olennainen uutuus Keynesillä: korot tässä yhteydessä, etenkin spekulatiivinen motiivi

20 Keynesiläiset teoriat
Keynesiläinen IS-LM –kehikko; LM-käyrä = pisteet, joissa rahan kysyntä = rahan tarjonta Keskeinen olettamus: rahan määrä on eksogeeninen, kysyntä riippuu koroista ja transaktiovolyymistä r LM Rahan kysyntä alittaa tarjonnan Rahan kysyntä ylittää tarjonnan IS Y Jos korkojousto voimakas: LM-käyrä lähes vaakasuora Pieni korkojen muutos riittää luomaan kysynnän isolle rahamäärän lisäykselle. Rahan tarjonnan lisäys => korot alenevat => rahan kysyntä lisääntyy, eikä paljon muuta tapahdukaan Yksilön kannalta: ”Korot alenivat . Tämä vaikuttaa voimakkaasti siihen, että haluan pitää isomman saldon käyttelytililläni. En muuta käyttäytymistäni kuluttajana mutta annan korottoman käyttelytilini talletuksen kasvaa. ” Inflaatio ei kiihdy, noususuhdanne ei ala… - Keynes arveli, että rahan korkojousto epävakaa

21 Keynesin teoriat Tobin: jos agentit riskiaversiivisia, eivät uskalla pitää kaikkia säästöjään joukkolainoissa, joiden hinnat voivat vaihdella korkojen muuttuessa Hajautus => sisäpisteratkaisu, jossa x% säästöistä vakaassa mutta tuottamattomassa käteisessä ja 100 – x % tuottavissa mutta arvoltaan epävarmoissa joukkolainoissa Selittää, miksi Keynesin lähestymistapa ei johda nurkkaratkaisuihin, joissa käteisenä joko 0% tai 100 %. Rahan tarjonta = rahan kysyntä tasapainossa Rahan tarjonnan lisäys => yleisöllä enemmän rahaa kuin haluaisi pitää epätasapaino => hakeudutaan kohti tasapainoa , mutta miten? Korot laskevat => rahan kysyntä lisääntyy (klassista taloustiedettä) Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy => rahan kysyntä lisääntyy (Keynes)

22 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria
Rahan kysynnän oltava funktio monesta tekijästä Pysyväistulo Y (tulevien tulojen diskontattu nykyarvo, tai keskimääräinen tulo yli ajan); korkea pysyväistulo lisää rahan kysyntää Rahalle (esim. käyttelytileille) maksettu korko rm Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto (obligaatiot rb, osakkeet re) rb-rm kasvaa => rahan kysyntä vähenee; isompi vaihtoehtoiskustannus pitää omaisuutta rahana Odotettu inflaatio ∏ alentaa kysyntää Funktiona: M/P = f(Yp, rb-rm, re-rm, ∏-rm) Siis: obligaatioiden osakkeiden ja hyödykkeiden nimellinen tuotto (=inflaatio) suhteessa talletusten korkoon

23 Friedmanin moderni kvantiteettiteoria
Miksi ”pysyväistulo”? Tuloissa voi olla lyhyen aikavälin epäsäännöllisyyttä, joka vaikuttaa rahan tarpeeseen ja kysyntään melko heikosti Tästä seuraa: tavanomaiset suhdannevaihtelut vaikuttavat rahan kysyntään melko vähän; suhdannevaihtelu ymmärretään tilapäiseksi Edellytys: tulojen muutos ymmärretään tilapäiseksi tai pysyväksi Rahan tuotto sisältää mahdollisen korkotulon lisäksi sekalaisia pankkipalveluita, jos niistä ei eksplisiittisesti laskuteta Alihinnoitellut maksuliikennepalvelut tms Korko rm sisältää nyt myös pankkitallettajille tarjotut alihinnoitellut tai ilmaiset oheispalvelut Friedman arveli rahan tuoton reagoivan yleiseen korkotasoon Pankkitilien korot riippuvat markkinakoroista, jolloin obligaatioiden ja pankkitalletusten korkoero melko vakaa Lisäksi: jos talletusten keräämisestä kannattavampaa korkeiden markkinakorkojen vuoksi, enemmän oheispalveluita tallettajille Jos pankeilla täydellinen kilpailu, tallettajan saama korvaus (=korot ja alihinnoitellut oheispalvelut) riippuu yhden suhde yhteen markkinakoroista; pankin ”siivu” ei levene korkotason noustessa.

24 Friedmanin teoria Tukkumarkkinoiden korkotason vaikutus rahan kysyntään melko vähäinen tai olematon, kunhan suunnilleen moderni pankkijärjestelmä Rahan kysyntä melko vakaa ja reagoi lähinnä muutoksiin pysyväistulossa Tästä seuraa: rahan kiertonopeus voi lyhyellä aikavälillä vaihdella V = Y/f(Yp) Missä V = rahan kiertonopeus, Y = toteutunut kansantulo ja Yp = pysyväistulo MUTTA: ei epäsäännöllisiä, yllättäviä, talouden tilasta riippumattomia vaihteluita Noususuhdanne ilmenee rahan kierron tilapäisenä nopeutumisena, kun tulot kasvavat mutta rahan kysyntä ei (esim. edellinen Suomea kuvaava graafi) Monetarismi: rahan tarjonnan muutokset tärkein syy inflaation vaihteluun ja suhdannevaihteluihin

25 Keynes vs Friedman Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan
Rahan tarjonnan lisäys Rahan tarjonnan vaikutukset Keynesin mukaan Rahan tarjonnan vaikutukset Friedmanin mukaan Rahan ylitarjonta Korot alenevat Hyödykkeiden kysyntä lisääntyy Keynesin mukaan potentiaalisesti epävakaa vaikutus Rahan kysyntä lisääntyy

26 Rahan kysyntä - empiriaa
Runsaasti tutkittu! Tutkimus aiheesta jatkunut pitkään, uusia papereita tulee jatkuvasti Hakutermillä ”demand for money” 3049 tärppiä Econlit-tietokannassa vertaisarvioiduista lähteistä, (tammik 2017); Tyypillisesti testattu jonkin teorian tärkeinä pitämien muuttujien ja rahan määrän tilastollista yhteyttä Näitä muuttujia ovat voisivat olla ainakin: Ei-rahan (joukkolainat tms) korot (-) Rahaksi luettujen erien (talletukset) korot (+) Transaktiokustannukset muutettaessa rahaa muuksi (sijoitus)varallisuudeksi ja päinvastoin (+) Tulotaso (+) Varallisuus (+) Tulojen vaihtelevuus / tuloepävarmuus (+) Korko-odotukset (+) Inflaatio (-)

27 Näinkö? S r Kansantulo muuttuu, tulo-odotukset muuttuvat, pankkipalvelut muuttuvat, ilmasto muuttuu… Q S=D; D= f(r,Y…) => S=D = f(r,Y…)

28 Rahan kysyntä - empiriaa
Käytännössä useimmat rahan kysyntää testanneet ekonometriset työt pikemminkin ottavat vaikutteita rahan kysynnän teoriasta kuin suoranaisesti testaavat tai vertailevat teorioita. Ln(mt) = b0 + b1 Ln (Yt) +b2 Ln(rt) +εt Tai: Ln(mt/pt) = b0 + b1 Ln (Yt /pt) +b2 Ln(rt) +b3(Pt/Pt-1) +εt Yhtälössä ollut selittäjänä trendi, tulojousto usein pakotettu ykköseksi, korot olleet reaalisia ja nimellisiä, käytetyt ekonometriset menetelmät vaihdelleet Usein myös viivästettyjä arvoja selittäjille Toivottavaa, että teorian mukaiset etumerkit, korkea selitysaste (pieni osuus m:n vaihtelusta jää selittämättä), muuttujien väliset yhteydet vakaita ja virhetermi epsilon vain ”valkoista kohinaa”.

29 Rahan kysyntä - empiriaa
Useimmat 1970-luvulle saakka tehdyt empiiriset tutkimukset tuottivat pitkälti ”toivottuja” tuloksia Rahan kysyntä korkojoustavaa Tulojen ja korkojen muutosten vaikutus rahan kysyntään melko nopea Relaatiot rahan kysynnän ja selittävien muuttujien välillä melko vakaita Relaatiot alkoivat pettää 1970-luvun alkupuolella: Yhdysvalloissa rahan määrä supistui/kasvoi hitaammin kuin yhtälöt ennustivat, Britanniassa virhe toisinpäin. Uusia estimointeja, joissa ja 1980-luvun dataa mukana => havaittiin rahan kysyntäfunktioiden muuttuneen epävakaiksi Onko rahan kysyntä muuttunut? Vai ovatko käytetyt yhtälöt olleet väärin spesifioituja? Väärät selittävät muuttujat? Pakotettu väärä funktiomuoto?

30 KESKUSPANKIT JA RAHAPOLITIIKKA

31 Mikä on keskuspankki Keskuspankki = pankkien pankki
Käsite voi olla hiukan horjuva Montako keskuspankkia Suomessa on? Säästöpankkien keskuspankki Suomi Oy; Bonum Pankki Oy? Nykyään yleensä julkinen laitos Eivät maksimoi voittoa Liikepankin ja keskuspankin ero muuttunut historian kuluessa selkeämmäksi Yhdellä valuutalla voi olla useita keskuspankkeja, joskin yksittäisen keskuspankin toimintavapaus tällöin yleensä rajallinen USD EUR Saksa ennen rahaliittoa Jokaisessa maassa ei ole omaa keskuspankkia Monissa Länsi-Afrikan maissa ei lainkaan (rahaliitto 1940-luvulta saakka) Luxemburgissa ei ollut ennen rahaliittoa Monissa kääpiövaltioissa ei ole Samassa maassa voi olla useita Yhdysvallat, Saksa ennen rahaliittoa

32 Mikä on keskuspankki? Keskuspankkien toiminta vaikuttaa lähes kaikkeen ainakin omalla valuutta-alueella Korot, rahan määrän kehitys… Yleensä (ei aina!) julkisoikeudellinen laitos, voi olla jopa perustuslain tasolla säädöksiä asemasta Euroopassakin löytyy esimerkkejä keskuspankeista, jotka osakeyhtiöitä (Sveitsi) Etelä-Afrikan keskuspankki oli pitkään listattu Johannesburgin pörssissä, ja sen osake-enemmistö yhä yksityisillä, joille maksetaan osinkoja Tosin osakkeenomistajilla ei valtaa rahapolitiikassa Kaikkein tavallisimmin pääjohtajan valitsee (ainakin muodollisesti) valionpäämies Uusimmat keskuspankit yleensä täysin valtiollisia Nykyään setelirahan liikkeeseen laskun monopoli Kolikot tosin yleensä valtion lyömiä

33 Päätöksenteko Ainakin rahapoliittinen päätöksenteko kehittyneissä maissa yleensä kollegiaalista, ei ”päällikkövirasto” Useampia näkökulmia Parempi vastustuskyky poliittisia paineita vastaan ”En ole diktaattori. Olen vain komitean puheenjohtaja.” Kokeellinen tulos: ”rahapolitiikkapelissä” äänestävä ryhmä menestyi paremmin kuin ryhmän jäsenet yksinään (Blinder & Morgan, JMCB 2005) Kehitysmaista voi löytyä tapauksia, joissa pääjohtaja yksin päättää tärkeimmistä rahapoliittisista toimenpiteistä. Intia

34 Vielä keskuspankkien toiminnasta
Perinteisesti keskuspankki toiminut valtion pankkiirina Monissa maissa keskuspankki hoitaa tehtäviä, joista Suomessa huolehtii Valtiokonttori Hyvin usein keskuspankki vastaa pankkivalvonnasta joko yksin tai yhdessä muun viranomaisen kanssa EU:n pankkiunioni Pankkitilastointi, muu tilastointi Esim. rahamarkkinakorkojen laskeminen tms Usein rahapolitiikan aputoiminto; etenkin rahan määrän laskeminen Infrastruktuurin kehittämistehtäviä Arvopaperimarkkinoiden organisointia tms yhdessä muiden osapuolten kanssa Tutkimus Lähes kaikkialla keskuspankeilla keskeinen rooli maksujärjestelmissä Saanut alkunsa siitä, että pankit voivat aidosti ”maksaa” toisilleen vain keskuspankkirahalla Voivat esimerkiksi toimia sekkien selvityskeskuksina