Tuula Piri, Luonnonvarakeskus Annikka Selander, Suomen metsäkeskus

Esitys aiheesta: "Tuula Piri, Luonnonvarakeskus Annikka Selander, Suomen metsäkeskus"— Esityksen transkriptio:

1 Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä Koulutusmateriaali metsänhoidon kasvinsuojelututkintoa varten
Tuula Piri, Luonnonvarakeskus Annikka Selander, Suomen metsäkeskus Jarkko Hantula, Luonnonvarakeskus

2 Sisältö Juurikäävän leviäminen ja torjunnan merkitys
Kantokäsittelyn laatu ja omavalvonta Kantokäsittelyssä käytettävät aineet

3 Juurikääpä leviää sekä itiöiden avulla että sienirihmastona puiden juuristossa
Jokainen uusi juurikääpäpesäke saa alkunsa itiötartunnasta. Itiötartunnan jälkeen sieni lähtee etenemään metsikössä rihmastona lahottaen puiden juuristoa ja runkopuuta. Piirros: Heini-Marikka Hantula Kuva: Tuula Piri/Luke Itiöemä tuottaa tuhansia itiötä tunnissa. Osa itiöistä kulkeutuu ilmavirtausten mukana satoja kilometrejä, mutta valtaosa jää tartuttamaan lähimetsää.

4 Itiötartunta vaatii tuoreen puupinnan
Juurikäävän itiöitä on ilmassa aikaisesta keväästä (lämpötilan noustua +5 asteeseen) syksyn pakkasiin. Itiöt itävät ja muodostavat sienirihmastoa laskeuduttuaan puupinnalle. Tuore kuusen- tai männynkannon kaatopinta on paras mahdollinen itämis- ja kasvualusta juurikäävälle. Itiöt voivat tartuttaa myös lähellä puun tyveä esiintyviä syviä vaurioita, joissa puuaines on selvästi paljastunut. Kuva: Erkki Oksanen/Luke Kuva: Erkki Oksanen/Luke

5 Rihmastolevintä juuristossa
Itiötartunnan saaneesta kannosta juurikääpä etenee sienirihmastona juuriyhteyksiä pitkin kannon lähellä kasvaviin puihin ja edelleen puusta puuhun. Juurikääpä etenee juuristossa keskimäärin 15 cm vuodessa. Tauti ei lopu päätehakkuuseen, sillä juurikääpä säilyy päätehakkuukannoissa vuosikymmeniä ja leviää kannoista seuraavaan puusukupolveen. Maanalainen juurikäävän leviäminen voidaan pysäyttää vain puulajin vaihdolla. Kuva: Erkki Oksanen/Luke Kuva: Tuula Piri/Luke

6 Kantokäsittely on talvihakkuun ohella ainoa tehokas keino torjua juurikäävän itiölevintää
Kuva: Tuula Piri/Luke

7 Miksi juurikäävän torjuminen kantokäsittelyllä on tärkeää?
1. Estetään juurikäävän leviäminen terveisiin metsiin, uusille kasvupaikoille. Tärkeintä juurikäävän torjunnassa on estää uusien tartuntojen syntyminen, sillä metsikön saatua juurikääpätartunnan taudista on vaikea, usein mahdoton, päästä eroon. Tyvilahokuusikon uudistaminen lehtipuulle tai männylle ja tyvitervasmännikön uudistaminen lehtipuulle toteutuu harvoin käytännössä.

8 2. Estetään uusien tautipesäkkeiden syntyminen sairaissa metsissä.
Kun estetään uudet itiötartunnat määrätietoisesti kaikissa hakkuissa, kasvupaikka alkaa ajan myötä tervehtymään vanhojen juurikääpäyksilöiden heikentyessä ja rihmaston kuollessa. Jos uusia tartuntoja ei torjuta, pääsee metsikköön uusia elinvoimaisia juurikääpäyksilöitä, jotka varmistavat tautikierteen jatkumisen kauas tulevaisuuteen.

9 Kantokäsittelyn laatu ratkaisee torjunnan onnistumisen – omavalvonta tärkeä
Ainoastaan 100-prosenttinen torjunta-aineen peittävyys antaa parhaan mahdollisen torjuntatuloksen. Kuljettajan tulee tarkkailla oman työnsä laatua ja huolehtia laitteiston toimivuudesta. Huom! Käsittelyliuoksessa tulee olla riittävästi väriainetta. Kuva: Pekka Kuitunen/SMK

10 Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja lopettaminen syksyllä
Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana eteläisen ja keskisen Suomen alueella. Keväällä kantokäsittely on tarpeellinen termisen kasvukauden alettua – usein jo huhtikuun puolella. Syksyllä lämpötila voi käydä yöllä nollan alapuolella, mutta tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat ovat korkeita. Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5 asteen. Torjunta-aineen jäätyminen putkistoon huonontaa torjuntatulosta. Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko esiintymisalueella sekä kivennäis- että turv la. Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi Lapin maakunnan eteläpuolella sekä kivennäis- että turv la.

11 Kantokäsittelyssä käytettävät torjunta-aineet (1) Ureavalmisteet
Kantokäsittelyssä käytettävät torjunta-aineet (1) Ureavalmisteet PS-kantosuoja-2, Urea-kantokate, Moto-urea, Teknokem kantosuoja. Urea hydrolisoituu kaatopinnalla, mikä nostaa pH-arvon niin korkeaksi ettei juurikääpä pysty itämään. Varoetäisyys vesistöihin 10 m. Urealiuoksen roiskeet voivat tappaa kasveja kantojen ympäriltä ja muuttaa kantojen sienilajistoa. Valmis käyttöliuos. Liuoksen ureapitoisuus g/l riippuen tuotteesta. Säilyvyys avattuna noin 10 kk. Kestää -5 – -7 pakkasastetta jäätymättä tuotteesta riippuen. Kuva: Markku Mäkelä

12 Kantokäsittelyssä käytettävät torjunta-aineet (2) Harmaaorvakkavalmiste Rotstop on biologinen valmiste, joka sisältää harmaaorvakkasienen itiöitä ja rihmastoa (Rotstop® SC). Harmaaorvakka kasvaa kannossa ja kilpailee juurikäävän kanssa samoista resursseista. Se kumpi sienistä ehtii ensin tuoreelle kaatopinnalle, on kilpailun voittaja. Harmaaorvakka on nopeakasvuinen ja leviää osittain myös kannon juuriin. Ympäristöystävällinen. Harmaaorvakkavalmiste vaatii huolellista käsittelyä (lämpötila, puhtaus). Kuva: Kari Korhonen Harmaaorvakka on ehtinyt vallata kannon ennen juurikääpää. Kuva: Tuula Piri/Luke Oranssinruskeaa harmaa-orvakan aiheuttamaa lahoa männyn kannossa.

13 Biologista torjunta-ainetta käytettäessä huomioitavaa:
Tuote säilyy alle +5 asteen lämpötilassa 6 kuukautta ja alle -18 asteen lämpötilassa 12 kuukautta. Huoneenlämpöön otettu pakkaus tulee käyttää viikon sisällä ja valmis käyttöliuos tulee käyttää 36 tunnin sisällä. Käyttöliuoksen valmistamiseen käytetään puhdasta vettä. 50 grammaa harmaaorvakkavalmistetta sekoitetaan 50 litraan vettä. Levityslaitteiston letkut tulee puhdistaa päivittäin, säiliö tyhjentää muutaman kerran viikossa ja huuhdella kerran viikossa.