Arvioinnin kokonaisuus Arvokas-ohjelmassa

Esitys aiheesta: "Arvioinnin kokonaisuus Arvokas-ohjelmassa"— Esityksen transkriptio:

1 Arvioinnin kokonaisuus Arvokas-ohjelmassa
Ilmiöistä juurisyihin ja yhteiseen tietoon

2 Arvokas-ohjelman tarkoitus
Arvokas -avustusohjelman tarkoituksena on ehkäistä eriarvoistumista ja vahvistaa eriarvoisuuden teemojen kanssa työskentelevien hankkeiden yhteiskehittämistä. Avustusohjelma vähentää eriarvoisuutta: löytämällä uusia järjestölähtöisiä toimintatapoja haasteellisissa elämäntilanteissa olevien tueksi, tavoittamalla hanketoiminnalla vahvojen hyvinvointi- ja terveyserojen alueilta ja vahvistamalla heidän osallisuuttaan sekä tukemalla hankkeiden keskinäistä yhteistyötä hankkeiden tuloksellisuuden ja kohderyhmien saaman tuen vaikuttavuuden lisääntymiseksi.

3 Hankkeiden moninaiset tavoitteet ja toimintamuodot
kokemus-asiantuntijuus yhteisön tuki verkosto ylisukupolvinen eriarvoisuus mielenterveys positiivinen identiteetti elämänlaatu stigma sosiaalinen kuntoutuminen vuorovaikutus rikoksettomuus väkivallan kokemukset vähenevät terveys ja hyvinvointi hyvinvointierot tasaantuvat voimaantuminen voimavarat yhteisöllisyys tukiverkosto toimijuus osallisuus itsetuntemus vapaaehtoisten kouluttaminen mentorointi ennaltaehkäisy varhainen tuki sosiaaliset suhteet vertaisuus arjen hallinta vanhemmuuden tukeminen kotoutuminen työhön tai koulutukseen kiinnittyminen opastus ja neuvonta yhteisölliset toimintatavat sujuvat palveluketjut asenteet alueellinen eriarvoisuus vähenee ammattilaisten verkosto kuuluminen digitaaliset palvelut yhteiskunnallinen osallistuminen vahvistuu sukupolvien väliset suhteet ammattilaisten kouluttaminen kriisivaiheen tuki eriarvoistavista rakenteista osallistaviin rakenteisiin YKSILÖ YHTEISÖ AMMATTILAI-SET JA PALVELUT YHTEISKUNTA

4 Mitä on sosiaalinen eriarvoisuus?
Eriarvoisuus ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla (THL). Sosioekonomisella asemalla viitataan yleensä hyvinvoinnin aineellisiin ulottuvuuksiin ja niiden hankkimiseen tarvittaviin edellytyksiin, kuten tulot, omaisuus ja asumistaso. Niiden hankkimisen mahdollisuuksiin vaikuttavat koulutus, ammatti ja asema työelämässä. Sosioekonomisilla tekijöillä on johdonmukainen ja selvä yhteys hyvinvointiin, terveyteen ja niiden määrittäjiin. (THL) Sosiaalinen eriarvoisuus on kuitenkin myös rakenteellista: eriarvoisuutta luovia ja ylläpitäviä päätöksiä, järjestelmiä ja käytäntöjä, poliittista ja sidoksissa arvoihin, ideologioihin ja intresseihin, ylisukupolvista ja sosiaalisen aseman periytymiseen kytkeytyvää, kokemuksellista ja sosiaalisesti määrittyvää.

5 Arvokas eriarvoisuutta vähentämässä
Arvokas-ohjelmakokonaisuuteen kuuluvat hankkeet pyrkivät tuottamaan ratkaisuja erilaisiin sosiaaliseen eriarvoisuuteen liittyviin haasteisiin. Hankkeiden kohderyhmät, toimintatavat ja työskentelymuodot vaihtelevat. Ohjelmatason arvioinnin ja vaikuttavuuden tunnistamisen edellytys on, että hankkeista löydetään joitakin yhteisiä teemoja, jotka voidaan sijoittaa eriarvoisuus-käsitteen alle. Toiminnan tasolta edetään kohti ilmiötason ymmärrystä ja yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin liittyvien yhteyksien tunnistamista. Näin voidaan tavoittaa ongelmien taustalla vaikuttavia ns. juurisyitä. Juurisyiden perusteella on luonnosteltu ns. eriarvoisuuskartta. Se toimii pohjana arviointityön teemoitukselle sekä hankkeille yhteisten vaikuttavuusindikaattoreiden muodostamiselle.

6 Eriarvoisuuskartta, juurisyyt
mielenterveyden ongelmat riippuvuudet, päihteet kriisi, äkillinen elämäntilanteen muutos vahingolliset/vaikeat lähisuhteet ja yhteisöt, rikollisuus ja väkivalta yksinäisyys, juurettomuus SOSIAALINEN ERIARVOISUUS Arvokas-hankkeissa työttömyys, työllistymisen esteet itsenäisen elämän haasteet köyhyys, taloudellinen eriarvoisuus YKSILÖ YHTEISÖ YHTEISKUNTA

7 Miksi hankkeiden tulee arvioida toimintaansa?
Yleisesti ottaen arvioinnilla pyritään toiminnan ja sen vaikutusten näkyväksi tekemiseen. Tavallisesti arviointitietoa käytetään esimerkiksi osallistujien tarpeiden ja toiveiden esiin saamiseen, toiminnan kehittämiseen, suuntaamiseen ja painopisteiden valikoimiseen, rahan, resurssien tai kumppaneiden hankkimiseen ja toiminnan jatkumisen varmistamiseen sekä itselle ja/tai kohderyhmälle tärkeisiin (poliittisiin) tavoitteisiin ja rakenteisiin vaikuttamiseen. Arvioinnin suunnittelun avainkysymys onkin: Mihin me arviointitiedolla pyrimme ja keihin haluamme sen kautta vaikuttaa? Toiminnan ja sen vaikutusten arviointi on osa hankkeiden perustyötä, jota ohjaavat rahoittajan toimintaohjeet. Ohjelmakokonaisuuteen kuuluessaan hankkeet sitoutuvat myös yhteiseen arviointityöhön.

8 Arvokas-hankkeiden tekemä arviointi
Hankkeet keskittyvät pääosin oman toimintansa kuvaamiseen ja arvioimiseen: Hankkeissa kerättävää perustietoa ovat toimintaa kuvaavat tunnusluvut, kuten volyymit ja eurot (sis. myös ns. STEA- indikaattorit). Monissa hankkeissa toiminnan vaikutuksia seurataan erityisellä työkalulla/menetelmällä (esim. THL:n toimintakykymittari), tai sellainen kehitetään toiminnan ohessa. Toiminta- ja vaikutustietoa tuottavat myös laadulliset aineistot (haastattelu, havainnointi) ja erilaisten luovien menetelmien kautta tuotettu tieto, sekä asiakkailta ja sidosryhmiltä kerätty palaute. Hankkeen itsearvioinnissa voidaan käyttää esim. Artsi-projektissa kehitettyjä työkaluja ja/tai STEAn itsearvioinnin välineitä.

9 Ohjelmatason arvioinnin tarkoitus
Osana Arvokas-ohjelman koordinaatiohankkeen työtä toteutetaan arviointitutkimus. Avustusohjelman vaikutuksia arvioimalla selvitetään avustusohjelman hankkeiden aikaansaamat yksilötason muutokset avustusohjelman yhteiskunnalliset (ja taloudelliset) vaikutukset. Tavoitteena on myös lisätä yhteistä ymmärrystä eriarvoisuuden yhteiskunnallisista rakenteista ja ratkaisuista eri ihmisten osallisuuden vahvistamiseksi. Ohjelmatason arvioinnin edellytys on yhteisten teemojen löytäminen. Niihin pyritään tunnistamalla eriarvoisuuden taustalla vaikuttavia ns. juurisyitä, tarkastelemalla hyvinvointia osallisuuden ja toimijuuden kautta. Yhteiset teemat toimivat pohjana arviointityölle sekä hankkeille yhteisten vaikuttavuusindikaattoreiden muodostamiselle.

10 Koordinaation tekemä arviointi
Yhteisen tiedon muodostamiseksi tarvitaan myös yhteisiä tiedonkeruun tapoja. Näitä ovat: rahoittajan edellyttämä tiedonkeruu (ns. STEA-indikaattorit), koordinaation toteuttama yksilökysely ja seurantakysely sekä yhteiset mallinnukset esim. vaikuttavuustarinoihin ja -ketjuihin. Koordinaatiohanke vetää yhteen hankkeiden tuottamaa arviointitietoa, jakaa tuloksia tiedoksi hankkeille sekä käyttää yhteistä tietoa hyödyksi vaikuttamisviestinnässä. Hankkeiden toimintaympäristöä ja toiminnan vaikutuksia seurataan myös tilastojen ja tutkimustiedon avulla ja suhteessa sosiaalisesta eriarvoisuudesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

11 Arvioinnin kokonaisuus
Koordinaatiohankkeessa tehtävä tiedonkeruu ja tiedon jalostaminen koostuu seuraavista osa-alueista: seurantatietojen (STEA) yhteenvedot ja ilmiökohtaiset nostot, vaikuttavuustarinoiden konseptointi, kerääminen ja vaikuttavuusviestintä, toimintaympäristö- ja ilmiötiedon sekä tutkimusten seuraaminen ja hyödyntäminen vaikuttavuusindikaattoreina, osallistujakyselyt kokemus- ja vaikuttavuustiedon saamiseksi, sosiaalisen raportoinnin mallinnus.

12 Osallistujakyselyt Koordinaatiohanke toteuttaa ohjelmakauden aikana kaksi toimintoihin osallistuville ihmisille suunnattua kyselyä: aloituskyselyn hanketyön alkaessa ja lopetuskyselyn viimeisen toimintavuoden alkaessa. Kyselyiden avulla tuodaan esille hankkeissa tapahtuvan työn kautta aikaansaatu yksilötason muutos: osallisuudessa ja kuulumisen tunteessa, toimintakyvyssä ja toimijuudessa, hyvinvoinnin eri ulottuvuuksissa ja resursseissa, positiivisen identiteetin kokemuksessa sekä stigman kokemusten vähenemisessä. Kyselyn indikaattorit vastaavat tunnettujen hyvinvointi- ja osallisuustutkimusten kysymyksenasettelua: FinSote, RAY-Barometri, THL:n osallisuustutkimus, Nuorisobarometri, UTH Kyselyt toteutetaan hankekohtaisesti, mutta niin että asiakkaat pysyvät anonyymeina. Toteuttamiseen tarvitaan hankehenkilöstön apua.

13 Tarinallisuus ja kokemustieto
Osana (vaikuttamis)viestintää koordinaatio nostaa esiin toimintaan osallistuvien ihmisten tarinoita, ääntä ja kasvoja. Hankkeiden kanssa työstetään myös vaikuttamistarinoita, joissa yksilön kokemuksellisuus, yleinen ilmiötieto sekä hankkeessa kerätty tieto yhdistyvät. Näistä viestitään journalistisin keinoin. Hankehenkilöstön kanssa toteutetaan ns. sketching- menetelmään pohjautuva sosiaalisen raportoinnin mallinnus. Tavoitteena on ammatillisen tiedon kautta tuoda esille palvelu- ja hyvinvointijärjestelmän aukkoja ja rakenteellisia epäkohtia.

14 Arviointitieto ja -välineet Arvokas-ohjelmassa

15 Koordinaatiohankkeen itsearviointi
Koordinaatiohankkeen itsearviointi koostuu seuraavista osa-alueista: Setlementtiliiton toimintasuunnitelmaan kirjattujen vuositavoitteiden seuranta: viestintä, yhteiskehittäminen ja hankkeiden arviointityöhön liittyvä tuki; määrälliset tavoiteindikaattorit asetettu vuositasolla SWOT-itsearviointi (helmi-maaliskuu, vuosittain) Seiska-arviointimenetelmä (syys-lokakuu, vuosittain) tapahtuma- ja koulutuspalautteen jatkuva keruu; määrälliset tavoiteindikaattorit asetettu vuositasolla Ohjelmakauden lopulla toteutettavat sidosryhmäkysely ja hankkeille suunnattu palautekysely; määrälliset tavoiteindikaattorit Ohjausryhmältä saatu jatkuva palaute.

16 Tammikuu Joulukuu Helmikuu Marraskuu Maaliskuu Lokakuu ei 2019
Toimintatillastojen jatkuva tiedonkeruu alkaa Visualisoinnit, vaikuttamisviestintä 2020- Tilastokysely 2019 (tvs + hankeindikaattorit) Osallistujakysely 2019 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Palautteet ja suoritteet, arviointi ja yhteenveto Teemakoulutus SWOT-itsearviointi Inno: tarinamallinnus Inno: vaikuttavuus-mallinnus I Palautekysely kohde- ja sidosryhmiltä; tehdäänkö? ei 2019 ARVOKAS-OHJELMAN ARVIOINNIN VUOSIKELLO 2019 TVS/Väliraportti ei 2019 7-itsearviointi TVS yhteenvedot Vuosiselvitys Jatkorahoitus-hakemukset Inno: vaikuttavuus-mallinnus III Inno: vaikuttavuus-mallinnus II Toimintaympäristö- Indikaattoreiden yhteenveto HANKKEET 2019 RAHOITTAJA KOORDINAATIO

17